Murehtiminen pilaa unet ja saa stressihormonit liikkeelle. Silloin verensokeri lähtee nousuun. Huolien käsittely onkin tärkeä osa diabeteksen torjuntaa.
Tiesitkö, että stressikin nostaa verensokeria?
Diabetesliiton asiantuntijalääkäri Elina Pimiä kertoo esimerkin. Hänen ystävällään on tyypin 1 diabetes. Eräänä päivänä, tunteja ruokailun jälkeen, käsivarressa oleva sensori näytti hyvää verensokeriarvoa 6,1.
Sitten ystävä kuuli stressaavan, häntä itseään koskevan uutisen ja sensorin lukema nousi yli 20:een. Se on raju nousu.
– Arvoa ei nostanut syöminen, vaan uutisen aiheuttama voimakas stressi, sanoo Pimiä.
Järkytys saa aikaan reaktion
Järkyttävä uutinen aiheutti elimistöön hälytystilan ja sysäsi liikkeelle reaktion: Lisämunuaiset alkoivat erittää kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Näiden stressihormonien tehtävä on auttaa selviämään tiukasta paikasta lisäämällä sokerin määrää veressä.
Stressihormonien tehtävä on auttaa selviämään tiukasta paikasta.
Kun verensokeri nousee, haima alkaa erittää insuliinia. Sen tehtävä on auttaa sokeria siirtymään verestä lihasten ja aivojen käyttöön ja varastoida ylimääräinen lihaksiin ja maksaan.
Stressihormoneista kortisoli on puolestaan insuliinin vastavaikuttajahormoni. Se heikentää insuliinin kykyä siirtää sokeria verestä kudoksiin eli pahentaa insuliiniresistenssiä.
Ongelma on pitkäaikainen stressi
Terve elimistö selviää kortisolin lyhytaikaisesta stressinhormonien ryöpsähdyksestä vaivatta: se pitää verensokerin tasaisena erittämällä tavallista enemmän insuliinia, kunnes stressihormonien määrä laskee normaaliksi. Tämä tapahtuu muutamissa minuuteissa.
Terve elimistö selviää ryöpsähdyksestä vaivatta.
Diabetesta sairastavilla sokeriarvot voivat stressitilanteessa ampaista ylös, sillä taudin muodosta riippuen elimistö ei joko tuota riittävästi insuliinia tai ei reagoi insuliiniin tehokkaasti.
Diabeetikon on tasoitettava tilanne lisäämällä insuliiniannoksiaan. Reaktio ei ole tyypin 2 diabeteksessa yleensä ole niin voimakas kuin tyypin 1 diabeteksessa.
Joskus ikä lisää taipumusta jäädä murehtimaan.
Ongelma on pitkäaikainen stressi, jonka myötä veressä on jatkuvasti liikaa kortisolia. Stressi voi johtua yhtä hyvin läheisen sairastumisesta, muutosta kuin lapsen avioerosta.
- Kukin on yksilönä erilainen, mutta joskus ikä lisää taipumusta jäädä murehtimaan, siinä missä nuorella mieli muuttuu nopeasti.
Stressi saa painon nousemaan
Kun murhe jää mieleen pyörimään, stressi voi jäädä päälle ja uni karata. Tämä kierre voi heikentää kudosten kykyä ottaa vastaan sokeria ja verensokeri nousee.
Lisäksi kortisoli sekoittaa kykyä tuntea nälkää ja kylläisyyttä. Kortisoli nimittäin vaikuttaa siihen, mitä ja miten paljon syömme. Ei ole ihme, jos stressaantuneen paino nousee.
Rasvakudos lisääntyy erityisesti vatsan seudulla.
– Stressaantuneet syövät eri ruokia kuin muut. Paineen alla valitaan epäterveellistä. Toisilla stressi voi estää kylläisyyden tunteen, jolloin tulee syötyä enemmän kuin on tarpeen.
Vähitellen kehon koostumus muuttuu. Kortisoli edistää rasvan varastoitumista, ja rasvakudos lisääntyy erityisesti vatsan seudulla.
Riskiä nostaa koholla oleva verenpaine.
– Jatkuva, voimakas stressi ja veren korkea kortisolipitoisuus voivat ajaa kohti tyypin 2 diabetesta, toteaa Pimiä.
Riskiä nostavat metabolisen oireyhtymän oireet, kuten koholla oleva verenpaine. Jokaisen olisi hyvä tehdä riskitesti esimerkiksi Diabetesliiton nettisivuilla. Jos testi osoittaa riskin lisääntyneen, on syytä hakeutua lääkärin tai hoitajan luo tarkempaan riskiarvioon.
Korkea verensokeri lisää riskejä
Korkea verensokeri altistaa aivoverenkierron häiriöille, aivoinfarktille ja valtimotaudille. Siksi diabeteksen ensioire voi olla jopa sydänkohtaus.
Jös öisin ei pääse palauttavaan uneen, kortisolitaso ei laske.
Kaikista hyvistä elintavoista stressiä vastaan tehokkain on riittävä ja levollinen uni.
– Jos huolien ja paineiden takia ei öisinkään pääse palauttavaan uneen, myöskään kortisolitaso ei laske.
Stressin vallassa emme ehdi tai jaksa huolehtia niin hyvin itsestämme. Liikkuminen jää, tulee syötyä mitä sattuu.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 24/2024 julkaistusta jutusta, jonka voit tilaajana lukea myös täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tee tilaus täällä.
Kolme vinkkiä
- Syömiseen kannattaa kuurien ja tiukkojen sääntöjen sijaan etsiä joustava rytmi, joka itsestä tuntuu hyvältä. Ruuasta pitäisi saada iloa, ei stressiä.
- Liikunta auttaa tasoittamaan verensokeria, koska se auttaa sokeria siirtymään verestä kudosten soluihin. Esimerkiksi sauvakävely on hyvä laji.
- Uniapnea on yleinen sairaus, joka haittaa nukkumista. Siihen kannattaa hakea apua nopeasti.
