Kun junan kuulutus tuntuu kipuna tai kirkkoon pitää mennä kuulosuojaimissa. Sellaista on pahimmillaan ääniyliherkän Mauri Kanasen arki.

Mauri Kanasen, 68, on vaikea muistaa, miltä tuntui, kun äänet eivät häirinneet.
Maurin korvat joutuivat nimittäin koville nuoruuden armeijauralla. Niiden lähettyvillä kun tapahtui kaksi erillistä räjähdysonnettomuutta. Ne alensivat kuuloa roimasti.

– Räjähdykset tekivät kuulooni kuopan ja tilalle tuli ääniyliherkkyys. Tinnitus taas alkoi vaivata yli 20 vuotta sitten, kun eräällä metsäretkellä palellutin korvani.

Jotenkin Mauri kuitenkin sinnitteli armeija kuulotestit läpi ja pysyi työelämässä ihan viime vuoteen saakka. Kuulo-ongelmat ovat kuitenkin vuosi vuodelta lisääntyneet. 

– Olen tullut yhä herkemmäksi äänille. Ehkä yksi syy on se, että hektisessä työelämässä ääniin ja kuuloon ei ollut aikaa keskittyä, energia meni jaksamiseen, Mauri pohtii.

Kivulias nuijan kopautus

Minkälaista sitten on äänyliherkän arki?

– Yllättävän hankalaa ja sitä on normaalikuuloisten vaikea ymmärtää. Vältän meluisia paikkoja, julkisia liikennevälineitä, konsertteja. Olen kuitenkin hurjan aktiivinen, monessa mukana. Olenkin usein kokouksissa antanut kalenterin puheenjohtajalle ja pyytänyt häntä lyömään nuijalla siihen. Kova nuijan pamaus pöytään kun tuntuu ihan fyysisenä kipuna.

Armeijauransa jälkeen Mauri kouluttautui sosiaalihuoltajaksi ja on vaimonsa kanssa pitänyt myös perhekotia.

–  Työ äänekkäiden lasten kanssa on ollut välillä taiteilemista. Nykyään joudun lastenlasten kanssa ollessa käyttämään kuulosuojaimia. He ovatkin todenneet, että papan korvat ovat rikki, Mauri hymähtää.

Tällä hetkellä Mauri haaveilee kuulolaitteesta, joka vaimentaisi hälyäänet. Hintavan kuulolaitteen sijaan Mauri vielä toistaiseksi käyttää muusikoiden kuulosuojaimia tai normaaleja kuulosuojaimia meluisissa paikoissa. Kaikkein meluisimmissa, kuten moottorisahatöissä, pitää käyttää molempia. 

– Silloinkaan ei tosin ole hiljaista, tinnitus kun voimistuu kuulosuojien suojassa, Mauri hymähtää.

Onko kaikki täällä kuuroja?

Mauri on tottunut selittelemään ääniyliherkkyys-ongelmaansa. Joskus se tulkitaan huomionkipeydeksi, joskus muuten vain outoudeksi. 

– Sosiaalisena ihmisenä olen joutunut luopumaan monista mukavista asioista, sillä esimerkiksi monen ihmisien muodostama äänihäly on sietämätöntä. Muutenkin välillä tuntuu, että kaiken pitää nykyään olla hurjan meluisaa, ihan kuin kaikki yhteiskunnassa olisivat kuuroja, Mauri puuskahtaa.

Häntä huolestuttaa nykyisen melumaailman vaikutus tuleviin sukupolviin.

–  Katselen kauhulla vaikkapa televisiosta konsertteja tai jääkiekko-otteluita, joihin vanhemmat ottavat sylilapsia mukaansa. Siellä nuo lapset istuvat kaiken melun ja huudon keskellä, se tekee tuhoisaa jälkeä heidän kuulolleen.

Maurin selviytymiskeinot:

  • Liikunta, monipuolinen luonnossa liikkuminen.
  • Avoimuus. Kerro ongelmastasi, vaikka se tuntuisi oudolta.
  • Etsi tietoa ja vertausapua.
  • Suojaa korvasi huolella, kun siihen on tarve. Älä kuitenkaan eristä korvia täysin ääniltä, sillä kuulo myös herkistyy koko ajan, mitä enemmän sitä suojataan.
  • Keksi mieluista tekemistä. Isän elämäkertaa kirjoittaessani unohdan usein kuulo-ongelmani.

Mitä on ääniyliherkkyys?

Ääniyliherkkyydessä eli hyperakusiassa jo tavalliset ympäristön äänet häiritsevät ja voivat aiheuttaa kipua korvissa.

Ääniyliherkkyydelle ei ole olemassa elimellistä syytä, mutta kyse on kuuloradaston prosessoinnin muutoksesta, jolloin äänet kuulostavat normaalia kovemmilta.

Vierailija

Armeija teki Mauri Kanasesta ääniyliherkän: "Miksi kaiken pitää meluta?"

Minusta ei juuri tuo singolla ampuminen ollut pahin, kun tiesi sen vanhan hyvän konstin, että pitää suun auki ammuttaessa niin paineaalto ei lyö korvia lukkoon. Tykin vierellä varsinkin se oli hyvä muistaa, tulenjohtueessahan jossa olin, se melu oli vaimeampaa vaikka aika ryskettähän se oli sielläkin varsinkin silloin kun kaikki putket ampuivat niin paljon kuin kerkesivät. Ei ennen ollut todellakaan mitään nykyisenlaisia kuulosuojaimia, oli vain korvatulpat joita vain aniharvat käyttivät. En...
Lue kommentti
Vierailija

Armeija teki Mauri Kanasesta ääniyliherkän: "Miksi kaiken pitää meluta?"

Enpä tiennyt Maurin kuuloyliherkkyydestä kun viimeksi tavattiin. Olisi ehkä pitänyt puhua hiljaisella äänellä. Minulla on myös Maurin tavoin armeijatausta ja siellä 1970-luvulla kuulonsuojaus ei ollut mitenkään erityisesti esillä. Ammunnoissa ei ollut asiallisia kuulosuojaimia vaan korvatulpat ja näin jopa kun jotkut panivat kiväärin hylsyn korvaansa korvaten näin korvatulpat. Pahin kohdalleni osunut melun lähde oli kevyt sinko, jolla ammuin muutamia kovia laukauksia. Korvatulpat eivät mitään...
Lue kommentti

Jos helteellä väsyttää ja päätä särkee, syynä voi olla nestehukka. Kesällä on muistettava juoda tavallista enemmän.

1. Aineenvaihdunta vaatii

Vettä tarvitaan aineenvaihduntaan eli ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen sekä kuona-aineiden poistoon. Yksi veden tärkeimmistä tehtävistä on lämmönsäätely: hikoileminen poistaa ylimääräisen lämmön kehosta.

2. Litra tai puolitoista

Aikuisen pitäisi juoda päivässä nestettä 1–1,5 litraa päivässä. Sen lisäksi nestettä tulee litran verran syödyn ruuan mukana. Riittävä juominen on erityisen tärkeää, jos käyttää säännöllistä lääkitystä. Lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat, jos nesteytys on riittämätöntä.

3 Yksilöllinen tarve

Isot ihmiset tarvitsevat enemmän nestettä kuin pienet. Nesteen tarpeeseen vaikuttavat suolan ja hikoilun määrä sekä kehon kyky imeyttää ruuan ja juoman sisältämää nestettä suolistossa. Jos joutuu käymään pissalla 3-4 tunnin välein, on juonut sopivasti.

4. Nestehukka väsyttää

Helteellä, kuivassa ja kuumassa sisäilmassa, saunomisen yhteydessä sekä liikuntaa harrastaessa pitäisi juoda tavallista enemmän. Jos elimistössä ei ole riittävästi nestettä, alkaa väsyttää. Nestehukan oireena on myös päänsärky.

5. Vesi on paras

Ruokajuomana voi nauttia laimeaa mehua, kotikaljaa tai maitoa pari kolme lasillista päivän mittaan, mutta paras janojuoma on vesi. Vedessä ei ole energiaa eikä hampaiden kiillettä kuluttavaa happoa kuten esimerkiksi virvoitusjuomissa.

6. Muista kohtuus

Vedenjuonnissa ei kannata kuitenkaan liioitella. Jos juo 5–7 litraa vettä päivässä, virtsan mukana huuhtoutuu liikaa suoloja, natriumia ja kaliumia. Kivennäisaineiden tasapaino häiriintyy ja elimistö "laimenee". Laimeneminen aiheuttaa sekavuutta ja ärtyisyyttä, pahimmillaan tajuttomuuden ja hengenvaarallisen tilan.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Sari Pantzar-Seppälä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.