Kuvat
Tuukka Ervasti, Rio Granada/Sanoma-arkisto, Visit Åland

Lähiruoka on suosiossa, ja Ahvenanmaalla pöytä on katettu. Parsaa vai juustoa, olutta vai omenamehua?

Yksi pääsaari ja lähes 7000 luotoa ja pikkusaarta, joista monet yhdistyvät toisiinsa silloin ja lauttareitein. Sellainen on Ahvenanmaa, joka kuuluu maailman suurimpiin ja kauneimpiin saaristoihin.

Saaristo ei ole helppoa viljelysmaata, mutta omenille se sopii.

Ilmasto on leudompi kuin Manner-Suomessa, ja kesät ovat yleensä aurinkoisia. Ahvenanmaalla auringon sanotaan paistavan enemmän kuin muualla Pohjolassa toukokuusta elokuuhun.

Maailman lähintä lähiruokaa

Pääsaarella Manner-Ahvenanmaalla voi liikkua vaivatta autolla ja polkupyörällä, etäisyydet ovat lyhyitä. Paikalliset väittävät, että saarella kaikki on kymmenen minuutin matkan päässä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Niinpä ruokakin tuotetaan lähellä, enintään 50 kilometrin säteellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saaristo ei ole helppoa viljelymaata. Mosaiikkimaisessa maastossa viljelijällä on harvoin käytössä suuria tasaisia peltoaukeita.

Koska aurinkoa riittää pitkälle syksyyn ja maaperä on ravinteikasta, joten saarilla viihtyvät monet harvinaisetkin yrtit ja vihannekset.

Suomen suurin parsatila

Suomen suurin parsatila Lassas sijaitsee Gottbyssä, 16 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Lassasin tilaa pitävät Tage ja Virpi Karlsson sekä heidän 17-vuotias poikansa Nikolai, joka opiskelee maanviljelyä.

Nikolai, Tage ja Virpi Karlsson viljelevät parsaa.
Nikolai, Tage ja Virpi Karlsson viljelevät parsaa.

– Meitä pidettiin alkuun hulluina, kun kaikista mahdollisista vihanneksista valitsimme parsan, Karlssonit kertovat. He alkoivat viljelyn vuonna 2006 yhdellä hehtaarilla. Nyt parsapeltoja on viiden hehtaarin verran.

Karlssonien tilalla sato korjataan käsin. Satokaudella pellot on käytävä läpi päivittäin, sillä parsa kasvaa nopeasti.

Kun keski- ja eteläeurooppalaiset parsat ovat jo kaupoissa, suomalaista parsaa vasta odotellaan. Etuna kuitenkin on, että kotimaiset parsat saadaan lautasille vastapoimittuina ja kausi jatkuu juhannukseen asti.

Omena kukkii

Alkukesästä Ahvenanmaan omenapuut kukkivat valkoisina. Yli 70 prosenttia suomalaisista omenoista viljellään Ahvenmaalla.

Valtaosa kaupan kotimaisista omenista tulee Ahvenanmaalta.
Valtaosa kaupan kotimaisista omenista tulee Ahvenanmaalta.

Öfvergårdsin tilalla Finströmissä Anna ja Jan Alm viljelevät 15 omenalajiketta. Tilalla on yhteensä 6000 puuta. Määrä tuntuu valtavalta, mutta Annan mukaan naapuritilalla omenapuita kasvaa jopa 10 000.

Omenakausi starttaa samaan aikaan kuin sorsastus.

Omenatarhat muistuttavat viinitarhoja: puut pidetään matalina ja tuetaan kuin viiniköynnökset. Siten kypsien hedelmien keruu on helpompaa. Poiminta alkaa tavallisesti samaan aikaan kuin sorsastus eli 20. elokuuta.

Anna Almin sukutilalla valmistetaan ja myydään omenamehuja sekä järjestetään mehumaistiaisia, sillä jokainen lajike tuottaa erimakuista juomaa. Myynnissä on esimerkiksi Santana-talvilajikkeen mehua.

Olut kypsyy

Ahvenanmaalla olutta pannaan kahdessa pienpanimossa, Stallhagenissa ja Open Water Breweryssä. Molemmat tuottavat useita erityyppisiä kausioluita ja sijaitsevat noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Maarianhaminasta.

Stallhagenin panimomestari Matte Ekholm antaa oluen kypsyä kaikessa rauhassa ja lisää siihen mielellään paikallisia makuja, kuten hunajaa ja mustikkaa.

170-vuotiaasta oluesta luotiin mahdollisimman tarkka jäljitelmä.

Ahvenanmaan maakuntahallitus antoi Stallhagenin panimolle luvan herättää henkiin maailman vanhimpiin kuuluvan, noin 170-vuotiaan oluen. Sitä nostettiin viiden pullon erä ulkosaaristoon haaksirikkoutuneesta laivasta kymmenen vuotta sitten.

Panimon eri oluita saa myös pieninä maisteluannoksina.
Panimon eri oluita saa myös pieninä maisteluannoksina.

Löydettyä olutta tutkittiin ja siitä luotiin mahdollisimman tarkka jäljitelmä, jolle annettiin nimeksi Stallhagen Historic Beer 1842.

Panimon yhteydessä Grelsbyssä on myymälä sekä Gastropub Stallhagen, joka tarjoaa ruokaa ja olutmaistajaisia. Halukkaat voivat osallistua puolentoista tunnin opastetulle kierrokselle, johon sisältyy maistiaisia.

Juusto maistuu

Mattasin kotimeijerissä Sundissa agrologipariskunta Jennifer Sundman ja Lars-Johan Mattsson valmistaa luomutuotteita.

– Sukuni on omistanut tilan kaksisataa vuotta, Jennifer Sundman kertoo ja paljastaa, miksi monet saariston ulko-ovet on maalattu sinisiksi.

– Oven pitää perinteisesti olla aina etelään päin, ja sininen väri pitää paholaisen loitolla.

Mattasin tilalta saa juustojen lisäksi jäätelöä.
Mattasin tilalta saa juustojen lisäksi jäätelöä.

Tilan lehmät vaeltavat laitumella vapaana ympäri vuoden, ja niiden maidosta tehtyjä juustoa, jogurttia, kirnuvoita ja jäätelöä voi ostaa tilan puodista. Kesäisin tilalla pidetään myös kahvilaa.

Sininen ovi pitää paholaisen loitolla.

Ympäri saarta näkee lehmiä, metsäkauriita ja lampaita. Eläinten ruokavalio on monipuolinen, ja lihan makua parantavat luonnonvaraiset kasvit. Ahvenanmaa on lähiruuan onnenmaa.

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan ET-lehden numerosta 8/2020.

 

Ahvenanmaan tärpit

  • Syksyn Skördefest-sadonkorjuujuhlalla on pitkät perinteet. Tänä vuonna se vietetään 18.–20.9.
  • Toukokuun viimeiseksi viikonlopuksi Skördefestens Vänner -yhdistys ideoi uutta kevätfestivaalia. Monilla maatiloilla, puutarhoissa ja ravintoloissa olisi silloin avointen ovien päivät.
  • Ruokamatka ei ole täydellinen, ellei maista silakkapurilaista eli ledholmarea, joka on Ahvenanmaalla suosittu katuruoka. Myös manna- tai riisipuuroon leivottu Ahvenanmaan pannukakku on klassikko. Se nautitaan luumukiisselin ja kermavaahdon kera. saaristonkasvatit.ax
  • Monet saariston ravintoloista on listattu Pohjolan parhaiden ravintoloiden White Guide Nordic -oppaaseen. Oppaan mukaan Ahvenanmaan parhaita ovat Maarianhaminassa sijaitsevat Nautical, Indigo ja Kvarter 5, Getassa sijaitseva HavsVidden ja Kastelholmassa sijaitseva Smakbyn.
  • Ahvenanmaalle pääsee laivalla Turusta, Naantalista ja Helsingistä, lautalla Kustavista ja Korppoosta sekä lentäen Turusta ja Helsingistä. visitaland.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla