Usein kuntoilijoita kiinnostaa oman sykkeen seuraaminen. Kaikkien muidenkin kannattaa ottaa pulssin mittaaminen päivittäiseksi terveysrutiiniksi viimeistään kuusikymppisenä.
Millainen on normaali syke?
Normaali sydämen rytmi on lähtöisin sydämen oikean eteisen yläosissa sijaitsevasta sinussolmukkeesta, ja sitä kutsutaan sinusrytmiksi. Sykkeen nopeus on hyvin yksilöllinen, mutta levossa se on normaalisti 50-100 lyöntiä minuutissa. Pienet poikkeamat eivät ole vaarallisia.
Rasituksessa syke tihenee, koska sydämen on pumpattava tehokkaasti verta lihaksille. Terveellä, hyväkuntoisella ihmisellä syke nousee korkeammalle kuin huonokuntoisella ja voi kiihtyä jopa 200 lyöntiin minuutissa ilman, että on kyse rytmihäiriöstä. Syke myös palautuu nopeammin kuin huonokuntoisella.
Onko tavallista, että pulssi kiihtyy ilman fyysistä rasitusta?
Pulssia nopeuttavat monet muutkin asiat, kuten stressi, jännitys, hermostuminen, valvominen, kipu, kahvin juominen ja tupakointi. Helteellä syke on usein tavallista nopeampi.
Sydämen tykytystä voivat aiheuttaa myös astmalääkkeet ja jotkut sairaudet, esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta. Ylipainoisilla syke on vähän nopeampi kuin normaalipainoisilla.
Voiko korkea syke olla perinnöllistä?
Perinnölliset tekijät vaikuttavat jonkin verran sykkeen käyttäytymiseen ja tiheä syke voi olla osittain peritty ominaisuus. Enemmän sykkeeseen vaikuttaa kuitenkin se, paljonko ihminen liikkuu ja kuinka hyvässä tai huonossa kunnossa hän on.
Kuinka hidas syke voi olla?
Tarkkaa tai ehdotonta hitaan pulssin alarajaa ei ole määritelty. Hyväkuntoisella urheilijalla leposyke voi olla jopa 30 aiheuttamatta oireita. Jos matala leposyke ei aiheuta mitään vaivaa, siitä ei tarvitse huolestua.
Iäkkäillä ihmisillä hidaslyöntisyyden syy on usein sinussolmukkeen heikentynyt toiminta, joka voidaan hoitaa sydämentahdistimella. Sydän- ja verenpainelääkkeinä paljon käytetyt beetasalpaajat voivat hidastaa sykettä liikaa, etenkin jos annos on liian suuri. Siitä selvitään yleensä lääkeannosta pienentämällä.
Onko sykkeen muutosten perusteella mahdollista ennakoida esimerkiksi tulevaa flunssaa?
Syke muuttuu tyypillisesti flunssassa ja muissa vastaavissa taudeissa usein jo ennen kuin tauti on päällä. Luotettavasti sairauksia ei voi kuitenkaan sykkeen perusteella ennakoida.
Miten sykettä kannattaa mitata?
Leposyke on helppo tunnustella sormin esimerkiksi ranteesta peukalon puolelta. Kuka tahansa oppii taidon nopeasti, kun lääkäri, hoitaja tai joku muu neuvoo.
Ensin kannattaa tarkkailla, tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Sen jälkeen voi arvioida minuuttisykkeen laskemalla sykäyksiä puolen minuutin ajan ja kertomalla tuloksen kahdella. Tulokset voi halutessaan kirjata ylös. Pulssin voi tunnustella rutiininomaisesti aamuisin herättyä ja iltaisin nukkumaan mennessä.
Voiko pulssin tunnustelun korvata älylaitteella?
Toki. Moni mittaa sykettään älykellolla tai -sormuksella. Niillä on helppo seurata pulssia milloin vain levossa ja liikkeellä.
Älylaitteiden antamat sykearvot ovat varsin luotettavia, mutta myös vääriä hälytyksiä voi tulla. Laitteen tai sovelluksen ilmoittamasta rytmihäiriöstä on tärkeää kertoa lääkärille. Tekniikka on mennyt isoin harppauksin eteenpäin, ja joillakin älykelloilla voi ottaa myös sydänsähkökäyrän ja näyttää sen lääkärille. Vain lääkäri voi tehdä diagnoosin ja aloittaa tarvittaessa lääkehoidon.
Saako ikääntyvä liikkuja nostaa sykettä kunnolla?
Jos on harrastanut liikuntaa, rasitusta voi lisätä pikkuhiljaa asteittain. Jos ikää on yli 60 vuotta eikä ole aiemmin liikkunut ja on jokin perussairaus, on suositeltavaa käydä ensin lääkärissä.
Liikunta on hyväksi kaikenikäisille, myös sydänsairaille, eikä siihen ole yleensä mitään estettä. Tärkeää on lähteä liikkeelle rauhallisesti. Liikkua voi yleensä niin reippaasti kuin hyvältä tuntuu eikä oireita tule liikunnan aikana tai sen jälkeen.
Pitäisikö alkaa seurata sykettä, vaikka sydänoireita ei ole?
Yli 60-vuotiaiden olisi tärkeää tunnustella sykettä säännöllisesti ja opetella tunnistamaan epäsäännöllinen tai muuten poikkeava pulssi. Jos sydän lyö epätavallisen tiheään tai epäsäännöllisesti, kyseessä voi olla eteisvärinä eli flimmeri.
Eteisvärinä yleistyy iän myötä. Yli 75-vuotiaista jopa joka kymmenes sairastaa eteisvärinää. Alle 60-vuotiailla se on harvinainen.
Miksi eteisvärinä pitäisi tunnistaa?
Eteisvärinä on aivoille vaarallinen rytmihäiriö. Sen aikana voi muodostua verihyytymä sydämen eteiskorvakkeeseen, joka on eräänlainen umpipussi vasemmassa eteisessä. Verihyytymä voi liikkeelle lähtiessään kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivoinfarktin.
Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu säännöllisesti, vaan eri kohdat supistelevat eri tahdissa ja rytmi on siksi epätasainen. Pulssi voi nousta yhtäkkiä levossa jopa 150–160 lyöntiin minuutissa. Se voi tuntua epämiellyttävältä, mutta eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton, mikä tekee siitä salakavalan.
Mistä tietää, ovatko sykkeen muutokset vaarallisia?
Se onkin vaikeaa. Aina ei lääkärikään voi tietää ilman tutkimuksia, onko kyse vakavasta muutoksesta.
Jos muutos on uusi, on hyvä ottaa jossain vaiheessa sydänsähkökäyrä eli EKG. Siten lääkäri voi selvittää, sykkiikö sydän liian nopeasti, liian hitaasti tai epäsäännöllisesti ja päätellä, missä kohtaa sydäntä mahdollinen ongelma sijaitsee.
Milloin pitäisi lähteä lääkäriin pulssin takia?
Jos aiemmin säännöllinen syke muuttuu epäsäännölliseksi tai jos pulssi on selvästi tihentynyt tai niin epäsäännöllinen, ettei sykkeestä saa itse selvää, on syytä lähteä lääkäriin. Sinne voi olla tarve hakeutua myös, jos leposyke putoaa yhtäkkiä tavallista alhaisemmaksi, esimerkiksi 60 lyönnistä 40 lyöntiin.
Jos epäsäännöllinen, hidas tai nopea pulssi aiheuttaa vaikeita tuntemuksia, kuten rintakipua, voimakasta hengenahdistusta tai pyörtymisen, tulee hakeutua päivystykseen tai soittaa hätänumeroon 112.
Lievemmissä tapauksissa riittää yleensä yhteydenotto omaan lääkäriin.
Asiantuntija: dosentti, rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen, HUS
Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 17/2021.
