Vanhetessako näkökyky heikkenee? Väärin. Näönkorjausleikkausta suositellaan jopa yli 60-vuotiaille. Katso 9 yleisintä kysymystä ja vastausta aiheesta.

  1. Missä iässä näönkorjausleikkaus ei enää kannata?

    Leikkaukselle ei ole yläikärajaa. Tehtävä leikkaus määritetään sen mukaan, mikä potilaan ikä on ja onko hänellä mahdollisesti muita silmäsairauksia. Kuuttakymppiä lähestyvä hyötyy eniten ikänäkö- eli linssi­leikkauksesta.

    Lue myös: Lääkäri Risto Laitila sai uudet silmät – katso kuvat leikkauksesta

  2. Mitä eroa on kaihileikkauksella ja näönkorjaus­leikkauksella?

    Leikkausteknisesti ne ovat samanlaisia. Näönkorjausleikkaus ei edellytä kaihia, mutta kaihi voi sellaisen yhteydessä löytyä ja se saattaa olla tarpeellista korjata.

  3. Mitä näönkorjausleikkauksessa tapahtuu? Kestääkö se pitkään?

    Itse operaatio on varsin lyhyt. Leikkauksessa huonosti toimiva oma mykiö poistetaan ja korvataan monitehoisella tekomykiöllä. Mustuaisten laajentaminen tipoilla kestää noin puoli tuntia, itse leikkaus vain 5–10 minuuttia. Leikkauksen jälkeen jälkihoito-ohjeiden saamiseen kannattaa varata noin 15 minuuttia. Ennen operaatiota potilas saa halutessaan mietoa rauhoittavaa lääkettä – se helpottaa toimenpiteeseen ­asettumista.

  4. Onko jokin perussairaus este näönkorjaus­leikkaukselle?

    Silmässä oleva näöntarkkuutta alentava sairaus voi olla este monitehoisen mykiön asettamiselle. Näissäkin tapauksissa näköä voidaan korjata yksitehoisilla linsseillä. Ne parantavat näkökykyä, mutta lisäksi usein tarvitaan lukulaseja.
    Potilaan vaikea yleissairaus, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tauti sekä taudin vaatima vahva lääkitys voivat olla este leikkaukselle.

  5. Voiko leikkaus epäonnistua niin, että sokeutuu?

    Täysin riskitöntä leikkausta ei ole. Näönmenetys on teoriassa mahdollinen, riski lienee tasoa yksi tapaus 30 000:a leikkausta kohti, ehkä jopa vieläkin vähemmän. Kokeneen kirurgin käsissä riskit ovat äärimmäisen pienet. Yleisempi riski on saada silmätulehdus, mutta harvinaista sekin on.
    Kannattaa muistaa, että potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä operaatioon. Sadasta leikatusta potilaasta vain muutama on tyytymätön leikkauksen tuomaan apuun. Luku on erittäin matala, jos sitä vertaa muiden kirurgisten alojen tuloksiin.
    Leikkauksen jälkeen silmiä voivat häiritä häikäisy, valo­heijasteet, ajoittainen tekstin sumuisuus, silmien rasittuminen ja suurentunut valon tarve lukiessa. Nämä oireet poistuvat hiljalleen.

  6. Pääseekö leikkauksella kokonaan eroon silmä­laseista?

    Suurin osa potilaista ei lainkaan käytä leikkauksen jälkeen laseja, olipa ikä operaatioon tullessa mikä tahansa.

  7. Miksi näköaisti vanhemmiten huononee, tulee ­ikänäköä?

    Vanhetessa näkö huononee taittoarvon ja ikä­näkövirheen kasvamisen takia. Sen jälkeen meille kaikille kehittyy harmaakaihi, joka aiheuttaa näön heikkenemistä ja vaatii leikkaushoidon ennemmin tai myöhemmin. Ikänäköleikkauksessa harmaakaihi tavallaan hoidetaan etukäteen: saadaan optinen hyöty heti, päästään eroon silmälaseista ja estetään harmaakaihileikkaukseen joutuminen.

  8. Miten muuten kuin leikkauksella näkökyvystään ­voi pitää huolta?

    Verisuoniperäisiä riskejä voi hieman pienentää, kun elää terveellisesti eli syö hyvin, pitää painon kurissa ja veren sokeri- ja rasva-arvot kunnossa ja harrastaa liikuntaa. Vanheneminen on silti se suurin riskitekijä.

  9. Silmissäni näkyy ”roskia” – mistä on kyse?  Olisiko leikkauksen paikka?

    Silmissä leijailevat roskat ovat lasiaissamentumia ja varsin tavallisia. Ne eivät ole vaarallisia, eivätkä vaadi hoitoa.

    Asiantuntijana silmäkirurgi Petri Oksman, Medilaser Oy.

Näin hoidat leikattuja silmiä

  • Älä hiero silmiä. Huolehdi ensimmäiset pari viikkoa leikkauksen jälkeen, ettei silmiin joudu roskia, bakteereita tai likaa.
  • Älä ponnistele. Myös liikuntaa on hyvä välttää pari viikkoa operaation jälkeen.
  • Varo palloa! Kontaktilajeja tai sellaisia lajeja, joissa pallo voi osua silmään, pitää karttaa kuukausi leikkauksen jälkeen. Silmä on arka ja osuma siihen on liian raju.
  • Käytä silmiäsi. Katsomista ei pidä pelätä. Käytä silmiäsi ja nauti silmälasittomuudesta.
  • Suojaa auringolta. Sivuoireet kuten häikäistykset ja valoheijasteet häviävät pikkuhiljaa. Malta mielesi ja suojaa silmiä. Muutaman kuukauden jälkeen heijasteet eivät yleensä enää häiritse.

Jos helteellä väsyttää ja päätä särkee, syynä voi olla nestehukka. Kesällä on muistettava juoda tavallista enemmän.

1. Aineenvaihdunta vaatii

Vettä tarvitaan aineenvaihduntaan eli ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen sekä kuona-aineiden poistoon. Yksi veden tärkeimmistä tehtävistä on lämmönsäätely: hikoileminen poistaa ylimääräisen lämmön kehosta.

2. Litra tai puolitoista

Aikuisen pitäisi juoda päivässä nestettä 1–1,5 litraa päivässä. Sen lisäksi nestettä tulee litran verran syödyn ruuan mukana. Riittävä juominen on erityisen tärkeää, jos käyttää säännöllistä lääkitystä. Lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat, jos nesteytys on riittämätöntä.

3 Yksilöllinen tarve

Isot ihmiset tarvitsevat enemmän nestettä kuin pienet. Nesteen tarpeeseen vaikuttavat suolan ja hikoilun määrä sekä kehon kyky imeyttää ruuan ja juoman sisältämää nestettä suolistossa. Jos joutuu käymään pissalla 3-4 tunnin välein, on juonut sopivasti.

4. Nestehukka väsyttää

Helteellä, kuivassa ja kuumassa sisäilmassa, saunomisen yhteydessä sekä liikuntaa harrastaessa pitäisi juoda tavallista enemmän. Jos elimistössä ei ole riittävästi nestettä, alkaa väsyttää. Nestehukan oireena on myös päänsärky.

5. Vesi on paras

Ruokajuomana voi nauttia laimeaa mehua, kotikaljaa tai maitoa pari kolme lasillista päivän mittaan, mutta paras janojuoma on vesi. Vedessä ei ole energiaa eikä hampaiden kiillettä kuluttavaa happoa kuten esimerkiksi virvoitusjuomissa.

6. Muista kohtuus

Vedenjuonnissa ei kannata kuitenkaan liioitella. Jos juo 5–7 litraa vettä päivässä, virtsan mukana huuhtoutuu liikaa suoloja, natriumia ja kaliumia. Kivennäisaineiden tasapaino häiriintyy ja elimistö "laimenee". Laimeneminen aiheuttaa sekavuutta ja ärtyisyyttä, pahimmillaan tajuttomuuden ja hengenvaarallisen tilan.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Sari Pantzar-Seppälä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.