Japanissa tutkitaan nyt kiivaasti metsän terveysvaikutuksia. Muun muassa sydämelle, stressitasolle ja hyvälle mielelle suotuisia tuloksia on jo saatu.

1. Miten luonto vaikuttaa elintoimintoihimme?

Kokeellista tutkimusnäyttöä on luonnon vaikutuksesta ihmisen elimistön mitattaviin toimintoihin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että luonnossa kävely rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Lisäksi aivojen toiminnassa on havaittu suotuisia vaikutuksia.

Yhdessä japanilaistutkimuksessa luonnossa koehenkilöiden veressä todettiin olevan vähemmän stressihormoneja silloin kun he kävelivät luonnossa verrattuna siihen, kun he kävelivät kaupungilla. Havaittiin myös, että veren puolustussolujen toiminta aktivoitui luonnossa kävelyn jälkeen.

2. Vähenevätkö negatiiviset tunteet metsässä?

Vihreässä ympäristössä oleskelu lisää rauhallisuuden, myönteisyyden ja rentoutumisen tunteita ja vähentää ahdistuneisuuden ja vihan tuntemuksia.

ADHD-lasten oireet ovat vähäisempiä ja heidän keskittymiskykynsä on vähän parempi luonnossa kuin kaupunkiympäristössä.

Luontokokemus vaikuttaa myös tarkkaavaisuuteen. Lehtien havina, pilvien liike ja veden liplatus vievät automaattisesti ihmisen huomion: tahdonalainen tarkkaavaisuusmekanismi pääsee silloin lepäämään.

3. Voiko metsäretki tehdä laiskurista liikkujan?

Metsäkävelyllä vihreä ympäristö aktivoi kaikkia aistejamme: kiinnitämme huomiota luonnon ääniin, hajuihin, pieniin yksityiskohtiin maisemassa. Emme silloin edes ajattele, että samalla ”harrastamme liikuntaa”. Parhaimmillaan tulemme liikkuneeksi pitkiäkin matkoja vaihtelevassa maastossa. Luonto voi näin ollen toimia hyvänä tsempparina erityisesti sellaisille henkilöille, joiden on vaikea aloittaa säännöllistä liikuntaharrastusta.

Lääkärit antavat vastaanotoillaan esimerkiksi ylipainoisille liikuntasuosituksia ja kehottavat aloittamaan säännöllisen harjoittelun. Liikuntaa harrastamattomalle se voi olla ylivoimainen muutos tehtäväksi. Jos sen sijaan olisi vertaisryhmä, jonka kanssa voisi lähteä metsäpolulle, kynnys voisi olla paljon matalampi.

4. Miten metsää hyödynnetään terveydenhuollossa?

Esimerkiksi Tampereella luontoa on käytetty depressiopotilaiden hoidossa. Siellä järjestettiin depressiokoulu, jonka joka toinen tapaamiskerta oli Pyynikin metsissä tai Hatanpään arboretumissa. Depressio-oireet vähenivät koulun jälkeen ja vielä kolmen kuukauden seurannassa. Kontrolliryhmää ei tässä ollut, mutta kun kuntoutujilta kysyttiin pienryhmätapaamisten jälkeen tuntemuksia, he kokivat mielensä elpyvän ja rauhoittuvan vihreässä ympäristössä. Tällä oli yhteys parempaan mielenterveyteen.

Oulun seudulla on ollut projekti, jossa mielenterveysongelmista kärsineille nuorille miehille järjestettiin kuntoutusta luontoretkien muodossa.

Moni osallistujista koki nuotion äärellä istumisen niin rentouttavana, että alkoi kertoa vapautuneesti omasta tilanteestaan muulle porukalle.

Sininauhaliitolla on meneillään pääkaupunkiseudulla Vihreä veräjä -hanke, jossa vaikeissa elämäntilanteissa olevat ihmiset tekevät puutarhatöitä, kalastavat ja käyvät maatiloilla hoitamassa eläimiä. Tavoitteet ovat erilaisia eri ihmisille. Päämääränä voi olla työllistyminen, elämänhallinnan parantaminen tai yksinäisyyden vähentäminen.

5. Onko ulkoliikunta hyödyllisempää kuin sisäliikunta?

Suomalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että luontoliikunta tuo pientä lisäarvoa verrattuna sisällä tai rakennetussa ympäristössä liikkumiseen. Mitä enemmän tutkittavat liikkuivat luonnossa, sitä rauhallisempia he olivat ja sitä paremmaksi he tunsivat mielialansa. Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun laskelmissa vakioitiin tilastollisesti pois yleinen liikunnallisuus ja ja myös muita taustatekijöitä.