Sepelvaltimotauti voi iskeä etenkin vaihdevuodet ohittaneeseen ylipainoiseen naiseen. Sydäntautia voi onneksi ehkäistä ennalta. 

1. Väsyttää, närästää ja henkeä salpaa. Voivatko oireeni kieliä sepelvaltimotaudista?

Näinkin voi olla – etenkin, jos olet jo vaihdevuotesi ohittanut nainen. Naisen sairastumisriski kaikkiin valtimotauteihin kasvaa jo alle kuudenkympin iässä. Ennen vaihdevuosia valtimotaudit ovat harvinaisempia, mutta alle viidenkymmenenkään ikä ei anna täyttä suojaa – eikä myöskään estrogeenikorvaushoito.

Olet syystä huolissasi sydämesi ja valtimoittesi kunnosta, sillä sepelvaltimotautia aiheuttava ateroskleroosi ei enää suinkaan ole vain työikäisten miesten kansansairaus. Naiset ja miehet sairastavat sepelvaltimotautia jokseenkin yhtä paljon, joskin naiset sairastuvat tähän verisuonten tukkeumasairauteen yhä kymmenen vuotta miehiä myöhemmin. Pääsyy tähän on se, että miehet tupakoivat naisia enemmän ja heidän kolesteroliarvonsa ovat huonompia.

Sydäntauti ei kehity äkkiseltään vaan vaatii vuosien, jopa vuosikymmenten prosessin. Jos sinulla on tyttäriä, kerro heille, että sydänterveyttä olisi herättävä vaalimaan viimeistään varhaisen keski-iän kynnyksellä.

Lue myös: Onko sinulla sydänvaivoja? Tämä auttaa

2. Mitkä muut oireet voivat olla alkavan sepelvaltimo­taudin merkkejä?

Sepelvaltimotaudin tyypillisintä oiretta nimitetään angina pectorikseksi. Oiretta kuvataan usein puristavaksi, painavaksi, polttavaksi, tukahduttavaksi tai kiristäväksi tunteeksi laajalla alueella rinta-alaa ja koko yläkehoa. Hengenahdistuksen tunne kuuluu usein mukaan kuvaan. Tuntemus voi säteillä kaulalle, alaleukaan, hartioihin, käsivarsiin – erityisesti vasempaan – ja joskus ylävatsalle.

Angina pectoris -kipu syntyy sydänlihaksen hapenpuutteesta ja alkaa usein rasituksessa, kuten ripeässä kävelyssä tai ylämäkeen noustessa. Myös henkinen kuormitus voi tuoda oireen esiin. Lepo helpottaa.

Sen sijaan pienellä alalla tuntuva pistävä kipu ei viittaa sydänperäiseen kipuun, eikä myöskään pidempään kestävä jomottava kipu. Ne voivat olla esimerkiksi lihasperäisiä kipuja.

3. Sydämestäkö on kyse, kun hengästyttää, ­sydän tykyttää ja nilkat ovat turvoksissa?

Sydänperäiseltä tuo kuulostaa. Sinulla saattaa olla sydämen vajaatoiminta, joka tarkoittaa sitä, että sydänlihas ei pysty normaalisti pumppaamaan verta elimistöön. Vajaatoiminta onkin naisilla se yleisin ensimmäinen sydändiagnoosi.

Vajaatoiminta ei kuitenkaan ole itsenäinen tauti, vaan oire jostakin sydänsairaudesta. Tällaisia ovat läppävika, sepelvaltimotauti tai sydäntä jo vaurioittanut kohonnut verenpaine.

Hyvä uutinen on se, että vajaatoimintaa voidaan hoitaa lääkityksellä ja hyvillä elintavoilla. Silloin myös suorituskykysi kohenee. Ja voipa olla niinkin, että tykytystuntemuksesi ovat aivan vaaratonta laatua, vaikka tuntuvatkin kiusallisilta ja saavat sinut varuillesi. Ihmisen kyky arvioida sydämensä rytmiä on nimittäin rajallinen.

Sydämen lyönnit tuntuvat usein voimakkaina etenkin yöpuulle mennessä, kun ympäristö on hiljainen ja sinulla on aikaa kuunnella sydämesi lyöntejä.

Stressikin kiihdyttää pulssia.

4. Terveydenhoitaja patisteli vähentämään senttejä vyötäröltä. Miten laihdutus muka säästää sydäntäni ja verisuoniani?

Korkea kolesteroli ja verensokeri, kohollaan oleva verenpaine ja tupakointi – siinä tärkeimmät riskitekijät naisen sydäntaudille. Kolesteroli on elimistölle välttämätöntä rasvaa, ja sitä tarvitaan useisiin solutason toimintoihin. Joskus kolesterolia kertyy vereen liikaa, ja ylijäämä liimautuu verisuonten seinämiin muodostaen sinne rasvaplakkeja. Plakit ovat syynä siihen, että suoni pikkuhiljaa ahtautuu.

Kolesterolia on monta laatua. On hyvää eli HDL-kolesterolia ja huonoa eli plakkeja muodostavaa LDL-kolesterolia. Triglyseridit ovat veren rasvoja, joita lihakset käyttävät polttoaineena. Liiat triglyseriditkin ovat pahasta, sillä ne muokkaavat kolesteroliaineenvaihduntaa epäsuotuisaan suuntaan. Kokonaiskolesteroli kuvaa eri lipoproteiineissa kulkevan kolesterolin määrää.

Naisilla on oleellisinta, paljonko verestä löytyy hyvälaatuista kolesterolia ja paljonko pahanlaatuista. Naisilla hyvänlaatuisen HDL:n vähäinen määrä veressä on suurempi riskitekijä sepelvaltimotaudille kuin miehillä.

Jos naisen vyötärönympäryksen mittanauha näyttää yli 90 senttiä, se merkitsee selvästi kohonnutta riskiä saada valtimotauti. Vatsarasva on haitallista, koska rasva on kertynyt sisäelinten ympärille. Siellä se häiritsee elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa ja on diabeteksen tärkeä riskitekijä. Diabetes puolestaan löytyy erityisesti vaihdevuosi-ikää nuorempien naisten sepelvaltimotaudin taustalta.

5. Pelkään sydäninfarktia, sillä minulla on todettu sepelvaltimotauti.

Sydäninfarktin käynnistää sepelvaltimoissa olevan rasvaplakin repeämä ja siitä johtuva suonen osittain tai kokonaan tukkiva verihyytymä.

Sydäninfarktia sanotaan osuvasti sydänveritulpaksi. Infarktissa hyytymäkohdan alajuoksulle ei pääse tuoretta verta, ja osa sydänlihaksesta vaurioituu hapenpuutteesta.

Hoidolla on kiire, koska tukkeutunut suoni pitää avata muutamassa tunnissa. Valitettavan usein infarkti on sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire.

Ensimmäisen sydäninfarktin kokeneista naisista selviää hengissä noin 70 prosenttia.

Sepelvaltimotaudin hoitoon kannattaa panostaa ajoissa, jotta infarktilta välttyisi. Hoitokeinoja ovat sydän-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeet, veren hyytymistä vähentävät lääkkeet sekä sydämen syketasoa alentavat ja rytmihäiriöitä ehkäisevät beetasalpaajat. Tarvittaessa tehdään pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Ohitusleikkaus tulee kysymykseen silloin, kun ahtaumia on useammassa kuin kahdessa suonessa tai ne sijaitsevat tärkeimpien suonten tyviosissa. Pallolaajennukseen taas ryhdytään, jos rasvapesäkkeitä on yhdessä tai kahdessa suonessa.

Nitrot tulevat mukaan kuvaan, kun sepelvaltimotauti aiheuttaa rintakipua. Nitroja otetaan kipukohtauksissa. Lääke ei suoranaisesti suojaa infarktilta, se vain tekee ahtaumaoireet siedettävämmiksi.

Käytä nitroja tarvittaessa, mutta ota muu lääkityksesi säntillisesti lääkärin ohjeen mukaan. Kovissa kivuissa kannattaa soittaa paikalle ambulanssi numerosta 112.

Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne. 
Lähteenä myös: www.sydanliitto.fi sekä Hanna-Riikka Lehdon ­väitös Itä-Suomen yliopistosta.

Jos polvea tai lonkkaa kolottaa lenkin jälkeen, jaa rasitusta usealle päivälle ja kokeile kylmä- tai lämpöpakkauksia. Nivelkipujen vuoksi liikuntaa ei kannata lopettaa.

1. Polveni on viime aikoina alkanut kipuilla kävelylenkkien jälkeen. Pitääkö minun luopua liikunnasta?

On tavallista, että rasitus saa aikaan polvikipuja. Rasituskivun takia ei tarvitse lopettaa liikuntaharrastusta. Kokeile lyhentää lenkkien kestoa tai jaa kuormitusta useam­malle päivälle. Puolittamisen periaate voi myös auttaa: jos ennen lenkkeilit neljä kilometriä kerrallaan, jaa se kahteen kahden kilometrin lenkkiin eri viikonpäiville.

Kivun hoitona voit kokeilla kylmä- tai lämpöpakkauksia ja kuuriluontoisesti särkylääkettä, esimerkiksi parasetamolia.

2. Vielä nelikymppisenä kipittelin pitkiä matkoja eikä se tuntunut missään. Nyt kolottaa harva se päivä. Mistä se johtuu?

Ikä itsessään ei ole kipujen syy. Iän myötä kuitenkin yleistyvät monet sairaudet, jotka tuntuvat kehossa. Yli 55-vuotiaita alkavat vaivata varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten polven nivelrikko. Ikääntyessä moni vähentää liikkumistaan ehkä huomaamattaankin ja lisäksi rasituksista toipuminen pitkittyy. Se altistaa kivuille ja kolotuksille.

Kipuja voi liittyä myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja joihinkin syöpätauteihin.

3. Voinko itse päätellä, johtuuko kipuni nivelrikosta vai jostakin muusta syystä?

Se ei ole aina mahdollista. Ilman nivelrikkoakin nivel voi jatkaa kipuilua esimerkiksi kaatumisen seurauksena.

Jos useampi nivel kipuilee samanaikaisesti, kyse voi olla alkavasta nivelsairaudesta. Nivelrikkokivun voi tunnistaa siitä, että se on jomottavaa ja sitä esiintyy tietyissä nivelissä: yleensä sormien kärkinivelissä, peukalon tyvessä, polvessa ja lonkassa. Kipu on paikallista. Esimerkiksi polven nivelrikossa kipu tuntuu polven kohdalla, lonkan nivelrikossa puolestaan reiden etupinnalla tai pakarassa. Nivelissä on yleensä aamujäykkyyttä, joka menee lyhyessä ajassa ohi.

Nivelrikkokivut ovat toistuvia ja jatkuvia, kun taas lihasrasituksen aiheuttama lihaskipu paranee muutamassa päivässä hoidotta kokonaan. Sisäelinperäinen kipu on puolestaan usein säteilevää ja vaikea paikantaa.

Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä kipuja.

Jos kivut eivät helpotu kotikonstein ja ne vaikeuttavat selvästi päivittäisiä toimia tai yöunta, on hyvä käydä lääkärillä. Turvonnut nivel ja siihen liittyvä kuumeilu tai yöllinen leposärky, joka ei helpota, on aina syytä tutkituttaa. Joskus oireiden syy jää epäselväksi lääkärikäynnistä huolimatta. Esimerkiksi niskahartia- tai -selkä­alueen kipuilulle ei usein löydetä selkeää syytä.

4. Kroppani on selvästi jäykistynyt vuosien kuluessa. Aiheuttaako jäykistyminen kipuja?

Jäykistyminen liittyy tavallisesti nivelten liikkuvuuden vähenemiseen ja lihasvoiman hupenemiseen. Moni tuntee nämä muutokset kropassaan 50–60-vuotiaana. Jäykkyys itsessään ei ole kivuliasta, mutta voi johtaa siihen, että kipuilua tulee.

Heikentyneen lihasvoiman vuoksi muun muassa kaatumisia ja venähdyksiä tulee aikaisempaa helpommin ja niistä palautuminen on hitaampaa kuin nuorena. Myös muutokset ryhdissä voivat aiheuttaa rasituskipuja. Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä näitä kipuja.

5. Voinko tehdä keholleni vahinkoa liian raskaalla liikunnalla?

Et. Tavallinen kuntoliikunta ehkäisee vahinkoja ja on hyvä kivun hoitomuoto eri sairauksissa, myös keskivaikeassa nivelrikossa. Liikkumattomuus puolestaan johtaa elimistön haurastumiseen ja elintoimintojen hidastumiseen.

Tutkimusten mukaan lievässä tai alkavassa nivelrikossa nivelten kuormittaminen liikunnalla ei nopeuta nivelrikon etenemistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurattiin lievää nivelrikkoa sairastavia naisia, jotka kävivät hyppelyä sisältävillä liikuntatunneilla. Tutkimusjakson lopussa heidän nivelensä tutkittiin ja huomattiin, että nivelvauriot eivät olleet lisääntyneet. Kävi ilmi, että hyppelyliikunta oli parantanut naisten reisi-sääriluun nivelen rustojen laatua.

Jos kuumottaa ja turvottaa, laita kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, anna lämpöä.

Jos suosikkilaji tuottaa iloa mutta aiheuttaa toistuvasti kipua, fysioterapeutin tai kuntovalmentajan ohjauksessa tehdyistä harjoituksista voi olla hyötyä. Joskus on vältettävä hyvin raskaita liikkeitä. Esimerkiksi selkärankaosteoporootikoille ei suositella voimakkaita selän taivutuksia.

6. Miten nivelkipuja kannattaa hoitaa?

Kotihoitona voi kokeilla kylmä- tai lämpöhoitoa. Kylmälämpö-pakkauksia myydään apteekeissa. Lämpöpakkaukseksi käy vaikka mikrossa lämmitettävä jyväpussi. Jos niveltä kuumottaa ja turvottaa, laitetaan kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, annetaan lämpöä. Laita ihon ja pakkauksen väliin esimerkiksi pyyhe ja pidä 5–15 minuuttia kerrallaan useamman kerran päivässä. Voit kokeilla tukiliiviä tai polvitukea.

Liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus. Myös mukavien ihmisten seura saa ajatukset pois kivuista. Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä kannattaa käyttää harkitusti ja kuuriluontoisesti.

7. Naapurini kertoi päässeensä eroon kivuista lopetettuaan statiinien syömisen. Miten yleisiä ovat statiinien aiheuttamat lihaskivut?

Monet arvelevat lihaskipujensa syyksi statiineja. Tutkimusten mukaan statiinien aiheuttamat kivut ovat kuitenkin harvinaisia. 5–10 prosentilla statiinien käyttäjistä on lieviä lihaskipuja ja lihasheikkoutta. Tutkimuksissa myös lumelääkettä saaneilla on ollut lihaskipuja. Jos kokee saavansa lihaskipuja statiineista, kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Lihavuus ja isot nivelvammat ovat perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.

8. Moni syö luontaistuotteita. Onko niistä mitään apua?

Vitamiini-, antioksidantti- tai yrttilisien vaikutuksesta kipuun ei ole vahvaa lääketieteellistä näyttöä. Yksittäisten vitamiinien saanti ei itsessään vaikuta kipujen esiintyvyyteen, mutta ravintoaineita toki tarvitaan monipuolisesti terveyden ylläpitämiseen. Jos ruokavalio on ravitsemussuositusten mukainen, tarvittavat ravintoaineet saa ruuasta.

9. Periytyykö taipumus saada kolotuksia?

Jos kolotusten syy on todettu sairaus, kuten nivelrikko, perimällä on merkitystä. Nivelrikossa lihavuus ja isot nivelvammat ovat kuitenkin perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.

10. Lisääntyykö kipu­herkkyys iän myötä?

On pohdittu, heikentyykö elimistön oma kipua vaimentava järjestelmä vanhemmiten, mikä aiheuttaisi kiputunnon herkistymisen. Vankkaa näyttöä ei kuitenkaan ole. Iäkkäällä erityisesti vatsa-alueen kivut ja sydänkivut saattavat puolestaan vaimentua, eikä näiden alueiden vaivoja tunnisteta yhtä herkästi kuin nuorempana.

Asiantuntijoina fysiatrian professori Jari Arokoski, Helsingin yliopisto, ja fysiatrian erikois­lääkäri Timo Pehkonen, Oulun kaupungin kuntoutuspalvelut.

Juttu on julkaistu ET lehdessä 6/2018

Näin hoidat itse

 

 

 

Pysy liikkeellä

Liikkuessa ja arki­askareissa tuntuvien pienten kipujen ei tarvitse estää liikkumista. Liikunta on lääkettä,

kun taas liikkumattomuus voi pahentaa kolotuksia.

 

 

 

Hae apua

Jos kipu heikentää unen ja elämän laatua, älä pitkitä hoitoon hakeutumista. Tehokkaalla hoidolla kivun pitkäaikaistuminen voidaan estää. Tuki- ja liikuntaelin­kivuissa fysiatrit ja fysio­terapeutit ovat hyviä

asiantuntijoita.

 

 

 

Hyväksy

Täydellinen kivuttomuus voi olla mahdoton tavoite ammattiavusta ja hyvästä omahoidosta huolimatta. Hyvä tavoite on, että kipuilu pysyy aisoissa niin, että toimintakyky säilyy.

nivelrikkojen kanssa elävä

Vaivaako nivelkipu? Älä lopeta liikuntaa – 10 faktaa nivelrikosta

Minulla on sormissa perinnöllinen nivelrikko sekä röngten kuvissa todettu alkava polvien nivelrikko. Polvien nivelrikko aktivoituu kamalaksi kivuksi jos teen jotain polviin kohdistuvaa rasittavaa toimintaa. Viimeksi kun viime vuonna maalasin ikkunanpieliä, jolloin nousin ja laskeuduin tikkailta tuntikausia. Kun kipu on akuutti niin ei siihen mikään liikunta auta koska ei pysty liikkumaan kivun takia. Myös nämä artikkelissa suositellut kylmälämpöpakkaukset ovat ihan huuhaa kamaa. Kokeiltu on,...
Lue kommentti

Tämä herkku on kehoa hoitava terveyspommi. Sen hyvät vaikutukset löytyvät myös apteekin hyllyltä.

1. Kevyt herkku

Makeakaan mansikka ei sisällä juuri lainkaan energiaa, mistä syystä se sopii mainiosti linjoistaan huolta pitävän herkkupalaksi. Ylikuormaa ei mansikoitakaan kannata syödä – ainakaan herkkävatsaisten.
Mansikassa on 47 kcal/100 g

Lue myös: Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista

2. Vitamiinia riittää

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. C-vitamiinista on tullut suosittu lisäravinne, jonka uskotaan parantavan yleiskuntoa. C-vitamiinin nauttimisen flunssan aikana on havaittu lyhentävän flunssan kestoa – tosin tutkimuksissa määrät ovat olleet melko suuria.

Mansikassa on C:tä 60 mg/100 g, appelsiinissa 51 mg/100 g

Mikä amppelimansikoissani on vikana? 5 ongelmaa ja ratkaisua

3. Popsi janopalana

Juotko varmasti riittävästi vettä? Helteellä veden saaminen on entistä tärkeämpää. Miksi et tehostaisi nesteytystä mansikoilla? Yhdessä mansikassa on vettä 85 prosenttia.

4. Runsaasti kuitua

Kaksi desiä mansikoita sisältää saman verran kuitua kuin pala ruisleipää. Mansikan kuitu on veteen liukenevaa eli geeliytyvää kuitua. Liukenevat kuidut vaikuttavat positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.

5. Makea kuin karkki

Mansikan makeuden tekee fruktoosi, eli hedelmäsokeri. Fruktoosi nostaa verensokeria muita sokereita hitaammin, mutta maistuu esimerkiksi ruokosokeria makeammalle.

Fruktoosia eli hedelmäsokeria 3 g, sakkaroosia eli ruokosokeria 2,3 g ja glukoosia eli rypälesokeria 3,1 g/100 g

6. Vähentää turvotusta

Kun nestettä on kertynyt kehoon liikaa, se pöhöttää, vaikuttaa ulkonäköön ja väsyttää. Mansikka on hyvä luomulääke nesteenpoistajaksi.

7. Vatsan ystävä

Mansikassa on runsaasti foolihappoa, joka auttaa ruoansulatuskanavaa ja suolinukkaa voimaan hyvin. Erityisesti naiset kärsivät elämänsä eri vaiheissa folaatin eli foolihapon puutteesta.

Vierailija

Tiesitkö tämän mansikasta? 7 faktaa

En säilö ostomansikkaa ollenkaan pakastimeen,koska en niin hirveästi pidä mansikasta.Oman maan tuotosta olen yleensä vähän säilönyt.Nyt kyllä ei tarvi sitäkään säilöä kun mansikka"maa" on pienentynyt enkä uutta aio perustaa,myyrät, linnut ja etanat tykkää niistä liikaa,liian paljon työtä hyötyyn nähden.
Lue kommentti