Virtsankarkailu kiusaa lähes joka toista 60-vuotiaista naista. Seksuaaliterapeutti ja fysioterapeutti neuvovat, miten vaivaan voi itse vaikuttaa jumppaamalla.

"Olen vaihdevuodet ohittanut 55-vuotias nainen. Kärsin lievästä virtsankarkailusta liikkuessa ja joskus aivastaessa, jos en ehdi "imaista" lihaksia sisään. Minulta saattaa lirahtaa myös seksin aikana kumppanin hyväillessä minua käsin. Auttaako jumppa? Käytän paikallishoitona estrogeenitabletteja."
– Nolo

"Olen 60-vuotias nainen. Virtsaa tiputtelee ajoittain, kun nousen tuolilta tai teen kyykkyä salilla. Mistä tämä johtuu? Miten vaivaa voisi hoitaa?"
– Mari

Seksuaaliterapeutti Sari Mäki ja fysioterapeutti Marianne Kyrklund vastaavat:

Tilanne on hyvin tavallinen vaihdevuosi-ikäisillä naisilla: lähes joka toinen yli kuusikymppinen kärsii virtsankarkailusta.

Ponnistusinkontinenssissa virtsaa karkaa ponnistuksessa ilman tuntemusta pissahädästä. Lantionpohjan lihakset ja sidekudokset antavat periksi ja paineen nousu vatsaontelossa ylittää virtsaputken paineen, jolloin virtsa pääsee karkaamaan. Kyseessä on siis virtsaputken sulkijamekanismin tai ympäröivien tukirakenteiden heikkous.

Hormonaaliset muutokset ja runsas selkä pyöreänä istuminen heikentävät lantionpohjan lihaksia, mikä vaikuttaa erityisesti virtsaputken sulkijamekanismiin. Virtsa karkailee tipoittain yskäisyn, aivastuksen ja naurun yhteydessä tai nostaessa tai treenatessa.

Turha häveliäisyys kannattaa unohtaa ja ottaa asia esille lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Se ei ole missään iässä asiaan kuuluva oire.

Jumppaa lisää pitoa

Lantionpohjan lihaksia voi ja pitää harjoittaa. Harjoitukset voi yhdistää tv:n katseluun, hampaiden pesuun tai liikuntaan. Lihasten supistamista voi kokeilla myös aivastaessa ja yskiessä. Jotta jumpasta olisi todellista hyötyä, sitä pitää tehdä säännöllisesti, päivittäin.

  1. Makaa selälläsi polvet koukussa. Supista peräaukon seutua kuin pidättäisit ilmaa ja vedä sitä samalla sisään ja ylöspäin. Jatka supistamista kohti häpyluuta kuin yrittäisit sulkea emättimen ja virtsaputken. Supista emätintä sisäänpäin ikään kuin nostaisit hissiä kerroksesta toiseen. Nosta hissi ylös ja pidä sitä paikallaan pari sekuntia ja anna sen laskeutua hitaasti alas.
  2. Lihasten voimistuessa lisää tehoa. Supista lihaksia hitaasti ja laske kymmeneen, rentouta lihakset ja laske kahteenkymmeneen. Toista harjoitus 10-20 kertaa. Kun tämä alkaa onnistua hyvin, voit lisätä supistuksen kestoa pidemmäksi. Laske 20-30:een. 
  3. Tee myös nopeusharjoittelua: supista ja rentouta lantionpohjan lihaksia niin nopeasti ja voimakkaasti kuin pystyt. Toista 10 kertaa. Kun nouset tuolilta tai teet salilla kyykkyjä, aktivoi aina ensin lantionpohja.

 

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.