Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä:
Aira istuu itse suunnittelemassaan kiikkustuolissa, jonka jalakset eivät törrötä tiellä.
Aira istuu itse suunnittelemassaan kiikkustuolissa, jonka jalakset eivät törrötä tiellä.

Ikinuori Aira Samulin neuvoo ikääntyviä järjestämään tulevaisuutensa, kun vielä voivat. Kotona asuminen on hänen mielestään paras vaihtoehto. "Vanhainkodiessa kuollaan aikaisemmin".

Aira Samulin lausuu painavalla äänensävyllä, kuinka isona asiana näkee väestön ikääntymisen. Suomalaiset ovat ensimmäisiä maita Euroopassa, joissa on kohta todella hätä.

Tarvitaan yhä enemmän terveys- ja hyvinvointipalveluja, mutta myös ikääntyvien itsensä asennemuutosta.

− Eläkeläiset turhaan lykkäävät ratkaisujaan. Sanon aina, että ota valtaan vanhuutesi. Mieti nyt, kun vielä tiedät, mitä haluat. Jos haluat muuttaa kaupunkiin, niin muuta, Aira sanoo.

”Päätä silloin kun vielä pystyt, missä ja miten haluat vanhana elää.”

Kun Aira kysyy tilaisuuksissaan, kuinka moni haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, kaikki nostavat kätensä. Silti monet ovat alistuneet ajatukseen, että vanhainkotiinhan kaikki joutuvat. Se on ristiriitaista.

Aira neuvoo päättämään jo silloin, kun vielä pystyy, missä ja miten haluaa vanhana elää. Sitten kun ei enää pysty, muut päättävät.

Tulevaisuus käy vähemmän pelottavaksi, kun ihminen tietää, mitä on edessä ja on voinut itse vaikuttaa tulevaan.

"Kotona muisti säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimänä."

Omaiset mielellään laittavat mummelin vanhainkotiin ajatellessaan, että jos hän kuolee yksin kotona, kukaan ei löydä häntä viikkoon.

− Vanhainkotiin kyllä kuolee myös ja vähän aikaisemminkin. Siellä menee muisti, joka kotona säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimä ja joutuu suoriutumaan askareistaan. Sinne on omaistenkin helpompi tulla.

Elämänkokemus jakoon

Aira myös kehottaa senioreita käyttämään omat rahansa itse. Se kirvoittaa aina kuulijoissa valtavat aplodit.

− Olen itse tehnyt niin kuin ”saarnaan”. Olen muodostanut Lohjalla olevasta Hyrsylän Mutkasta Aira Samulin -säätiön, joka toimii vanhus- ja mielenterveystyön hyväksi.

Osallistu keskusteluun: Montako hoitajaa vanhus tarvitsee

Suomessa on yhä vanhempia ihmisiä ja monta sukupolvea, joten suku voi olla laaja. Airallakin on kolmisenkymmentä perheenjäsentä, kun mukaan lasketaan vävyt ja miniät.

− Minua kutsutaan ylämummoksi. Olen ollut mummo jo 39 vuotta ja nyt olen sitten ylämummo. Kun puhun läheisilleni, että sitten kun minusta aika jättää, he korjaavat: ’jos’.

Aivoja voi hoitaa karistamalla pahat ajatukset.

Aira on tunnetusti hyvässä kunnossa. Hän muistaa ja nukkuu hyvin. Uni on tärkeä, ja huolethan valvottavat.

Aivoja voi hoitaa yksinkertaisesti karistamalla pahat ajatukset, vihan, pelon ja kateuden. Asenne pitää olla sellainen, että kaikki kuuluu elämään, ilot ja surut.

− Olen hyvilläni, että pääsen puhumaan elämänkokemuksistani. Tässä iässä on tullut tarve jakaa, mitä on itse oivaltanut matkan varrella.

Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.
Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.

Pojantytär valvoo

Airalla on kotonaan Helsingissä elektroninen liiketunnistimiin ja oviantureihin perustuva turvajärjestelmä, joka valvoo hänen liikkeitään ja toimiaan. Tiedot menevät netin pilvipalveluun, jota hänen pojantyttärensä Kiti seuraa Hyrsylän Mutkassa Lohjalla.

Lisäksi vuoteessa petauspatjan alla Airan unta valvoo laite, joka kertoo, kuinka monta kertaa yössä hän herää ja seuraa myös sykettä ja hengitystä.

– Jos menen vessaan enkä tule pois, palvelu hälyttää lapsenlapsilleni. Ja jos ulko-ovi jää auki, tiedetään, että nyt mummeli on lähtenyt ulos. Sitten jos olen poissa ja ulko-ovi käy, joku on tullut luvatta sisään.

"Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran apuja on tarjolla."

Aira puhuu mielellään turvalaitteista – omalla tavallaan viihdyttävästi. Häneen uskotaan, koska hänellä on elämänkokemusta ja myös kokemusta laitteista.

– Laitoksissa on ihmisiä, jotka ovat turhan hyvinvoivia. Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran erilaisia apuja on tarjolla. Näytän itse esimerkkiä.

Huolet pois 49 eurolla

Turvajärjestelmillä olisi Airan mielestä laajaa käyttöä. Sellaista voisi tarvita nuorikin ihminen, jolla on vaikkapa heikko sydän. Tai isosta leikkauksesta toipuva.

− Ei se katso ikää. Systeemin voi asentaa määräaikaiseksi, vaikka puoleksi vuodeksi.

Kerro mielipiteesi: Vanhusten tulevaisuus

Omaishoitajille valvontalaitteet soisivat edes hetken hengähdystaukoja. Ja kodinhoitajien käyntien välillä järjestelmä voisi ilmoittaa, jos jotain tapahtuu.

"Onko tämä kallista? Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta."

Elektroninen turvapalvelu olisi Airan mielestä iso mahdollisuus ja potentiaali vientiartikkeli.  Ala kehittyy koko ajan. Kun laitteita valmistetaan paljon, hintakin laskee. Itse asiassa ne ovat halpoja jo nyt.

Airan kodissa olevat laitteet ja niiden asennus maksoivat 300 euroa. Kuukausimaksu on 49 euroa.

− Aina kun puhun tästä, kysytään, että eikö se ole kallista. Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta

Jos turvajärjestelmä poistaa ihmisiltä huolen omaisesta, se on merkittävä asia. Pelko, viha ja ahdistus syövät aivoja.

− Yhtä lailla kuin se, mitä syö ja miten liikkuu, ajatusmaailma vaikuttaa ihmisen terveyteen. Itse rupesin ”ryyppäämään” vasta kahdeksankymppisenä. Se meinaa, että tarvittaessa otan tujauksen konjakkia, Aira naurahtaa.

Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.
Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.

Miten ja missä sinä haluat vanhuuttasi vietää - kotona vai palvelukodissa? Lasten vai ystävien luona? Osallistu kyselyyn alla olevalla lomakkeella!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Arvokas Vanhuus 2

Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä: "Turvalaitteet 49 euroa kuukaudessa"

Keskusteluja kirjoituksesta käydään osoitteissa ET-Lehti; https://www.facebook.com/enemmantarinoita/posts/10154094657483394?commen... Vanhustenhoidon nykytila; https://www.facebook.com/groups/332047040337305/permalink/434873226721352/ Kansalaisaloite Arvokas vanhuus; https://www.facebook.com/MaksammeVelkaaVanhuksille/posts/963694643721947
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.