Vuoden syöpähoitajaksi valittu mikkeliläinen Riitta Hänninen tietää, mikä syöpäpotilasta askarruttaa.

Riitta Hännisellä, 60, on lähes 40 vuoden sairaanhoitajan ura takanaan, ja nykyisessä työpaikassaan Mikkelin keskussairaalan lääketiputusyksikössä hän on toiminut seitsemän vuotta. Potilaat ovat etupäässä rinta- tai suolistosyöpäpotilaita, jotka saavat liitännäislääkehoitoa sen jälkeen, kun kasvain on leikattu.

Syöpäsäätiö myönsi Riitta Hänniselle tunnustuspalkinnon ja nimesi hänet vuoden syöpähoitajaksi joulukuussa. Tunnustuspalkinnon suuruus on 5 000 euroa. Palkinnon perusteluissa mainittiin, että ”Riitta Hänninen on empaattinen hoitaja, joka kuuntelee potilaita ja läheisiä. Hänen toimintansa on rauhallista ja rauhoittavaa. Hän on avoin, iloinen, sydämellinen ja ammatillisesti luotettava.”

– Potilaan kuuntelu on tärkeä osa työtäni. Hänelle pitää myös antaa realistista tietoa. Lisäksi pitää olla silmät auki, jotta näkee, jos sairauteen liittyy niin suuri kriisi, että siihen tarvitaan lisäapua, Riitta Hänninen kertoo.

Riitta toteuttaa myös palliatiivista hoitoa sekä rinta- että suolistosyöpäpotilaille eli parantumatonta syöpää sairastavien oireenmukaista, helpottavaa hoitoa. Hoitojen tehoa seurataan kuvantamisella ja verikokeilla.

Pahoinvointia voidaan hoitaa

Kun potilaat tulevat saamaan lääkehoitoa, on kulunut jo jonkin verran aikaa syöpädiagnoosista. Monet ovat jo alkaneet sopeutua ajatukseen sairastumisesta. Kuitenkin myös liitännäishoitona saataviin solunsalpaajiin liittyy pelkoja.

– Kyllä useimmat jännittävät niitä, ja suurin pelko on, että hoidot aiheuttavat pahoinvointia. Pahoinvointilääkkeet ovat kuitenkin nykyään niin hyviä, että suurin osa potilaista selviää ilman huonoa oloa.

Riitta Hänninen myöntää työnsä olevan välillä rankkaa, mutta ennen kaikkea se on antoisaa.

– Saan tehdä töitä ihannepotilaiden kanssa. He eivät jauha menneitä, vaan elävät täyttä elämää ja ottavat hetkestä kiinni. Vaikka he ovat saaneet vakavan sairauden, he ilmaisevat tyytyväisyytensä saamaansa hoitoon.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.