Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.
Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä:
Aira istuu itse suunnittelemassaan kiikkustuolissa, jonka jalakset eivät törrötä tiellä.
Aira istuu itse suunnittelemassaan kiikkustuolissa, jonka jalakset eivät törrötä tiellä.

Ikinuori Aira Samulin neuvoo ikääntyviä järjestämään tulevaisuutensa, kun vielä voivat. Kotona asuminen on hänen mielestään paras vaihtoehto. "Vanhainkodiessa kuollaan aikaisemmin".

Aira Samulin lausuu painavalla äänensävyllä, kuinka isona asiana näkee väestön ikääntymisen. Suomalaiset ovat ensimmäisiä maita Euroopassa, joissa on kohta todella hätä.

Tarvitaan yhä enemmän terveys- ja hyvinvointipalveluja, mutta myös ikääntyvien itsensä asennemuutosta.

− Eläkeläiset turhaan lykkäävät ratkaisujaan. Sanon aina, että ota valtaan vanhuutesi. Mieti nyt, kun vielä tiedät, mitä haluat. Jos haluat muuttaa kaupunkiin, niin muuta, Aira sanoo.

”Päätä silloin kun vielä pystyt, missä ja miten haluat vanhana elää.”

Kun Aira kysyy tilaisuuksissaan, kuinka moni haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, kaikki nostavat kätensä. Silti monet ovat alistuneet ajatukseen, että vanhainkotiinhan kaikki joutuvat. Se on ristiriitaista.

Aira neuvoo päättämään jo silloin, kun vielä pystyy, missä ja miten haluaa vanhana elää. Sitten kun ei enää pysty, muut päättävät.

Tulevaisuus käy vähemmän pelottavaksi, kun ihminen tietää, mitä on edessä ja on voinut itse vaikuttaa tulevaan.

"Kotona muisti säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimänä."

Omaiset mielellään laittavat mummelin vanhainkotiin ajatellessaan, että jos hän kuolee yksin kotona, kukaan ei löydä häntä viikkoon.

− Vanhainkotiin kyllä kuolee myös ja vähän aikaisemminkin. Siellä menee muisti, joka kotona säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimä ja joutuu suoriutumaan askareistaan. Sinne on omaistenkin helpompi tulla.

Elämänkokemus jakoon

Aira myös kehottaa senioreita käyttämään omat rahansa itse. Se kirvoittaa aina kuulijoissa valtavat aplodit.

− Olen itse tehnyt niin kuin ”saarnaan”. Olen muodostanut Lohjalla olevasta Hyrsylän Mutkasta Aira Samulin -säätiön, joka toimii vanhus- ja mielenterveystyön hyväksi.

Osallistu keskusteluun: Montako hoitajaa vanhus tarvitsee

Suomessa on yhä vanhempia ihmisiä ja monta sukupolvea, joten suku voi olla laaja. Airallakin on kolmisenkymmentä perheenjäsentä, kun mukaan lasketaan vävyt ja miniät.

− Minua kutsutaan ylämummoksi. Olen ollut mummo jo 39 vuotta ja nyt olen sitten ylämummo. Kun puhun läheisilleni, että sitten kun minusta aika jättää, he korjaavat: ’jos’.

Aivoja voi hoitaa karistamalla pahat ajatukset.

Aira on tunnetusti hyvässä kunnossa. Hän muistaa ja nukkuu hyvin. Uni on tärkeä, ja huolethan valvottavat.

Aivoja voi hoitaa yksinkertaisesti karistamalla pahat ajatukset, vihan, pelon ja kateuden. Asenne pitää olla sellainen, että kaikki kuuluu elämään, ilot ja surut.

− Olen hyvilläni, että pääsen puhumaan elämänkokemuksistani. Tässä iässä on tullut tarve jakaa, mitä on itse oivaltanut matkan varrella.

Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.
Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.

Pojantytär valvoo

Airalla on kotonaan Helsingissä elektroninen liiketunnistimiin ja oviantureihin perustuva turvajärjestelmä, joka valvoo hänen liikkeitään ja toimiaan. Tiedot menevät netin pilvipalveluun, jota hänen pojantyttärensä Kiti seuraa Hyrsylän Mutkassa Lohjalla.

Lisäksi vuoteessa petauspatjan alla Airan unta valvoo laite, joka kertoo, kuinka monta kertaa yössä hän herää ja seuraa myös sykettä ja hengitystä.

– Jos menen vessaan enkä tule pois, palvelu hälyttää lapsenlapsilleni. Ja jos ulko-ovi jää auki, tiedetään, että nyt mummeli on lähtenyt ulos. Sitten jos olen poissa ja ulko-ovi käy, joku on tullut luvatta sisään.

"Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran apuja on tarjolla."

Aira puhuu mielellään turvalaitteista – omalla tavallaan viihdyttävästi. Häneen uskotaan, koska hänellä on elämänkokemusta ja myös kokemusta laitteista.

– Laitoksissa on ihmisiä, jotka ovat turhan hyvinvoivia. Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran erilaisia apuja on tarjolla. Näytän itse esimerkkiä.

Huolet pois 49 eurolla

Turvajärjestelmillä olisi Airan mielestä laajaa käyttöä. Sellaista voisi tarvita nuorikin ihminen, jolla on vaikkapa heikko sydän. Tai isosta leikkauksesta toipuva.

− Ei se katso ikää. Systeemin voi asentaa määräaikaiseksi, vaikka puoleksi vuodeksi.

Kerro mielipiteesi: Vanhusten tulevaisuus

Omaishoitajille valvontalaitteet soisivat edes hetken hengähdystaukoja. Ja kodinhoitajien käyntien välillä järjestelmä voisi ilmoittaa, jos jotain tapahtuu.

"Onko tämä kallista? Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta."

Elektroninen turvapalvelu olisi Airan mielestä iso mahdollisuus ja potentiaali vientiartikkeli.  Ala kehittyy koko ajan. Kun laitteita valmistetaan paljon, hintakin laskee. Itse asiassa ne ovat halpoja jo nyt.

Airan kodissa olevat laitteet ja niiden asennus maksoivat 300 euroa. Kuukausimaksu on 49 euroa.

− Aina kun puhun tästä, kysytään, että eikö se ole kallista. Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta

Jos turvajärjestelmä poistaa ihmisiltä huolen omaisesta, se on merkittävä asia. Pelko, viha ja ahdistus syövät aivoja.

− Yhtä lailla kuin se, mitä syö ja miten liikkuu, ajatusmaailma vaikuttaa ihmisen terveyteen. Itse rupesin ”ryyppäämään” vasta kahdeksankymppisenä. Se meinaa, että tarvittaessa otan tujauksen konjakkia, Aira naurahtaa.

Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.
Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.

Miten ja missä sinä haluat vanhuuttasi vietää - kotona vai palvelukodissa? Lasten vai ystävien luona? Osallistu kyselyyn alla olevalla lomakkeella!

Arvokas Vanhuus 2

Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä: "Turvalaitteet 49 euroa kuukaudessa"

Keskusteluja kirjoituksesta käydään osoitteissa ET-Lehti; https://www.facebook.com/enemmantarinoita/posts/10154094657483394?commen... Vanhustenhoidon nykytila; https://www.facebook.com/groups/332047040337305/permalink/434873226721352/ Kansalaisaloite Arvokas vanhuus; https://www.facebook.com/MaksammeVelkaaVanhuksille/posts/963694643721947
Lue kommentti

Moni juhlii kesän helteitä, mutta kuumuus voi tehdä kotona oleskelusta tuskaisaa. Näillä vinkeillä pidät kotisi mahdollisimman viileänä, vaikka aurinko paahtaa ulkona täydellä teholla.

  1. Tarkista, että oleskelutilojen lämpöpatterit on suljettu tai säädetty alhaiselle lämpötilalle.
  2. Jos kylpyhuoneessa on lattialämmitys, se kannattaa sulkea kokonaan pidemmän poissaolon ajaksi. Helteellä lattialämmityksen lämpötila-asetusta voi muutenkin pitää matalammalla kuin talvella.
  3. Kesällä sisäilman vaihtuvuus on selvästi huonompi kuin talvella. Varmista aina riittävä ilmanvaihto kosteissa tiloissa, jotta lattia kuivuu päivän aikana.
  4. Pidä ovet ja ikkunat kiinni päivällä.
  5. Vedä verhot ikkunoiden eteen tai laske kaihtimet. Aurinkoa voi torjua parhaiten paksuilla verhoilla. Vaalea väri on paras: tummat verhot keräävät itseensä lämpöä.
  6. Sammuta kaikki tarpeettomat sähkölaitteet. Vältä uunin ja sisäsaunan lämmitystä. Sammuta turhat valot.
  7. Avaa ikkuna tarvittaessa vain varjon puolelta.
  8. Yöllä on viileämpää, mikä kannattaa hyödyntää tuuletuksessa. 
  9. Saat huoneilman liikkeelle tuulettimella, jolloin iholta poistuu lämpöä nopeammin. Tuuletin ei kuitenkaan alenna sisälämpötilaa.
  10. Puhaltimet tai ilmastointilaitteet voivat helpottaa oloa. Käytä laitteita kuitenkin viisaasti: sammuta ne, kun et oleskele huoneessa. Älä pidä ikkunaa tai ovea auki, jos käytät koneellista jäähdytystä.

Lähteenä: Motiva Oy

Erityisesti nukkuminen voi olla vaikeaa helteillä. Tästä jutusta luet vinkit, jotka helpottavat kuumia kesäöitä:

Hans ja Jackie Lindmark pyörittävät maalaisromanttista aamiaismajoitusta kodissaan Ahvenanmaalla. Millainen on vanhan talon tarina?

Kiemurainen hiekkatie halkoo peltoja ja mäntymetsiköitä Eckerön saarella 35 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Puiden välissä pilkahtaa meri.

Mäennyppylän päällä seisoo talo, söpö kuin karamelli. Se on Jackie ja Hans Lindmarkin koti.

Vuonna 1894 rakennettu Björnhofvda Gård on ollut pitkään saman suvun omistuksessa. Hans peri sen isoisänsä sisarelta Jennyltä, joka oli kunnostanut taloa 1960-luvulla. Ennen Jennyä talossa asui Emma-täti puolisoineen.

– Äitini asuu kymmenen kilometrin päässä, ja vietin täällä kaikki lapsuuteni kesät. Ei tullut mieleenkään, että talo olisi joskus minun. Sukuni on Ahvenanmaalta, mutta itse olen asunut lähes koko ikäni Ruotsissa, Hans kertoo.

Brunello-koira pitää vieraista, vaikka haukkuu heidät ensi kohtaamisella.
Brunello-koira pitää vieraista, vaikka haukkuu heidät ensi kohtaamisella.

Puusepästä opettajaksi ja takaisin

Kaksikymmentäviisi vuotta sitten talosta tuli Hansin, hänen vaimonsa Jackien ja heidän lastensa Kallen, Adamin ja Mathildan kesämökki. Hansin mukaan kukaan muu suvusta ei halunnut huonokuntoista taloa riesakseen.

Hans on alkuperäiseltä ammatiltaan puuseppä, ja hän on rakentanut talon lähes kokonaan uusiksi, mutta vanhan näköiseksi.

– Aloitimme remontin kuusi vuotta sitten, ja valmista tuli parissa vuodessa. Minulla oli välillä apunani kirvesmies, sähkömies ja putkimies.

Remontin ohella Lindmarkit aloittivat kodissaan bed & breakfast -majoituksen. Hans lopetti opettajantyönsä tukholmalaisessa lukiossa muutama vuosi sitten, mutta Jackie opettaa Tukholmassa edelleen englantia ja ruotsia. Hän viettää Ahvenanmaalla viikonloput ja loma-ajat.

Eteisestä näkee kokin valtakunnan.
Eteisestä näkee kokin valtakunnan.

Harrastuksena huutokaupat

Talon pinta-ala oli alun perin 75 neliömetriä ja lisänä kylmä vintti. Hans lisäsi alakertaan kaksi makuuhuonetta ja ison kuistimaisen ruokasalin. Alakerran neliömäärä nousi 220:een.

– Kun aloimme sisustaa, meillä oli jo varastossa paljon kivaa vanhaa tavaraa. Pidämme talon tunnelman niin alkuperäisenä kuin mahdollista, Hans sanoo.

"Tyylejä kannattaa sekoittaa, niin on aina tehty."

Jackie harrastaa keräilyä ja käy usein kirpputoreilla ja huutokaupoissa sekä kiipeilee roskalavoille. Talossa on monia roskakatoksesta pelastettuja huonekaluja, kuten kolme ruokapöydän tuolia.

– Jackie hankkii, minä korjaan, Hans sanoo ja esittelee vihreän huoneen ranskalaisen metallivuoteen.

– Tämä on Jackien löytö jätelavalta Tukholmasta. Uuden patjan ja painavien, laadukkaiden täkkien kanssa sänky on täydellinen.

Vihreää huonetta vuokrataan. Vanha sänky löytyi roskalavalta.
Vihreää huonetta vuokrataan. Vanha sänky löytyi roskalavalta.

Vaikutteita idästä ja lännestä

Moni luulee, että talo on remontoitu 1890-luvun asuun, mutta näin ei ole.

– Meidän mielestämme kannattaa sekoittaa eri tyylejä. Ei entisaikaankaan noudatettu tarkasti vain yhtä tyylisuuntaa. Meillä on venäläisiä, ahvenanmaalaisia, ruotsalaisia ja englantilaisia vaikutteita. Olemme tarkkoja väreistä ja tapeteista. Ne ovat vanhanaikaisen näköisiä, mutta silti käytännöllisiä, Hans toteaa.

Koko yläkerta on uusittu. Siellä on Lindmarkien yksityistilat: kaksi avaraa ja kekseliäästi sisustettua huonetta.

– Sohvapöytänä on vanha matka-arkku, jonka isoisäni Verner Henriksson toi 1930-luvulla New Yorkista. Hän oli siellä muutaman vuoden rakennustöissä.

Jos majoitustarve on suuri, Lindmarkit vuokraavat myös omat huoneensa.

– Olen nikkaroinut portaikon komeroon kolme sänkyä. Joskus nukumme niissä Jackien kanssa, Hans kertoo.

Sali on tapetoitu William Morrisin tyyliin. Emma-tädin kuva on kehystetty seinälle.
Sali on tapetoitu William Morrisin tyyliin. Emma-tädin kuva on kehystetty seinälle.

Emma-täti tapetilla

Kaikki talon huoneet ovat erilaisia. On puulattiat ja antiikkihuonekaluja. Punaista ja vihreää huonetta yhdistää pieni sali, jossa on takka. Seinällä olevassa kuvassa Emma-täti valvoo talon touhuja. Kuvan alla on englantilaista William Morris -tapettia, josta Lindmarkit pitävät erityisesti.

– Epäilimme aluksi tummaa sävyä, mutta se osoittautui hyväksi valinnaksi, Hans toteaa.

Talon keittiö on isäntäväen lempipaikka. Hans on nikkaroinut sinne talonpoikaiset kaapit ja hyllyt lautasia ja kuppeja varten. Hyllyissä olevat lautaset ja mukit ovat kaikki erilaisia. Ne eivät ole vain koristeita, vaan asiakas voi niistä valita mieleisensä kahvipöytään.

Vanhat astiat luovat tunnelmaa.
Vanhat astiat luovat tunnelmaa.

"Suomalaiset lämmittävät saunan itse, mutta ruotsalaisille se pitää lämmittää."

Aamiaiseksi talo tarjoaa paistettuja munia, pekonia, kahvia, leipää, kotitekoista mysliä ja tuoreita hedelmiä.

– Suurin osa vieraistamme tilaa myös 34 euron illallisen. Siihen kuuluu kolme kotiruokalajia, esimerkiksi tuorepastaa salviavoin ja parmesaanin kanssa, lohta valkosipuliperunoiden kera ja jälkiruuaksi Toblerone-jäädykettä. Viiniäkin myymme.

Keittiö on Lindmarkien lempipaikka.
Keittiö on Lindmarkien lempipaikka.

Kukin saunoo tavallaan

Tunnelmallinen pihasauna on vähemmässä käytössä kuin Lindmarkit olettivat.

– Suomalaiset lämmittävät saunan itse, mutta ruotsalaisille se pitää lämmittää. Suomalaiset myös osaavat peseytyä vatia käyttäen, ilman vesijohtoa, mutta ruotsalaiset tulevat taloon suihkuun, Hans nauraa.

Björnhofvda Gårdissa käy vieraita ympäri maailmaa. Yleensä he kertovat löytäneensä paikan internetin avulla. Petipaikkoja talossa on parillekymmenelle vieraalle.

Omenapuun alle on mukavaa istua kahville.
Omenapuun alle on mukavaa istua kahville.

Viime keväänä pihapiiriin valmistui 340-neliöinen rakennus. Sen valmistumista Ahvenanmaan maakuntahallinto tuki 60000 eurolla.

– Yritämme pitää sellaista majataloa, jossa itsekin haluaisimme lomailla. Emme tähtää luksukseen, mutta haluamme tarjota tunnelmallisen majoituksen ja hyvää palvelua. Tykkään jutella turistien kanssa ja kertoa Ahvenanmaasta ja talosta, Hans sanoo.

Jos viikonloppuna ei ole vieraita, pariskunta nauttii kahvit terassilla. Sen jälkeen voi harkita ajelua vuoden 1964 Mercedes Benzillä, jota pari vuokraa vieraillekin."

  • Fjärdvägen 14, Eckerö, 04573447727.
  • bjornhofvda.com

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 14/2017.

 

Ahvenanmaan saariryhmä koostuu yli 20 000 saaresta ja luodosta. Niistä 6 700 on nimetty ja 60 asutettu.

Asukkaita maakunnassa on vajaat 30 000. Heistä 11 000 asuu saariryhmän ainoassa kaupungissa Maarianhaminassa.

Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Väestöstä 88 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia, 5 prosenttia suomea ja loput jotakin muuta.

Sää suosii ahvenanmaalaisia. Touko-elokuussa maakunta on Pohjoismaiden aurinkoisin paikka.

Majakoiden ystäville riittää koluttavaa Ahvenanmaan vesillä. Suomen läntisimmälle – ja myrskyisimmälle – paikalle Märketin majakalle pääsee keskiviikkoisin ja lauantaisin Eckeröstä. Retken hinta 67 e, sisältää opastuksen. Myös Sälskarin majakkasaarelle tehdään opastettuja veneretkiä elokuussa keskiviikkoisin, lähtö Skarpnåtön kylästä. Aikuiset 45 e.

  • aland.com/skarpnato
  • visitåland.com