Vanhetessako näkökyky heikkenee? Väärin. Näönkorjausleikkausta suositellaan jopa yli 60-vuotiaille. Katso 9 yleisintä kysymystä ja vastausta aiheesta.

  1. Missä iässä näönkorjausleikkaus ei enää kannata?

    Leikkaukselle ei ole yläikärajaa. Tehtävä leikkaus määritetään sen mukaan, mikä potilaan ikä on ja onko hänellä mahdollisesti muita silmäsairauksia. Kuuttakymppiä lähestyvä hyötyy eniten ikänäkö- eli linssi­leikkauksesta.

    Lue myös: Lääkäri Risto Laitila sai uudet silmät – katso kuvat leikkauksesta

  2. Mitä eroa on kaihileikkauksella ja näönkorjaus­leikkauksella?

    Leikkausteknisesti ne ovat samanlaisia. Näönkorjausleikkaus ei edellytä kaihia, mutta kaihi voi sellaisen yhteydessä löytyä ja se saattaa olla tarpeellista korjata.

  3. Mitä näönkorjausleikkauksessa tapahtuu? Kestääkö se pitkään?

    Itse operaatio on varsin lyhyt. Leikkauksessa huonosti toimiva oma mykiö poistetaan ja korvataan monitehoisella tekomykiöllä. Mustuaisten laajentaminen tipoilla kestää noin puoli tuntia, itse leikkaus vain 5–10 minuuttia. Leikkauksen jälkeen jälkihoito-ohjeiden saamiseen kannattaa varata noin 15 minuuttia. Ennen operaatiota potilas saa halutessaan mietoa rauhoittavaa lääkettä – se helpottaa toimenpiteeseen ­asettumista.

  4. Onko jokin perussairaus este näönkorjaus­leikkaukselle?

    Silmässä oleva näöntarkkuutta alentava sairaus voi olla este monitehoisen mykiön asettamiselle. Näissäkin tapauksissa näköä voidaan korjata yksitehoisilla linsseillä. Ne parantavat näkökykyä, mutta lisäksi usein tarvitaan lukulaseja.
    Potilaan vaikea yleissairaus, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tauti sekä taudin vaatima vahva lääkitys voivat olla este leikkaukselle.

  5. Voiko leikkaus epäonnistua niin, että sokeutuu?

    Täysin riskitöntä leikkausta ei ole. Näönmenetys on teoriassa mahdollinen, riski lienee tasoa yksi tapaus 30 000:a leikkausta kohti, ehkä jopa vieläkin vähemmän. Kokeneen kirurgin käsissä riskit ovat äärimmäisen pienet. Yleisempi riski on saada silmätulehdus, mutta harvinaista sekin on.
    Kannattaa muistaa, että potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä operaatioon. Sadasta leikatusta potilaasta vain muutama on tyytymätön leikkauksen tuomaan apuun. Luku on erittäin matala, jos sitä vertaa muiden kirurgisten alojen tuloksiin.
    Leikkauksen jälkeen silmiä voivat häiritä häikäisy, valo­heijasteet, ajoittainen tekstin sumuisuus, silmien rasittuminen ja suurentunut valon tarve lukiessa. Nämä oireet poistuvat hiljalleen.

  6. Pääseekö leikkauksella kokonaan eroon silmä­laseista?

    Suurin osa potilaista ei lainkaan käytä leikkauksen jälkeen laseja, olipa ikä operaatioon tullessa mikä tahansa.

  7. Miksi näköaisti vanhemmiten huononee, tulee ­ikänäköä?

    Vanhetessa näkö huononee taittoarvon ja ikä­näkövirheen kasvamisen takia. Sen jälkeen meille kaikille kehittyy harmaakaihi, joka aiheuttaa näön heikkenemistä ja vaatii leikkaushoidon ennemmin tai myöhemmin. Ikänäköleikkauksessa harmaakaihi tavallaan hoidetaan etukäteen: saadaan optinen hyöty heti, päästään eroon silmälaseista ja estetään harmaakaihileikkaukseen joutuminen.

  8. Miten muuten kuin leikkauksella näkökyvystään ­voi pitää huolta?

    Verisuoniperäisiä riskejä voi hieman pienentää, kun elää terveellisesti eli syö hyvin, pitää painon kurissa ja veren sokeri- ja rasva-arvot kunnossa ja harrastaa liikuntaa. Vanheneminen on silti se suurin riskitekijä.

  9. Silmissäni näkyy ”roskia” – mistä on kyse?  Olisiko leikkauksen paikka?

    Silmissä leijailevat roskat ovat lasiaissamentumia ja varsin tavallisia. Ne eivät ole vaarallisia, eivätkä vaadi hoitoa.

    Asiantuntijana silmäkirurgi Petri Oksman, Medilaser Oy.

Näin hoidat leikattuja silmiä

  • Älä hiero silmiä. Huolehdi ensimmäiset pari viikkoa leikkauksen jälkeen, ettei silmiin joudu roskia, bakteereita tai likaa.
  • Älä ponnistele. Myös liikuntaa on hyvä välttää pari viikkoa operaation jälkeen.
  • Varo palloa! Kontaktilajeja tai sellaisia lajeja, joissa pallo voi osua silmään, pitää karttaa kuukausi leikkauksen jälkeen. Silmä on arka ja osuma siihen on liian raju.
  • Käytä silmiäsi. Katsomista ei pidä pelätä. Käytä silmiäsi ja nauti silmälasittomuudesta.
  • Suojaa auringolta. Sivuoireet kuten häikäistykset ja valoheijasteet häviävät pikkuhiljaa. Malta mielesi ja suojaa silmiä. Muutaman kuukauden jälkeen heijasteet eivät yleensä enää häiritse.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju