Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä:
Aira istuu itse suunnittelemassaan kiikkustuolissa, jonka jalakset eivät törrötä tiellä.
Aira istuu itse suunnittelemassaan kiikkustuolissa, jonka jalakset eivät törrötä tiellä.

Ikinuori Aira Samulin neuvoo ikääntyviä järjestämään tulevaisuutensa, kun vielä voivat. Kotona asuminen on hänen mielestään paras vaihtoehto. "Vanhainkodiessa kuollaan aikaisemmin".

Aira Samulin lausuu painavalla äänensävyllä, kuinka isona asiana näkee väestön ikääntymisen. Suomalaiset ovat ensimmäisiä maita Euroopassa, joissa on kohta todella hätä.

Tarvitaan yhä enemmän terveys- ja hyvinvointipalveluja, mutta myös ikääntyvien itsensä asennemuutosta.

− Eläkeläiset turhaan lykkäävät ratkaisujaan. Sanon aina, että ota valtaan vanhuutesi. Mieti nyt, kun vielä tiedät, mitä haluat. Jos haluat muuttaa kaupunkiin, niin muuta, Aira sanoo.

”Päätä silloin kun vielä pystyt, missä ja miten haluat vanhana elää.”

Kun Aira kysyy tilaisuuksissaan, kuinka moni haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, kaikki nostavat kätensä. Silti monet ovat alistuneet ajatukseen, että vanhainkotiinhan kaikki joutuvat. Se on ristiriitaista.

Aira neuvoo päättämään jo silloin, kun vielä pystyy, missä ja miten haluaa vanhana elää. Sitten kun ei enää pysty, muut päättävät.

Tulevaisuus käy vähemmän pelottavaksi, kun ihminen tietää, mitä on edessä ja on voinut itse vaikuttaa tulevaan.

"Kotona muisti säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimänä."

Omaiset mielellään laittavat mummelin vanhainkotiin ajatellessaan, että jos hän kuolee yksin kotona, kukaan ei löydä häntä viikkoon.

− Vanhainkotiin kyllä kuolee myös ja vähän aikaisemminkin. Siellä menee muisti, joka kotona säilyy, kun on omien muistojensa ympäröimä ja joutuu suoriutumaan askareistaan. Sinne on omaistenkin helpompi tulla.

Elämänkokemus jakoon

Aira myös kehottaa senioreita käyttämään omat rahansa itse. Se kirvoittaa aina kuulijoissa valtavat aplodit.

− Olen itse tehnyt niin kuin ”saarnaan”. Olen muodostanut Lohjalla olevasta Hyrsylän Mutkasta Aira Samulin -säätiön, joka toimii vanhus- ja mielenterveystyön hyväksi.

Osallistu keskusteluun: Montako hoitajaa vanhus tarvitsee

Suomessa on yhä vanhempia ihmisiä ja monta sukupolvea, joten suku voi olla laaja. Airallakin on kolmisenkymmentä perheenjäsentä, kun mukaan lasketaan vävyt ja miniät.

− Minua kutsutaan ylämummoksi. Olen ollut mummo jo 39 vuotta ja nyt olen sitten ylämummo. Kun puhun läheisilleni, että sitten kun minusta aika jättää, he korjaavat: ’jos’.

Aivoja voi hoitaa karistamalla pahat ajatukset.

Aira on tunnetusti hyvässä kunnossa. Hän muistaa ja nukkuu hyvin. Uni on tärkeä, ja huolethan valvottavat.

Aivoja voi hoitaa yksinkertaisesti karistamalla pahat ajatukset, vihan, pelon ja kateuden. Asenne pitää olla sellainen, että kaikki kuuluu elämään, ilot ja surut.

− Olen hyvilläni, että pääsen puhumaan elämänkokemuksistani. Tässä iässä on tullut tarve jakaa, mitä on itse oivaltanut matkan varrella.

Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.
Sänkyanturi reagoi, jos Airan unen laatu muuttuu.

Pojantytär valvoo

Airalla on kotonaan Helsingissä elektroninen liiketunnistimiin ja oviantureihin perustuva turvajärjestelmä, joka valvoo hänen liikkeitään ja toimiaan. Tiedot menevät netin pilvipalveluun, jota hänen pojantyttärensä Kiti seuraa Hyrsylän Mutkassa Lohjalla.

Lisäksi vuoteessa petauspatjan alla Airan unta valvoo laite, joka kertoo, kuinka monta kertaa yössä hän herää ja seuraa myös sykettä ja hengitystä.

– Jos menen vessaan enkä tule pois, palvelu hälyttää lapsenlapsilleni. Ja jos ulko-ovi jää auki, tiedetään, että nyt mummeli on lähtenyt ulos. Sitten jos olen poissa ja ulko-ovi käy, joku on tullut luvatta sisään.

"Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran apuja on tarjolla."

Aira puhuu mielellään turvalaitteista – omalla tavallaan viihdyttävästi. Häneen uskotaan, koska hänellä on elämänkokemusta ja myös kokemusta laitteista.

– Laitoksissa on ihmisiä, jotka ovat turhan hyvinvoivia. Puhun kotona asumisen puolesta, kun kerran erilaisia apuja on tarjolla. Näytän itse esimerkkiä.

Huolet pois 49 eurolla

Turvajärjestelmillä olisi Airan mielestä laajaa käyttöä. Sellaista voisi tarvita nuorikin ihminen, jolla on vaikkapa heikko sydän. Tai isosta leikkauksesta toipuva.

− Ei se katso ikää. Systeemin voi asentaa määräaikaiseksi, vaikka puoleksi vuodeksi.

Kerro mielipiteesi: Vanhusten tulevaisuus

Omaishoitajille valvontalaitteet soisivat edes hetken hengähdystaukoja. Ja kodinhoitajien käyntien välillä järjestelmä voisi ilmoittaa, jos jotain tapahtuu.

"Onko tämä kallista? Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta."

Elektroninen turvapalvelu olisi Airan mielestä iso mahdollisuus ja potentiaali vientiartikkeli.  Ala kehittyy koko ajan. Kun laitteita valmistetaan paljon, hintakin laskee. Itse asiassa ne ovat halpoja jo nyt.

Airan kodissa olevat laitteet ja niiden asennus maksoivat 300 euroa. Kuukausimaksu on 49 euroa.

− Aina kun puhun tästä, kysytään, että eikö se ole kallista. Riippuu siitä, minkä hinnan on valmis maksamaan turvallisuudestaan ja omaisten mielenrauhasta

Jos turvajärjestelmä poistaa ihmisiltä huolen omaisesta, se on merkittävä asia. Pelko, viha ja ahdistus syövät aivoja.

− Yhtä lailla kuin se, mitä syö ja miten liikkuu, ajatusmaailma vaikuttaa ihmisen terveyteen. Itse rupesin ”ryyppäämään” vasta kahdeksankymppisenä. Se meinaa, että tarvittaessa otan tujauksen konjakkia, Aira naurahtaa.

Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.
Airan jääkaapissa on anturi, joka reagoi, kun ovi käy.

Miten ja missä sinä haluat vanhuuttasi vietää - kotona vai palvelukodissa? Lasten vai ystävien luona? Osallistu kyselyyn alla olevalla lomakkeella!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Arvokas Vanhuus 2

Aira Samulin puolustaa kotona ikääntymistä: "Turvalaitteet 49 euroa kuukaudessa"

Keskusteluja kirjoituksesta käydään osoitteissa ET-Lehti; https://www.facebook.com/enemmantarinoita/posts/10154094657483394?commen... Vanhustenhoidon nykytila; https://www.facebook.com/groups/332047040337305/permalink/434873226721352/ Kansalaisaloite Arvokas vanhuus; https://www.facebook.com/MaksammeVelkaaVanhuksille/posts/963694643721947
Lue kommentti

Syksyn pimeys on helpompi selättää, kun kotona on riittävästi ja oikeanlaista valoa. Lue, miksi sinunkin kannattaisi hankkia kirkasvalo.

1. Mikä on kirkasvalolamppu?

Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta, esimerkiksi loisteputkea, kirkkaampi lamppu. Mikä tahansa voimakasta ja kirkasta valoa tuottava valaisin ei ole kirkasvalolaite. Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään   2 500 luksia. Normaalisti sisävalaistus on alle 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

2. Mistä tiedän, että kyseessä on varmasti kirkasvalolamppu eikä vain kirkas muu valo?

Viralliset kirkasvalolamput on sertifioituja. Näistä pitää löytyä siis lääkintälaitteen CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Valaisinliikkeen tai tavaratalon henkilökunta auttaa valinnassa.

3. Miten kirkasvalolamppua käytetään?

Yleensä 20–30 minuuttia kirkasvalohoitoa päivässä riittää. Valoon ei katsota koskaan suoraan, vaan sen on annettava tulla epäsuorasti silmiin – mieluiten heti aamusta. Valaisin voi olla esimerkiksi kahvipöydällä samaan aikaan kun luet aamun lehtiä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttiä kasvoista. 

Useimmat käyttävät kirkasvalolamppua pimeimpänä aikana, eli marraskuusta helmikuuhun. Kaamosmasennuksen oireista kärsivien kannattaa ottaa lamppu käyttöön jo syys–lokakuussa.

Tärkeää! "Ikääntyneet tarvitsevat paljon valoa" – älä tee näitä virheitä kotona ja kaupassa

4. Mitä hyötyä on kirkasvalolampun käytöstä?

Kirkasvalolamppu piristää ja taltuttaa väsymystä pimeään vuodenaikaan. Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, se vähentää aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän melatoniini-hormonin määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kirkasvalo jopa helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät usein ruokahaluun, uneen ja mielialaan.  Erityisesti toimintatarmon ja sosiaalisen aktiivisuuden kasvattamiseen on kirkasvalosta apua, THL:n tutkimus osoitti. Jos paino nousee ja makeanhimo kasvaa lisääntyvän hämärän mukana, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua.  Jotkut ovat huomanneet, että ylimääräinen valo auttaa heitä panemaan stopin ylimääräiselle herkuttelulle.

5. Teen vuorotyötä, voinko käyttää kirkasvalolamppua?

Kirkasvalo voi ehkäistä vuorotyörasitusta ympäri vuoden. Suomessa asiaa on tutkittu muun muassa sairaanhoitajilla ja lentoemännillä.

Niin ikään jet lag voi helpottua kirkasvalolla. Aikavyöhykkeiden läpi lentäminen rasittaa kehon biologista kelloa. Aikaerorasituksen on tutkitusti todistettu vähentyvän kirkasvalohoidolla.

6. Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.



7. Törmäsin sarastusvaloon, jonka sanotaan myös piristävän. Miten se eroaa kirkasvalolampusta?

Jos sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, avuksi kannattaa ottaa heräämisvalo eli sarastusvalo. Se ei korvaa kirkasvalolamppua, mutta sen vähitellen syttyvä valo voi helpottaa heräämistä ja parantaa vireyttä. Joillakin sarastusvalo syventää unen laatua. Lamppu lupaa luonnollisen ylösnousun, jossa valo lisääntyy auringonnousun tapaan 20–40 minuutissa.  Useimmissa laitteissa on mukana radio tai luontoäänet, jotka voi ajastaa herätysääniksi varmistamaan mukavampi herääminen.

Lue myös: Sarastusvalo – parempi kuin kirkasvalo ja aamukahvi yhteensä

8. Voiko kirkasvalolamppuni olla koko päivän päällä?

Joissakin kirkasvalolampuissa on ominaisuus, joilla niistä saa normaalin sisustusvalon silloin, kun niitä ei käytetä niin sanottuun valohoitoon. Lamppuja on myös muotoiltu uudestaan tämä käyttötarkoitus mielessä. Koko päivää ei tavallista kirkasvalolamppua kannata pitää päällä, vaan valohoito kannattaa ajoittaa täsmähetkenä juuri heräämisen jälkeiseen aikaan.

9. Mitä on sininen valo? Sellainen on juuri hankkimassani kirkasvalolampussa.

Sininen valo on olennainen osa kirkasvalon tehon kannalta. Sininen valo muistuttaa kesäpäivän taivaan väriä. Juuri sininen väri nostaa luonnollisesti energiatasoa ja lopettaa nopeimmin melatoniinin erityksen. Puhdas valkoinen valon väri on puolestaan sekoitus ja sisältää kaikkia värejä.

10. Voiko kirkasvalosta aiheutua haittaa?

Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, jopa heikkonäköisille ja iäkkäille. Jotkut lääkkeet voivat herkistää valolle. Kirkasvalo saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai ärsyttää silmiä myös lääkkeitä käyttämättömille, mutta useimmiten nämä oireet menevät ohi tai häviävät viimeistään parin käyttökerran jälkeen.

Kirkasvalo voi laukaista herkimmille migreenin tai pahoinvointikohtauksen. Liian pitkään lähietäisyydellä (n. 50 cm) päällä oleva lamppu voi häiritä unirytmiä. Silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.





Lähteet: Kirkasvalolamppujen valmistajat, THL ja Stuk

Onko sinulla käytössäsi kirkasvalolamppu? Millaisia kokemuksia sinulla on käytöstä? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Onko sinulla kirkasvalolamppu?

Kyllä
Kyllä
53.9%
Ei
Ei
46.0%
Ääniä yhteensä: 102

Kaija Rosman, 66, koti on hulppea asunto Suomenlahden rannalla. Lämmin ruoka tuolee pöytään ja siivouksesta huolehditaan. Uima-allaskin on. Tämä on senioriasunto.

Talvimyrsky jyllää ikkunoiden takana,mutta näkymä on kaunis. Aina. Jäänmurtaja Voima käy rannassa vuoropuhelua ulkoministeriön linnan kanssa, horisontissa siintää kappale vanhinta Helsinkiä.

Omalla tavallaan tässä avarassa maisemassa kiteytyy Kaija Rosman,66, kummankin lapsuuskodin henki. Talvet hän asui jämptin äitinsä kanssa lähistöllä, Helsingin Kruununhaassa, kesät taiteilijaisän luona Virolahdella, meren äärellä.

– Lapsena hävetti se vanhempien avioero, mutta kumpikin kasvualusta oli antoisa, itsenäisyyteen ja omaperäisyyteen kannustava.

Omaperäisyyttä heijastelee myös Kaijan vuosi sitten valitsema asumismuoto: yksiö palvelutalossa. Siitä piittaamatta, että jokunen tuttu on ratkaisusta kuullessaan kohotellut kulmiaan: "Miten sä nyt semmoiseen olet mennyt, aktiivinen ihminen."

Osaltaan juuri siksi. Palvelukodin yksiö on mainio tukikohta toimeliaalle sinkulle, jonka kesäkoti on Perniössä, entisessä apupapin talossa.

– Muina vuodenaikoina sydän kaipaa kaupunkiin.Täällä asuessa olen myös lähempänä ainoaa poikaani.

Sukuperinteitä tähän Kukkasrahaston palvelukotiin liittyy siinäkin mielessä, että Kaijan äiti Mirjami asui ja viihtyi talossa vuosia sitten.

– Aika liikuttavaa, että äidin taannoin perustama runopiiri on edelleen toiminnassa.

Niin monta osoitetta

Elämänsä varrella Kaija on ehtinyt asua monessa osoitteessa, isoissa asunnoissa. Näin pientä kotia hänellä ei ole ollut koskaan.

– Koen tämän henkilökohtaisena edistyksenä – modernina ratkaisuna. Jo se, että olen joutunut miettimään, mitä tavaroita todella tarvitsen. Mistä syntyy kodin henki. Mistä kaikesta voin luopua. Se on ollut yhtä aikaa raskasta ja puhdistavaa.

Edellisen asukkaan jäljiltä yksiön seinillä oli dominoivat raitatapetit. Kaijan käsittelyssä asunto koki täydellisen valkopesun. Muutenkaan hän ei ole tyyliltään mikään pipertäjä.

Levollisen askeettisuuden vastapainoksi Kaijan asumismuotoon liittyy ripaus luksusta.

Kukkasrahaston palvelukodissa yksiön vuokraan sisältyy täysihoito eli ateriat ja siivous.

Alakerrasta löytyy pyykkitupa.

– Ruuanlaitto ja kaupoissa juokseminen eivät ole koskaan olleet minulle mieluisia asioita, joten olen luopunut näistä arkirutiineista ilolla. Senkin vuoksi, että täällä tarjottavat ateriat ovat maukasta kotiruokaa.

– Aamiaiselle menen tosin aika harvoin. Mieluummin keitän kahvin minikeittiössäni ja heräilen uuteen päivään omissa oloissani, yhtä jalkaa koirieni Vilin ja Jedin kanssa.

– Puolen päivän aikaan onkin jo mukava istahtaa muiden asukkaiden seuraan ruokasaliin, jossa lounas tarjoillaan pöytiin.

Yksi palvelukodin hyviä puolia on yhteisöllisyys, mutta myös se, että voi itse päättää, minkä verran osallistuu harrastuspiireihin ja muihin rientoihin.

Yhteisistä tiloista suosituimpia ovat joka ilmansuuntaan aukeavat terassit, joissa moni asukas on järjestänyt juhliaan. Kihlajaisetkin talossa on vietetty.

Yksi pitkäaikaisimmista asukkaista Anni Pelin, 90, löysi palvelukodista miesystävän. Onnellisia yhteisiä vuosia sulhasen kanssa ehti kertyä kahdeksan.

Anni ja Kaija edustavat eri sukupolvia, mutta kyllä näitä sielunsiskoja yhdistää moni muukin asia kuin kädentaidot.

Suhde rahaan muuttui

Kaija Rosma on tehnyt näyttävän uran muotitoimittajana ja kuvataiteilijana. Akvarellit ja liidut ovat yhä käytössä päivittäin. Parhaillaan Kaija on käynnistelemässä kuvataidepiiriä yhdessä samassa talossa asuvan ystävänsä, tietokirjailija Pirkko Vekkelin kanssa.

Pirkko kiinnostui talosta lehtiartikkelin perusteella. Hän on ratkaisuunsa päivä päivältä tyytyväisempi.

– Jos olisin avioeron jälkeen ostanut itselleni oman asunnon, rahani olisivat riittäneet johonkin lähiössä sijaitsevaan boksiin. Mutta ikäni kantakaupungissa asuneena halusin palavasti jäädä tänne. Aikuiset lapseni asuvat pitkin maailmaa, ja hekin olivat tyytyväisiä, että äiti osti itselleen täysihoidon loppuelämäksi, Pirkko kiteyttää.

Kaijakin on miettinyt muuttunutta suhdettaan rahaan.

– Vaatteita hankin harvakseltaan, koska panostan laatuun. Matkailukaan ei suuremminkiinnosta, koska kärsin lentopelosta. Oikeastaan ainut, mihin tuhlaan, ovat akvarellipaperit. Niitä ostaessa en kysy hintaa, hän naurahtaa.

Hissi hurauttaa Kaijan ja koirat katutasoon. Heti ulko-oven kupeessa on ruokakauppa, ja oven edessä, Merisotilaantorilla, seisoo ratikka, joka veisi muutamassa minuutissa ydinkeskustaan. Mutta Kaija kietaisee huivin tiukemmalle ja suuntaa lemmikkeineen kohti vaahtopäänä aaltoilevaa merenrantaa.

Suomenlinnan majakan välkkeessä koko maisema on kuin vesiväreillä maalattu.

Yhteisöllisyys?

Yksiö rannalla ja täyshoito – tämäkö muka seniorikoti?

Tässäkin jutussa korostetaan yhteisöllisyyttä, ettei tartte olla yksin, jos ei halua. Mutta kun se ei vaan mene niin, että erilaisten ihmisten luonne muuttuisi vaan siksi, että ikää kerttyy! Oon lukenu sellaisiakin juttuja näistä palvelutaloista, että on riitoja ja juoruilua selän takana ihan vaan siksi kun ihmiset ovat niin erilaisia. Niin että ei se oikeesti ole pelkkää auvoa senioritaloissa asuminen. Toisekseen ihmettelen, että onks 66-vuotias seniori, varsinkaan tällainen menevän tuntuinen...
Lue kommentti