Vyöruusurokote kannattaa ottaa viimeistään tietyssä iässä

Se alkaa usein kihelmöinnillä tai pistävällä kivulla ihossa.

Muutaman päivän tai viikon päästä kipukohtaan kehittyy punaisia näppylöitä. Hiljalleen ne muuttuvat rakkuloiksi. Vasta silloin taudin voi tunnistaa vyöruusuksi.

– Vyöruusualue on arka koskettaa. Muihin ihottumiin kosketusarkuutta ei juuri liity, ihotautilääkäri Håkan Granlund kertoo.

Kipuun voi ottaa mitä tahansa itselleen sopivaa reseptivapaata särkylääkettä. Jotkut saavat helpotusta kylmäpakkauksesta tai kylmästä suihkusta.

Kun vesirakkulat rikkoutuvat, iho voi infektoitua. Sitä voi ehkäistä apteekin antibakteerisella voiteella, kuten Basibactilla. Lopulta rakkulat menevät ruvelle ja paranevat yleensä jälkiä jättämättä muutamissa viikoissa.

Vyöruusu kasvoissa vie lääkäriin

Lievää vyöruusua voi hoitaa kotona, mutta yli 60-vuotiaita suositellaan aina menemään lääkärille. Erityisesti kova kipu tai kasvojen alueella oleva vyöruusu on syy käydä lääkärissä. Jos vyöruusu puhkeaa kasvoihin, se saattaa johtaa silmien tulehtumiseen, joskus jopa ­sokeutumiseen.

Vyöruusua hoidetaan antiviruslääkkeillä. Ne ovat tehokkaita, kunhan niiden käyttö aloitetaan viimeistään kolmen päivän päästä ihottuman puhkeamisesta. Lääkkeet vähentävät kipua ja riskiä sairastua pitkittyneeseen hermo-kipuun, joka jää osalle vyöruusun jälkeen.

Lääkkeet vähentävät kipua ja riskiä sairastua pitkittyneeseen hermo-kipuun.

Jos hankala hermokipu vaivaa yli kolme kuukautta, puhutaan postherpeettisestä neuralgiasta. Siihen sairastuu noin joka kolmas vyöruusun sairastaneista. Riski kasvaa, mitä vaikeampi vyöruusu on ja mitä vanhempi potilas on. Myös immuunipuutokset, kuten pitkälle edennyt syöpä lisäävät hermokivun mahdollisuutta.

Hermokipuun eivät auta tavalliset särkylääkkeet. Sitä hoidetaan voimakkaammilla kipulääkkeillä, kuten masennus- ja epilepsialääkkeillä.

Kerran sairastettu vyöruusu ei takaa, etteikö se voisi tulla uudestaan. Uusiutuminen on kuitenkin harvinaista.

Vesirokko aiheuttaa riskin

Vyöruusun aiheuttaa kehoon jäänyt vesirokkovirus. Kuka tahansa vesirokon aikanaan sairastanut voi saada vyöruusun. Joskus harvoin syynä voi olla vesirokkorokotuskin.

Suomalaisista aikuisista vesirokon on sairastanut liki jokainen, noin 95 prosenttia. Siksi lähes kuka tahansa voi sairastua vyöruusuun.

Vyöruusun ihottuma tulee aina vain toiselle puolelle kehoa.

Vyöruusun ihottuma tulee aina vain toiselle puolelle kehoa, sille puolelle, jonka tuntohermoihin vesirokkovirus on pesiytynyt. Yleisintä vyöruusu on vartalolla.

Vyöruusu ei tartu vyöruusuna, mutta voi tarttua vesirokkona henkilölle, joka ei ole sitä sairastanut tai jota ei ole rokotettu vesirokkoa vastaan.

– Jos isovanhemmalla on rakkulainen vyöruusu, kannattaa lastenlasten koskettelua välttää. Samassa tilassa voi olla, Håkan Granlund sanoo.

Ikä vaikuttaa vyöruusuun

Vyöruusu yleistyy ikääntymisen myötä. Sen takia lääkäriin tulleista valtaosa on 60–80-vuotiaita. Sukupuolella ei ole vaikutusta.

Vyöruusun yleistyminen ikääntyneiden joukossa johtuu heikentyneestä immuunivasteesta ja yleiskunnosta. Kehossa piileksivä virus aktivoituu, kun vastustuskyky laskee. Syynä voi olla esimerkiksi pitkälle edennyt syöpä, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes tai AIDS. Myös jotkut lääkkeet, kuten esimerkiksi reuman tai tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa käytetyt biologiset lääkkeet, saattavat heikentää vastustuskykyä.

Ihon palaminenkin voi johtaa vesirokko- ­viruksen aktivoitumiseen.

Ihon palaminenkin voi johtaa vesirokko- ­viruksen aktivoitumiseen. Myös kova stressi saattaa olla syynä.

– Vyöruusun pelon takia ei kuitenkaan kannata hissutella tai muuttaa elämäänsä. Pitää elää täysillä ja toivoa, ettei vyöruusu osu kohdalle.

Ainoa ehkäisykeino vyöruusuun on rokote. Tarjolla niitä on kaksi, ja markkinointi on tällä hetkellä kovaa. Mutta mistä tietää, kumpi ottaa?

Jo useamman vuoden on ollut saatavilla Zostavax-rokote, joka sisältää heikennettyjä eläviä viruksia. Se soveltuu niille, joilla ei ole immuunivastetta heikentävää sairautta. Uudempi, viime vuonna myyntiin tullut Shingrix on niin sanottu antigeenirokote, joka ei sisällä eläviä viruksia. Se soveltuu myös immuunivasteeltaan heikommille.

Lääkärin kanssa kannattaa ottaa vyöruusurokote puheeksi muun vastaanottokäynnin yhteydessä.

– Suosittelen, että antaa lääkärin valita, kumpi rokote on sopiva, Granlund sanoo.

Rokotteen joutuu maksamaan itse. Siksi myös hinta saattaa ohjata valintaa. Elävää virusta sisältävä maksaa noin 200 euroa, ja sille riittää yksi rokotuskerta. Antigeenirokote maksaa reilut 200 euroa, ja rokotteita tarvitaan kaksi noin puolen vuoden välein.

Molemmat rokotteet suojaavat hyvin vyöruusulta. Ihotautilääkäri vertaa rokotteita ­koronarokotteisiin: ne eivät anna sataprosenttista suojaa, mutta estävät hyvin vakavampaa tautia.

– Jokaisen yli 60-vuotiaan kannattaa ottaa vyöruusurokote. Erityisesti se on mielestäni tärkeä yli 70-vuotiaille, kun vastustuskyky luonnostaan on heikentynyt.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2022.