
Kipeät muljahdukset ja sydämen oudot rytminmuutokset kielivät usein jonkinlaisesta sydämen rytmihäiriöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 tärkeää faktaa
Sydämen termit tutuiksi
- Sepelvaltimotaudissa sydänlihaksen verisuoniin kertyy kolesterolia. Rasvakertymät ahtauttavat suonia ja sydänlihaksen verenkierto heikkenee. Sepelvaltimotaudin ensioireet tulevat yleensä esille rasituksessa. Nitrot laajentavat verisuonia, jolloin sepelvaltimoiden verenvirtaus lisääntyy.
- Ensimmäinen sepelvaltimo-ohitusleikkaus tehtiin Suomessa vuonna 1973. 1980-luvun alussa ohitusleikkauksia tehtiin vuosittain alle 200, mutta vuosituhannen vaihteessa jo yli 4000 vuodessa. Ahtaumien sijainti, lukumäärä ja vaikeusaste sekä potilaan muut sairaudet ratkaisevat, päädytäänkö ohitusleikkaukseen vai pallolaajennukseen.
- Rytmihäiriötuntemus on yleisimpiä syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Sydämen kuntoa arvioitaessa selvitetään sukutausta ja oireet, kuunnellaan sydäntä ja otetaan sydänfilmi eli EKG. Potilaalle voidaan tehdä myös sydämen ultraäänitutkimus tai kliininen rasituskoe.
- Katetrihoidossa katetri viedään verisuonia pitkin sydämeen. Rytmihäiriötä tuottavaan kohtaan kohdistetaan katetrin kärjen kautta sähkövirtaa, mikä aiheuttaa pistemäisen hoitoarven ja estää rytmihäiriön.
- Tavallinen sydämentahdistin tahdistaa vain, jos syke hidastuu alle raja-arvon. Rytmihäiriötahdistin tunnistaa häiriön ja korjaa sen. Vajaatoimintatahdistin parantaa sydämen pumppauskykyä tahdistamalla samanaikaisesti sekä oikeaa että vasenta kammiota.
- Kun sydänlihas ei pumppaa normaalisti verta elimistöön, puhutaan sydämen vajaatoiminnasta. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire, joka voi johtua eri sydänsairauksista. Alle 50-vuotiailla sydämen vajaatoiminta on harvinaista.
Seuraa meitä Facebookissa