Vanhetessako näkökyky heikkenee? Väärin. Näönkorjausleikkausta suositellaan jopa yli 60-vuotiaille. Katso 9 yleisintä kysymystä ja vastausta aiheesta.

  1. Missä iässä näönkorjausleikkaus ei enää kannata?

    Leikkaukselle ei ole yläikärajaa. Tehtävä leikkaus määritetään sen mukaan, mikä potilaan ikä on ja onko hänellä mahdollisesti muita silmäsairauksia. Kuuttakymppiä lähestyvä hyötyy eniten ikänäkö- eli linssi­leikkauksesta.

    Lue myös: Lääkäri Risto Laitila sai uudet silmät – katso kuvat leikkauksesta

  2. Mitä eroa on kaihileikkauksella ja näönkorjaus­leikkauksella?

    Leikkausteknisesti ne ovat samanlaisia. Näönkorjausleikkaus ei edellytä kaihia, mutta kaihi voi sellaisen yhteydessä löytyä ja se saattaa olla tarpeellista korjata.

  3. Mitä näönkorjausleikkauksessa tapahtuu? Kestääkö se pitkään?

    Itse operaatio on varsin lyhyt. Leikkauksessa huonosti toimiva oma mykiö poistetaan ja korvataan monitehoisella tekomykiöllä. Mustuaisten laajentaminen tipoilla kestää noin puoli tuntia, itse leikkaus vain 5–10 minuuttia. Leikkauksen jälkeen jälkihoito-ohjeiden saamiseen kannattaa varata noin 15 minuuttia. Ennen operaatiota potilas saa halutessaan mietoa rauhoittavaa lääkettä – se helpottaa toimenpiteeseen ­asettumista.

  4. Onko jokin perussairaus este näönkorjaus­leikkaukselle?

    Silmässä oleva näöntarkkuutta alentava sairaus voi olla este monitehoisen mykiön asettamiselle. Näissäkin tapauksissa näköä voidaan korjata yksitehoisilla linsseillä. Ne parantavat näkökykyä, mutta lisäksi usein tarvitaan lukulaseja.
    Potilaan vaikea yleissairaus, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tauti sekä taudin vaatima vahva lääkitys voivat olla este leikkaukselle.

  5. Voiko leikkaus epäonnistua niin, että sokeutuu?

    Täysin riskitöntä leikkausta ei ole. Näönmenetys on teoriassa mahdollinen, riski lienee tasoa yksi tapaus 30 000:a leikkausta kohti, ehkä jopa vieläkin vähemmän. Kokeneen kirurgin käsissä riskit ovat äärimmäisen pienet. Yleisempi riski on saada silmätulehdus, mutta harvinaista sekin on.
    Kannattaa muistaa, että potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä operaatioon. Sadasta leikatusta potilaasta vain muutama on tyytymätön leikkauksen tuomaan apuun. Luku on erittäin matala, jos sitä vertaa muiden kirurgisten alojen tuloksiin.
    Leikkauksen jälkeen silmiä voivat häiritä häikäisy, valo­heijasteet, ajoittainen tekstin sumuisuus, silmien rasittuminen ja suurentunut valon tarve lukiessa. Nämä oireet poistuvat hiljalleen.

  6. Pääseekö leikkauksella kokonaan eroon silmä­laseista?

    Suurin osa potilaista ei lainkaan käytä leikkauksen jälkeen laseja, olipa ikä operaatioon tullessa mikä tahansa.

  7. Miksi näköaisti vanhemmiten huononee, tulee ­ikänäköä?

    Vanhetessa näkö huononee taittoarvon ja ikä­näkövirheen kasvamisen takia. Sen jälkeen meille kaikille kehittyy harmaakaihi, joka aiheuttaa näön heikkenemistä ja vaatii leikkaushoidon ennemmin tai myöhemmin. Ikänäköleikkauksessa harmaakaihi tavallaan hoidetaan etukäteen: saadaan optinen hyöty heti, päästään eroon silmälaseista ja estetään harmaakaihileikkaukseen joutuminen.

  8. Miten muuten kuin leikkauksella näkökyvystään ­voi pitää huolta?

    Verisuoniperäisiä riskejä voi hieman pienentää, kun elää terveellisesti eli syö hyvin, pitää painon kurissa ja veren sokeri- ja rasva-arvot kunnossa ja harrastaa liikuntaa. Vanheneminen on silti se suurin riskitekijä.

  9. Silmissäni näkyy ”roskia” – mistä on kyse?  Olisiko leikkauksen paikka?

    Silmissä leijailevat roskat ovat lasiaissamentumia ja varsin tavallisia. Ne eivät ole vaarallisia, eivätkä vaadi hoitoa.

    Asiantuntijana silmäkirurgi Petri Oksman, Medilaser Oy.

Näin hoidat leikattuja silmiä

  • Älä hiero silmiä. Huolehdi ensimmäiset pari viikkoa leikkauksen jälkeen, ettei silmiin joudu roskia, bakteereita tai likaa.
  • Älä ponnistele. Myös liikuntaa on hyvä välttää pari viikkoa operaation jälkeen.
  • Varo palloa! Kontaktilajeja tai sellaisia lajeja, joissa pallo voi osua silmään, pitää karttaa kuukausi leikkauksen jälkeen. Silmä on arka ja osuma siihen on liian raju.
  • Käytä silmiäsi. Katsomista ei pidä pelätä. Käytä silmiäsi ja nauti silmälasittomuudesta.
  • Suojaa auringolta. Sivuoireet kuten häikäistykset ja valoheijasteet häviävät pikkuhiljaa. Malta mielesi ja suojaa silmiä. Muutaman kuukauden jälkeen heijasteet eivät yleensä enää häiritse.