Toinen käsi vapisee – voiko tämä olla Parkinsonia?

Millaisista oireista voi epäillä Parkinsonin tautia?

Yleisintä on toisen käden lepovapina. Se tarkoittaa vapinaa vaikkapa käden levätessä tuolin käsinojalla tai käden roikkuessa vapaasti kävellessä.

Liikkeet hidastuvat aiemmasta, esimerkiksi kävelyvauhti hiipuu. 

Kömpelyyttäkin voi olla: käsiala saattaa muuttua pieneksi söherrykseksi tai sormien napsuttelu ei enää onnistu. 

Oireita voi tulla vuosia ennen sairastumista.

Lihasjäykkyyttä voi tuntua vaikkapa silloin, kun koukistaa kättä kantaakseen jotain.

Ennakoivia oireita voi tulla vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen sairastumista. Tällaisia ovat esimerkiksi ummetus tai hajuaistin heikkeneminen. 

Öisin vieruskaveri saattaa huomata jalkojen liikettä, kun unessa juostaan.

Kuinka tauti todetaan?

Diagnoosi tehdään neurologin vastaanotolla haastattelemalla ja yksinkertaisilla neurologisilla testeillä. Jos yleislääkäri epäilee Parkinsonia, hän tekee lähetteen neurologille.

Lääkäri kysyy oireista, muista sairauksista ja lääkkeistä. Hän tarkkailee oireita potilaan istuessa sängyn reunalla. Lääkäri esimerkiksi pyytää nostamaan käsiä ja jalkoja sekä koskettamaan nenää.

Joillekin potilaille tehdään aivojen isotooppikuvaus.

Joskus aivot kuvataan. Parkinson ei näy kuvissa, mutta se voi paljastaa muun oireiden taustalla olevan sairauden, esimerkiksi aivokasvaimen. 

Joillekin potilaille tehdään aivojen isotooppikuvaus. Se kertoo aivojen dopamiinitoiminnasta, joka on Parkinsonin taudissa vähentynyt.

Epäselvissä tapauksissa voidaan kokeilla jotain Parkinsonin lääkettä. Diagnoosi varmistuu, jos lääke auttaa. Muuten oireille täytyy etsiä syytä muista sairauksista.

Miten Parkinsonin tautia hoidetaan?

Vaikka Parkinsonin syytä ei tiedetä, sen oireita pystytään lievittämään lääkkeillä ja kuntoutuksella. 

Liikunta vähentää oireita. Tärkeää ei ole laji vaan se, että ylipäänsä liikkuu monipuolisesti. Hampaat irvessä ei pidä liikkua. Kävelystä on hyvä aloittaa.

Yleisin lääke on levodopa. Se on dopamiinin esiaste, joka lisää hiipuvaa dopamiinimäärää. Dopamiiniagonistit puolestaan matkivat dopamiinin vaikutusta. MAO-B-estäjät estävät dopamiinia hajottavan entsyymin toimintaa.

Syvästimulaattori stimuloi aivoja sähköisesti.

Laitehoitoja harkitaan, jos ei pärjää lääkkeillä. 

Aivoihin voidaan leikkauksessa asentaa syvästimulaattori, eräänlainen tahdistin, joka stimuloi aivoja sähköisesti. 

Lisäksi saatetaan päätyä infuusiohoitoon, jossa ihon alle tai suolistoon laitetaan lääkettä pumpun avulla.

Uusia hoitoja tutkitaan aktiivisesti. Toiveita on, että 5–10 vuoden päästä lääkkeillä pystyttäisiin hidastamaan tautia.

Auttaako ruokavalio Parkinsoniin?

Ruokavaliossa tärkeintä on monipuolisuus. Jonkin verran näyttöä on Välimeren ruokavalion hyödyistä, siis paljon vihreitä, pehmeitä rasvoja ja kalaa. 

Asiantuntijana neurologian professori, ylilääkäri Valtteri Kaasinen, Turun yliopisto ja Tyks.

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 8/2026 julkaistusta jutusta. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.