Jos polvea tai lonkkaa kolottaa lenkin jälkeen, jaa rasitusta usealle päivälle ja kokeile kylmä- tai lämpöpakkauksia. Nivelkipujen vuoksi liikuntaa ei kannata lopettaa.

1. Polveni on viime aikoina alkanut kipuilla kävelylenkkien jälkeen. Pitääkö minun luopua liikunnasta?

On tavallista, että rasitus saa aikaan polvikipuja. Rasituskivun takia ei tarvitse lopettaa liikuntaharrastusta. Kokeile lyhentää lenkkien kestoa tai jaa kuormitusta useam­malle päivälle. Puolittamisen periaate voi myös auttaa: jos ennen lenkkeilit neljä kilometriä kerrallaan, jaa se kahteen kahden kilometrin lenkkiin eri viikonpäiville.

Kivun hoitona voit kokeilla kylmä- tai lämpöpakkauksia ja kuuriluontoisesti särkylääkettä, esimerkiksi parasetamolia.

2. Vielä nelikymppisenä kipittelin pitkiä matkoja eikä se tuntunut missään. Nyt kolottaa harva se päivä. Mistä se johtuu?

Ikä itsessään ei ole kipujen syy. Iän myötä kuitenkin yleistyvät monet sairaudet, jotka tuntuvat kehossa. Yli 55-vuotiaita alkavat vaivata varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten polven nivelrikko. Ikääntyessä moni vähentää liikkumistaan ehkä huomaamattaankin ja lisäksi rasituksista toipuminen pitkittyy. Se altistaa kivuille ja kolotuksille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kipuja voi liittyä myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja joihinkin syöpätauteihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Voinko itse päätellä, johtuuko kipuni nivelrikosta vai jostakin muusta syystä?

Se ei ole aina mahdollista. Ilman nivelrikkoakin nivel voi jatkaa kipuilua esimerkiksi kaatumisen seurauksena.

Jos useampi nivel kipuilee samanaikaisesti, kyse voi olla alkavasta nivelsairaudesta. Nivelrikkokivun voi tunnistaa siitä, että se on jomottavaa ja sitä esiintyy tietyissä nivelissä: yleensä sormien kärkinivelissä, peukalon tyvessä, polvessa ja lonkassa. Kipu on paikallista. Esimerkiksi polven nivelrikossa kipu tuntuu polven kohdalla, lonkan nivelrikossa puolestaan reiden etupinnalla tai pakarassa. Nivelissä on yleensä aamujäykkyyttä, joka menee lyhyessä ajassa ohi.

Nivelrikkokivut ovat toistuvia ja jatkuvia, kun taas lihasrasituksen aiheuttama lihaskipu paranee muutamassa päivässä hoidotta kokonaan. Sisäelinperäinen kipu on puolestaan usein säteilevää ja vaikea paikantaa.

Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä kipuja.

Jos kivut eivät helpotu kotikonstein ja ne vaikeuttavat selvästi päivittäisiä toimia tai yöunta, on hyvä käydä lääkärillä. Turvonnut nivel ja siihen liittyvä kuumeilu tai yöllinen leposärky, joka ei helpota, on aina syytä tutkituttaa. Joskus oireiden syy jää epäselväksi lääkärikäynnistä huolimatta. Esimerkiksi niskahartia- tai -selkä­alueen kipuilulle ei usein löydetä selkeää syytä.

4. Kroppani on selvästi jäykistynyt vuosien kuluessa. Aiheuttaako jäykistyminen kipuja?

Jäykistyminen liittyy tavallisesti nivelten liikkuvuuden vähenemiseen ja lihasvoiman hupenemiseen. Moni tuntee nämä muutokset kropassaan 50–60-vuotiaana. Jäykkyys itsessään ei ole kivuliasta, mutta voi johtaa siihen, että kipuilua tulee.

Heikentyneen lihasvoiman vuoksi muun muassa kaatumisia ja venähdyksiä tulee aikaisempaa helpommin ja niistä palautuminen on hitaampaa kuin nuorena. Myös muutokset ryhdissä voivat aiheuttaa rasituskipuja. Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä näitä kipuja.

5. Voinko tehdä keholleni vahinkoa liian raskaalla liikunnalla?

Et. Tavallinen kuntoliikunta ehkäisee vahinkoja ja on hyvä kivun hoitomuoto eri sairauksissa, myös keskivaikeassa nivelrikossa. Liikkumattomuus puolestaan johtaa elimistön haurastumiseen ja elintoimintojen hidastumiseen.

Tutkimusten mukaan lievässä tai alkavassa nivelrikossa nivelten kuormittaminen liikunnalla ei nopeuta nivelrikon etenemistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurattiin lievää nivelrikkoa sairastavia naisia, jotka kävivät hyppelyä sisältävillä liikuntatunneilla. Tutkimusjakson lopussa heidän nivelensä tutkittiin ja huomattiin, että nivelvauriot eivät olleet lisääntyneet. Kävi ilmi, että hyppelyliikunta oli parantanut naisten reisi-sääriluun nivelen rustojen laatua.

Jos kuumottaa ja turvottaa, laita kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, anna lämpöä.

Jos suosikkilaji tuottaa iloa mutta aiheuttaa toistuvasti kipua, fysioterapeutin tai kuntovalmentajan ohjauksessa tehdyistä harjoituksista voi olla hyötyä. Joskus on vältettävä hyvin raskaita liikkeitä. Esimerkiksi selkärankaosteoporootikoille ei suositella voimakkaita selän taivutuksia.

6. Miten nivelkipuja kannattaa hoitaa?

Kotihoitona voi kokeilla kylmä- tai lämpöhoitoa. Kylmälämpö-pakkauksia myydään apteekeissa. Lämpöpakkaukseksi käy vaikka mikrossa lämmitettävä jyväpussi. Jos niveltä kuumottaa ja turvottaa, laitetaan kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, annetaan lämpöä. Laita ihon ja pakkauksen väliin esimerkiksi pyyhe ja pidä 5–15 minuuttia kerrallaan useamman kerran päivässä. Voit kokeilla tukiliiviä tai polvitukea.

Liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus. Myös mukavien ihmisten seura saa ajatukset pois kivuista. Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä kannattaa käyttää harkitusti ja kuuriluontoisesti.

7. Naapurini kertoi päässeensä eroon kivuista lopetettuaan statiinien syömisen. Miten yleisiä ovat statiinien aiheuttamat lihaskivut?

Monet arvelevat lihaskipujensa syyksi statiineja. Tutkimusten mukaan statiinien aiheuttamat kivut ovat kuitenkin harvinaisia. 5–10 prosentilla statiinien käyttäjistä on lieviä lihaskipuja ja lihasheikkoutta. Tutkimuksissa myös lumelääkettä saaneilla on ollut lihaskipuja. Jos kokee saavansa lihaskipuja statiineista, kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Lihavuus ja isot nivelvammat ovat perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.

8. Moni syö luontaistuotteita. Onko niistä mitään apua?

Vitamiini-, antioksidantti- tai yrttilisien vaikutuksesta kipuun ei ole vahvaa lääketieteellistä näyttöä. Yksittäisten vitamiinien saanti ei itsessään vaikuta kipujen esiintyvyyteen, mutta ravintoaineita toki tarvitaan monipuolisesti terveyden ylläpitämiseen. Jos ruokavalio on ravitsemussuositusten mukainen, tarvittavat ravintoaineet saa ruuasta.

9. Periytyykö taipumus saada kolotuksia?

Jos kolotusten syy on todettu sairaus, kuten nivelrikko, perimällä on merkitystä. Nivelrikossa lihavuus ja isot nivelvammat ovat kuitenkin perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.

10. Lisääntyykö kipu­herkkyys iän myötä?

On pohdittu, heikentyykö elimistön oma kipua vaimentava järjestelmä vanhemmiten, mikä aiheuttaisi kiputunnon herkistymisen. Vankkaa näyttöä ei kuitenkaan ole. Iäkkäällä erityisesti vatsa-alueen kivut ja sydänkivut saattavat puolestaan vaimentua, eikä näiden alueiden vaivoja tunnisteta yhtä herkästi kuin nuorempana.

Asiantuntijoina fysiatrian professori Jari Arokoski, Helsingin yliopisto, ja fysiatrian erikois­lääkäri Timo Pehkonen, Oulun kaupungin kuntoutuspalvelut.

Juttu on julkaistu ET lehdessä 6/2018

Näin hoidat itse

 

 

 

Pysy liikkeellä

Liikkuessa ja arki­askareissa tuntuvien pienten kipujen ei tarvitse estää liikkumista. Liikunta on lääkettä,

kun taas liikkumattomuus voi pahentaa kolotuksia.

 

 

 

Hae apua

Jos kipu heikentää unen ja elämän laatua, älä pitkitä hoitoon hakeutumista. Tehokkaalla hoidolla kivun pitkäaikaistuminen voidaan estää. Tuki- ja liikuntaelin­kivuissa fysiatrit ja fysio­terapeutit ovat hyviä

asiantuntijoita.

 

 

 

Hyväksy

Täydellinen kivuttomuus voi olla mahdoton tavoite ammattiavusta ja hyvästä omahoidosta huolimatta. Hyvä tavoite on, että kipuilu pysyy aisoissa niin, että toimintakyky säilyy.

Nivelvaiva55

Minulla on vuoden verran ollut jatkuvaa leposärkyä kaikissa nivelissä. Töitä voi tehdä,mutta ,kun lopettaa niin särky on välillä sietämätöntä ja se haittaa yöunia. Kokonaan särky ei mennyt ohi edes kesäloman aikana. Kolesterolilääkkeistä en usko sen johtuvan. Nivelet eivät turpoa ,mutta kovemman rasituksen jälkeen saattaa nostaa illalla kuumeen joka kuitenkin mene yön aikana ohi. Ikää 55-vuotta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Lähes jokaisella ikäihmisellä joka on paljon liikkunut ja tehnyt asioita käsiään käyttäen, nivelet enemmän tai vähemmän alkaa vaivata, ei minusta siinä mitään perinnöllistä ole. Äidilläni joka eli melkein yhdeksänkymppiseksi ja teki paljon käsitöitä ei ollut sormissa minkäänlaista nivelrikkoa, mutta minullapa on ja katson sen sota-ajan jälkeisen huonon ravitsemuspohjan "syyksi".

Tosin olen aina tehnyt paljon asioita käsilläni kuin myös ollut liikkeellä tuntikausia kuin tehnyt seisomatyötä. Pidän luonnollisena, että paikat kuluu. Ja liikunta ja kipuvoide on ne ensiavut olleet jo kymmenen vuotta,enkä ole enempää vielä rampautunut, vaikka kivut ovat jatkuvat seuralaiset.

Että liikunta on moneen vaivaan hyvä lääke ja myös punaisen lihan pois jättäminen ruokavaliosta.

Jos erehdyn syömään punaista lihaa tai makkaratuotteita särkee heti lujemmin ja tulee enemmän arkuutta. Siis liikkeelle!

Asia ei ole näin yksioikoinen kuin esität. Luepa vaikka Reumaliiton sivustolta, että sormissa ja varpaissa nivelrikkoon ei tavallisesti ole muuta syytä kuin perinnöllisyys. Kuinka pitkälle menneisyyteen tunnet sukusi sairaushistoriaa? Ei minunkaan äidilläni ollut sormien nivelrikkoa mutta äidinäidilläni oli. Tapauksessani sormien nivelrikon perinnöllisyys pomppasi yhden sukupolven yli = mummolta tyttärentyttärelle.  Saattaa pompata useammankin sukupolven yli. Tästä johtuen monikaan ei ole tullut ajatelleeksi, että se on perinnöllistä. Toisaalta sitten ei ole löydetty syytä siihen, miksi perinnöllinen sormien nivelrikko puhkeaa vain osalle saman perheen sisaruksista. Minulla se on mutta ei kahdella siskollani. Elintapamme eivät juurikaan poikkea toisistaan ravinnon ja liikunnan suhteen. Perinnöllisyys tähän sairauteen on myös siskojeni geeneissä. Nähtäväksi jää kenelle heidän lapsistaan tai lapsenlapsistaan nivelrikko puhkeaa. Perinnöllisellä sormien nivelrikolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka paljon on rasittanut sormiaan ja oireet sen alkamisesta alkavat jo keski-iässä, omalla kohdallani vähän yli nelikymppisenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla