
Alvar Aalto piirsi asemakaavan koko Kauttuan Ruukinpuistolle, mutta suunnitelmasta toteutettiin vain kolme rakennusta. Niinpä ruukkikylässä kartanoromantiikka ja teollisuushistoria kohtaavat modernin arkkitehtuurin.
Ristiriidat ovat kiinnostavia, sanotaan. Kauttuan Ruukinpuistoon ajaessa epätodellisen oloista maisemaa tekeekin mieli pysähtyä tuijottamaan.
Toisella puolen Sepäntietä on vanhojen, punamullanväristen hirsitalojen rivistö. Toisella puolen kohoaa betoninen, 1960-luvulla rakennettu paperitehdas.
Kylä on kasvanut ensin 1600-luvulla rautaruukin ja sittemmin paperitehtaan ympärille.
Perinteistä puutaloidylliä ja modernia tehdasta erottavat vain kapea tie ja vehreiden lehtipuiden reunustama pieni, kiihkeästi virtaava Eurajoki.
Täällä ei tarvitse monta kertaa miettiä, mitä punaisten talojen asukkaat ovat tehneet työkseen. Kylä on kasvanut ensin 1600-luvulla rautaruukin ja sittemmin paperitehtaan ympärille.
Jokisaunan tilat ovat alkuperäisessä, Aallon suunnittelemassa asussaan.
Alvar Aallon suunnitteleman Jokisaunan rannassa on rappuset, joita pitkin pääsee jokeen uimaan.
– Kun olin pieni, paperitehtaassa tehtiin karamellipapereita Venäjälle. Jätevesiä pääsi aina valumaan jokeen, joka vaahtosi milloin kirkkaan punaisena, milloin räikeän vihreänä. Silloin me lapset emme saaneet mennä uimaan, Jokisaunaa emännöivä Eija Helander-Nieminen kertoo.
Aallon suunnittelema sauna oli jokalauantainen peseytymispaikka.
Vuonna 1967 – aikana, jolloin Suomessa ei vielä ollut ympäristölakia – paperitehdas rakensi oma-aloitteisesti jätevedenpuhdistamon. Sen jälkeen joen vesi kirkastui, ja uimaan pääsi aina kun tarkeni mennä.
Eijan isä oli paperitehtaan litografi eli painopinnan valmistaja. Perhe asui työläisten asuinalueella, ja Aallon suunnittelema sauna oli heidän jokalauantainen peseytymispaikkansa.
Jokisaunalle tehtiin kaksi perhesaunaa: pienempi johtoporrasta varten, ja monisatapäinen työväki peseytyi isossa yhteissaunassa ja pesuhuoneessa. Tilat ovat kaakeleita, hanoja ja sinkkiämpäreitä myöten alkuperäisessä, Aallon suunnittelemassa asussaan.
Joen koskien voima on pyörittänyt rautaruukin vasaroita, myllyn rattaita ja tehtaan voimalaitosta. Nyt kuohuva vesi haastaa vain kanootteja ja uimareita.
Alvar Aallon Välimeri oli Kauttualla
Joelta nousevaa rinnettä kiivetessä punamultaisten talojen takaa nousee yhtäkkiä näkyviin hohtavan valkoinen, kulmikas betonitalo.
Terasseilla hän halusi tuoda Ruukinpuistoon välimerellistä tunnelmaa.
Terassitaloksi nimetty portaaton kerrostalo on rakennettu valtavia mäntyjä kasvavaan rinteeseen niin, että kaikkiin neljään kerrokseen tullaan sisälle suoraan metsäpolulta.
Joka kerroksessa on koko talon levyinen terassi, jolta näkyy vilahdus Välimerta – ei kun siis Pyhäjärveä.
– Alvar Aalto oli ennen Kauttualle tuloaan oleskellut pitkään Italiassa. Rinteeseen rakentamisella ja terasseilla hän halusi tuoda Ruukinpuistoon välimerellistä tunnelmaa, talon suurinta asuntoa esittelevä opas Mia Heikkilä kertoo. Se oli tehtaan lääkärin ja hänen perheensä koti.
Villa Aalto toimii nykyään majatalona.
1940-luvulla Kauttuan paperitehdas kasvoi nopeasti ja työväelle tarvittiin uusia asuntoja. Tehdasta eli A. Ahlström Osakeyhtiötä johti tuolloin Harry Gullichsen. Hän kutsui ystävänsä Alvar Aallon suunnittelemaan koko alueelle uuden asemakaavan.
Aallon asemakaavasta rakennettiin lopulta vain muutama rakennus: Terassitalo, Jokisauna ja paperitehtaan naisvirkailijoiden asuntola Villa Aalto.
Villa Aalto toimii nykyään majatalona, mutta Terassitalossa aika on pysähtynyt 1950-luvulle. Jokainen neliö kulmakaappia ja ruokapöydän sisusta myöten on taitavasti hyödynnetty.
Tämä on ote ET-lehdessä 10/24 julkaistusta jutusta, jossa kerrotaan myös kartanon historiasta 1800-luvulla ja ruukinpuiston pihoista ja palveluista nykyään. Tilaajana voit lukea koko jutun täällä. Jos et ole tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun ja tilaa lehti tästä.