Tältä tuntuu itsemurhapäänsärky:

Kipu on valtava, repivä, läpitunkeva. Se tulee joka toinen päivä, kestää pari tuntia kerrallaan, pari viikkoa joka toinen kesä. Mistä ihmeestä on kyse?

Kyseessä on sarjoittainen päänsärky eli Hortonin syndrooma (cluster headache). Kohtaus on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina, vain ja ainoastaan silmän seudussa.

Sarjoittainen päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta eli Suomessa diagnosoituja potilaita on yli 15 000. Tosin särystä kärsiviä ilman diagnoosia saattaa olla paljonkin.

Horton-diagnoosi tehdään vain ja ainoastaan potilaan kertomuksen perusteella.

Koska päänsärkyjä on monenlaisia, tutkimuksilla suljetaan pois migreeni ja muutama muu harvinainen särky. Harva lääkärikään on nähnyt Horton-kohtausta, sillä kohtaus alkaa aivan yhtäkkiä eikä sairaalaan tai terveyskeskukseen ehdi lähteä.

Tauti eroaa migreenistä monin tavoin, eivätkä kipukohtausta laukaise samat asiat. Sitä ei itse asiassa laukaise mikään: särkyjaksot tulevat elintavoista ja ympäristöstä huolimatta sarjoittain, esimerkiksi joka kevät tai joka syksy. Osalla potilaista särkyjaksot tulevat hyvinkin harvoin, mutta osalla tauti muuttuu krooniseksi. Hortonin ei ole todettu olevan perinnöllinen toisin kuin migreenin.

Tältä Horton tuntuu

Oma särkyni alkoi vuonna 1992. Sairauttani ei osattu diagnosoida ennen kuin vuonna 1998, jolloin sarjoittaisesta päänsärystä alkoi olla enemmän tietoa internetissä. Ensimmäisen lääkärin, joka oli edes kuullut sairaudesta, tapasin vuonna 2000.  

Sarjani on hyvin "helppo": särkyni tulee vain joka toinen vuosi ja kestää pari, kolme viikkoa. Kohtaus tulee joka toinen päivä ja kestää pari, kolme tuntia kerrallaan.

Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan. Silmä verestää ja vuotaa, nenä menee tukkoon. Hikoiluttaa. Joskus voin pahoin.

Jos pystyn katsomaan peiliin, näen särkevän silmän pienentyneen mustuaisen. Yleensä en pysty. Kipu on niin kova, että on pakko kuljeskella, hakata päätä seinään, huutaa – oikeastaan vain yrittää pysyä hengissä. Ja pysyy, koska tietää kivun loppuvan viimeistään kolmen tunnin kuluttua.

Ajantaju katoaa. Hengitän happea naamarin maksimivirtauksella (15 l/min) läpi. Välillä yritän pitää tauon, sillä happea ei saisi hengittää yli puolta tuntia tauotta. Yhtäkkiä kipu laantuu, ja katson kelloa. Kaksi, joskus kolmekin tuntia on kulunut.

On vaikea vertailla Horton-kipua mihinkään, jos ei muuta kovaa kipua ole kokenut. Kivun tuntemus on henkilökohtainen eikä toinen ihminen ei voi tietää, miltä kipua kokevasta henkilöstä tuntuu, ellei hän ole itse kokenut juuri samanlaista kipua. Neurologian alan lääkäreiden mukaan Horton-kipu on verrattavissa raajan amputaatioon ilman puudutusta.

Välillä parin, kolmen viikon särkyjakson aikana hiipii ajatus mieleen: entä jos jakso ei tällä kertaa lopukaan? Jos Hortonini muuttuu krooniseksi? Silloin ei jää vaihtoehtoja. Useat kroonikot päättävät itse elämänsä. Tästä syystä särkyä kutsutaan myös itsemurhapäänsäryksi.

Kohtauksen jälkeen

Kipukohtauksen jälkeen olo on helpottunut: selvisin jälleen hengissä enkä vahingoittanut itseäni. Kipu on nimittäin niin kova, että vaikkapa jalan tai käden murtumista tai palamista ei huomaisi.

Kohtauksen loputtua olo on myös muuten normaali, särky ei jää jomottamaan eikä muita fyysisiä tuntemuksiaan ole. Jos kohtaus on tullut keskellä yötä, seuraavana päivänä väsyttää normaalia enemmän. Toisaalta uni kohtauksen jälkeen on syvää ja levollista.

Kohtauksiini auttaa vain sataprosenttinen happi. Se ei lopeta kipua, mutta lievittää sitä noin kolmanneksella eli siedettävän kovaksi kivuksi. Happipulloja on kotona vähintään kolme, sillä yksi kymmenen litran pullo kuluu kahdessa kohtauksessa. 

Särkyjaksojeni aikana ennen happihoidon keksimistä kokeilin noin kymmentä eri lääkettä. Mistään niistä ei ollut apua kohtauksiin. Sen sijaan ne aiheuttivat ikäviä sivuvaikutuksia.

Estolääkkeitäkin kokeilin monia, muun muassa 80 mg:n päiväannoksena kortisonia. Myös ne aiheuttivat sivuvaikutuksia eivätkä estäneet särkyjakson alkamista, vain siirsivät sitä lääkkeen syömisen ajan.

Lääkkeet eivät paranna

Horton-säryn syy ja mekanismit ovat osittain tuntemattomia. Sen verran tiedetään, että häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä.

Hortoniin ei ole olemassa omaa lääkitystä, vaan oireita pyritään helpottamaan muihin sairauksiin tarkoitetuilla lääkkeillä. Useilla potilailla auttaa happi, eli lääkkeellistä happea hengitetään 10–15 litraa minuutissa 15–30 minuutin ajan. Happipulloja saa reseptillä kotiin. Migreenilääkkeistä voi kokeilla sumatriptaania pistoksena tai tsolmitriptaania nenäsuihkeena.

Estolääkkeinä Horton-potilaille on kokeiltu kymmeniä ellei satoja lääkkeitä, ja erilaisia kokeiluja on menossa sekä Suomessa että maailmalla. Tähän mennessä yhdenkään Horton-potilaan ei tiedetä parantuneen lääketieteellisin keinoin. Särkyjaksoja on ehkä saatu harvennettua ja kipukohtauksia keskeytettyä, mutta sairaus itsessään on parantumaton. Jotkut, varsinkin kroonikot, ovat kokeilleet psilosybiinisieniä, ja saaneet niistä helpotuksen, jopa parantuneet. Valitettavasti sienet ovat laittomia.

Kunhan Horton vierailee vain sarjoittain, sen kanssa voi elää.

Tietoa ja vertaistukea

Hortonin syndrooma eli sarjoittainen päänsärky

  1. Tauti on saanut nimensä amerikkalaisen neurologin Bayard T. Hortonin mukaan ja siinä särkykohtaukset tulevat sarjoina.
  2. Kipu kestää yleensä 1–3 tuntia kerrallaan ja se on kovaa; naiset kuvailevat oireitaan synnytyskipuja rankemmaksi. Sairaus ei ole vaarallinen eikä kivut vaurioita pysyvästi.
  3. Taudin aiheuttaja on tuntematon.  Kivun voi laukaista monia asia, kuten alkoholi, stressi  tai fyysinen rasitus.
  4. Kohtaus alkaa usein aamuyöllä ja esiintyy toispuoleisesti. Varsin kova kipu on silmän ympärillä ja silmä voi verestää. Siihen voi liittyä kyynelvuotoa ja nenän tukkoisuutta.
  5. Oikeat lääkkeet ja hoidot auttavat lyhentämään kohtauksia. Esimerkiksi puhtaan hapen hengittäminen kipukohtauksen aikana voi auttaa joitakin potilaita.  
    Lähde: Therapia Phennica, ET-lehden arkisto
Vierailija

Maailman suurin kipu

Kiinostaisi tietää millä happiprosentilla tuota happea otetaan. Olisiko 35 lähellä. Happisaturaatio menee sillä parissa minuutissa sataan. Siitä ylimenevä ei kait ole mahdollista tai turvallista. Maski säätää hapen 35 % jos se on oikeanlainen ? Silloin oikea syöttö lienee numerossa 4. Kertokaa jos poikkean olennaisesti faktasta. Tri-MK
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju