Kun junan kuulutus tuntuu kipuna tai kirkkoon pitää mennä kuulosuojaimissa. Sellaista on pahimmillaan ääniyliherkän Mauri Kanasen arki.
Mauri Kanasen, 68, on vaikea muistaa, miltä tuntui, kun äänet eivät häirinneet.
Maurin korvat joutuivat nimittäin koville nuoruuden armeijauralla. Niiden lähettyvillä kun tapahtui kaksi erillistä räjähdysonnettomuutta. Ne alensivat kuuloa roimasti.
– Räjähdykset tekivät kuulooni kuopan ja tilalle tuli ääniyliherkkyys. Tinnitus taas alkoi vaivata yli 20 vuotta sitten, kun eräällä metsäretkellä palellutin korvani.
Jotenkin Mauri kuitenkin sinnitteli armeija kuulotestit läpi ja pysyi työelämässä ihan viime vuoteen saakka. Kuulo-ongelmat ovat kuitenkin vuosi vuodelta lisääntyneet.
– Olen tullut yhä herkemmäksi äänille. Ehkä yksi syy on se, että hektisessä työelämässä ääniin ja kuuloon ei ollut aikaa keskittyä, energia meni jaksamiseen, Mauri pohtii.
Kivulias nuijan kopautus
Minkälaista sitten on äänyliherkän arki?
– Yllättävän hankalaa ja sitä on normaalikuuloisten vaikea ymmärtää. Vältän meluisia paikkoja, julkisia liikennevälineitä, konsertteja. Olen kuitenkin hurjan aktiivinen, monessa mukana. Olenkin usein kokouksissa antanut kalenterin puheenjohtajalle ja pyytänyt häntä lyömään nuijalla siihen. Kova nuijan pamaus pöytään kun tuntuu ihan fyysisenä kipuna.
Armeijauransa jälkeen Mauri kouluttautui sosiaalihuoltajaksi ja on vaimonsa kanssa pitänyt myös perhekotia.
– Työ äänekkäiden lasten kanssa on ollut välillä taiteilemista. Nykyään joudun lastenlasten kanssa ollessa käyttämään kuulosuojaimia. He ovatkin todenneet, että papan korvat ovat rikki, Mauri hymähtää.
Tällä hetkellä Mauri haaveilee kuulolaitteesta, joka vaimentaisi hälyäänet. Hintavan kuulolaitteen sijaan Mauri vielä toistaiseksi käyttää muusikoiden kuulosuojaimia tai normaaleja kuulosuojaimia meluisissa paikoissa. Kaikkein meluisimmissa, kuten moottorisahatöissä, pitää käyttää molempia.
– Silloinkaan ei tosin ole hiljaista, tinnitus kun voimistuu kuulosuojien suojassa, Mauri hymähtää.
Onko kaikki täällä kuuroja?
Mauri on tottunut selittelemään ääniyliherkkyys-ongelmaansa. Joskus se tulkitaan huomionkipeydeksi, joskus muuten vain outoudeksi.
– Sosiaalisena ihmisenä olen joutunut luopumaan monista mukavista asioista, sillä esimerkiksi monen ihmisien muodostama äänihäly on sietämätöntä. Muutenkin välillä tuntuu, että kaiken pitää nykyään olla hurjan meluisaa, ihan kuin kaikki yhteiskunnassa olisivat kuuroja, Mauri puuskahtaa.
Häntä huolestuttaa nykyisen melumaailman vaikutus tuleviin sukupolviin.
– Katselen kauhulla vaikkapa televisiosta konsertteja tai jääkiekko-otteluita, joihin vanhemmat ottavat sylilapsia mukaansa. Siellä nuo lapset istuvat kaiken melun ja huudon keskellä, se tekee tuhoisaa jälkeä heidän kuulolleen.
Maurin selviytymiskeinot:
- Liikunta, monipuolinen luonnossa liikkuminen.
- Avoimuus. Kerro ongelmastasi, vaikka se tuntuisi oudolta.
- Etsi tietoa ja vertausapua.
- Suojaa korvasi huolella, kun siihen on tarve. Älä kuitenkaan eristä korvia täysin ääniltä, sillä kuulo myös herkistyy koko ajan, mitä enemmän sitä suojataan.
- Keksi mieluista tekemistä. Isän elämäkertaa kirjoittaessani unohdan usein kuulo-ongelmani.
Mitä on ääniyliherkkyys?
Ääniyliherkkyydessä eli hyperakusiassa jo tavalliset ympäristön äänet häiritsevät ja voivat aiheuttaa kipua korvissa.
Ääniyliherkkyydelle ei ole olemassa elimellistä syytä, mutta kyse on kuuloradaston prosessoinnin muutoksesta, jolloin äänet kuulostavat normaalia kovemmilta.
