Sepelvaltimotauti voi iskeä etenkin vaihdevuodet ohittaneeseen ylipainoiseen naiseen. Sydäntautia voi onneksi ehkäistä ennalta. 

1. Väsyttää, närästää ja henkeä salpaa. Voivatko oireeni kieliä sepelvaltimotaudista?

Näinkin voi olla – etenkin, jos olet jo vaihdevuotesi ohittanut nainen. Naisen sairastumisriski kaikkiin valtimotauteihin kasvaa jo alle kuudenkympin iässä. Ennen vaihdevuosia valtimotaudit ovat harvinaisempia, mutta alle viidenkymmenenkään ikä ei anna täyttä suojaa – eikä myöskään estrogeenikorvaushoito.

Olet syystä huolissasi sydämesi ja valtimoittesi kunnosta, sillä sepelvaltimotautia aiheuttava ateroskleroosi ei enää suinkaan ole vain työikäisten miesten kansansairaus. Naiset ja miehet sairastavat sepelvaltimotautia jokseenkin yhtä paljon, joskin naiset sairastuvat tähän verisuonten tukkeumasairauteen yhä kymmenen vuotta miehiä myöhemmin. Pääsyy tähän on se, että miehet tupakoivat naisia enemmän ja heidän kolesteroliarvonsa ovat huonompia.

Sydäntauti ei kehity äkkiseltään vaan vaatii vuosien, jopa vuosikymmenten prosessin. Jos sinulla on tyttäriä, kerro heille, että sydänterveyttä olisi herättävä vaalimaan viimeistään varhaisen keski-iän kynnyksellä.

Lue myös: Onko sinulla sydänvaivoja? Tämä auttaa

2. Mitkä muut oireet voivat olla alkavan sepelvaltimo­taudin merkkejä?

Sepelvaltimotaudin tyypillisintä oiretta nimitetään angina pectorikseksi. Oiretta kuvataan usein puristavaksi, painavaksi, polttavaksi, tukahduttavaksi tai kiristäväksi tunteeksi laajalla alueella rinta-alaa ja koko yläkehoa. Hengenahdistuksen tunne kuuluu usein mukaan kuvaan. Tuntemus voi säteillä kaulalle, alaleukaan, hartioihin, käsivarsiin – erityisesti vasempaan – ja joskus ylävatsalle.

Angina pectoris -kipu syntyy sydänlihaksen hapenpuutteesta ja alkaa usein rasituksessa, kuten ripeässä kävelyssä tai ylämäkeen noustessa. Myös henkinen kuormitus voi tuoda oireen esiin. Lepo helpottaa.

Sen sijaan pienellä alalla tuntuva pistävä kipu ei viittaa sydänperäiseen kipuun, eikä myöskään pidempään kestävä jomottava kipu. Ne voivat olla esimerkiksi lihasperäisiä kipuja.

3. Sydämestäkö on kyse, kun hengästyttää, ­sydän tykyttää ja nilkat ovat turvoksissa?

Sydänperäiseltä tuo kuulostaa. Sinulla saattaa olla sydämen vajaatoiminta, joka tarkoittaa sitä, että sydänlihas ei pysty normaalisti pumppaamaan verta elimistöön. Vajaatoiminta onkin naisilla se yleisin ensimmäinen sydändiagnoosi.

Vajaatoiminta ei kuitenkaan ole itsenäinen tauti, vaan oire jostakin sydänsairaudesta. Tällaisia ovat läppävika, sepelvaltimotauti tai sydäntä jo vaurioittanut kohonnut verenpaine.

Hyvä uutinen on se, että vajaatoimintaa voidaan hoitaa lääkityksellä ja hyvillä elintavoilla. Silloin myös suorituskykysi kohenee. Ja voipa olla niinkin, että tykytystuntemuksesi ovat aivan vaaratonta laatua, vaikka tuntuvatkin kiusallisilta ja saavat sinut varuillesi. Ihmisen kyky arvioida sydämensä rytmiä on nimittäin rajallinen.

Sydämen lyönnit tuntuvat usein voimakkaina etenkin yöpuulle mennessä, kun ympäristö on hiljainen ja sinulla on aikaa kuunnella sydämesi lyöntejä.

Stressikin kiihdyttää pulssia.

4. Terveydenhoitaja patisteli vähentämään senttejä vyötäröltä. Miten laihdutus muka säästää sydäntäni ja verisuoniani?

Korkea kolesteroli ja verensokeri, kohollaan oleva verenpaine ja tupakointi – siinä tärkeimmät riskitekijät naisen sydäntaudille. Kolesteroli on elimistölle välttämätöntä rasvaa, ja sitä tarvitaan useisiin solutason toimintoihin. Joskus kolesterolia kertyy vereen liikaa, ja ylijäämä liimautuu verisuonten seinämiin muodostaen sinne rasvaplakkeja. Plakit ovat syynä siihen, että suoni pikkuhiljaa ahtautuu.

Kolesterolia on monta laatua. On hyvää eli HDL-kolesterolia ja huonoa eli plakkeja muodostavaa LDL-kolesterolia. Triglyseridit ovat veren rasvoja, joita lihakset käyttävät polttoaineena. Liiat triglyseriditkin ovat pahasta, sillä ne muokkaavat kolesteroliaineenvaihduntaa epäsuotuisaan suuntaan. Kokonaiskolesteroli kuvaa eri lipoproteiineissa kulkevan kolesterolin määrää.

Naisilla on oleellisinta, paljonko verestä löytyy hyvälaatuista kolesterolia ja paljonko pahanlaatuista. Naisilla hyvänlaatuisen HDL:n vähäinen määrä veressä on suurempi riskitekijä sepelvaltimotaudille kuin miehillä.

Jos naisen vyötärönympäryksen mittanauha näyttää yli 90 senttiä, se merkitsee selvästi kohonnutta riskiä saada valtimotauti. Vatsarasva on haitallista, koska rasva on kertynyt sisäelinten ympärille. Siellä se häiritsee elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa ja on diabeteksen tärkeä riskitekijä. Diabetes puolestaan löytyy erityisesti vaihdevuosi-ikää nuorempien naisten sepelvaltimotaudin taustalta.

5. Pelkään sydäninfarktia, sillä minulla on todettu sepelvaltimotauti.

Sydäninfarktin käynnistää sepelvaltimoissa olevan rasvaplakin repeämä ja siitä johtuva suonen osittain tai kokonaan tukkiva verihyytymä.

Sydäninfarktia sanotaan osuvasti sydänveritulpaksi. Infarktissa hyytymäkohdan alajuoksulle ei pääse tuoretta verta, ja osa sydänlihaksesta vaurioituu hapenpuutteesta.

Hoidolla on kiire, koska tukkeutunut suoni pitää avata muutamassa tunnissa. Valitettavan usein infarkti on sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire.

Ensimmäisen sydäninfarktin kokeneista naisista selviää hengissä noin 70 prosenttia.

Sepelvaltimotaudin hoitoon kannattaa panostaa ajoissa, jotta infarktilta välttyisi. Hoitokeinoja ovat sydän-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeet, veren hyytymistä vähentävät lääkkeet sekä sydämen syketasoa alentavat ja rytmihäiriöitä ehkäisevät beetasalpaajat. Tarvittaessa tehdään pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Ohitusleikkaus tulee kysymykseen silloin, kun ahtaumia on useammassa kuin kahdessa suonessa tai ne sijaitsevat tärkeimpien suonten tyviosissa. Pallolaajennukseen taas ryhdytään, jos rasvapesäkkeitä on yhdessä tai kahdessa suonessa.

Nitrot tulevat mukaan kuvaan, kun sepelvaltimotauti aiheuttaa rintakipua. Nitroja otetaan kipukohtauksissa. Lääke ei suoranaisesti suojaa infarktilta, se vain tekee ahtaumaoireet siedettävämmiksi.

Käytä nitroja tarvittaessa, mutta ota muu lääkityksesi säntillisesti lääkärin ohjeen mukaan. Kovissa kivuissa kannattaa soittaa paikalle ambulanssi numerosta 112.

Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne. 
Lähteenä myös: www.sydanliitto.fi sekä Hanna-Riikka Lehdon ­väitös Itä-Suomen yliopistosta.