Televisio on väistynyt johtopaikalta kodin sähköpalojen aiheuttajana.

Kodin sähkölaitteista herkimpiä syttymään ovat nykyään liesi, valaisin, silitysrauta, kiuas, akku ja latauslaite. Tulipalo syttyy herkästi myös viallisesta sähköliitännästä.

Kiuas kuivurina ja muut mokat

Nykyaikaiset sähkölaitteet itsessään ovat yleensä turvallisia. Riski on pikemminkin laitteen käyttäjässä.

Ruoka unohdetaan kiehumaan liedelle.  Leivänpaahtimeen survotaan lämpiämään jotain muuta kuin leipää. Kiuasta käytetään pyykinkuivaimena. Jääkaapin tausta jätetään pölykoirien valtaan tai leikitään sähkömiestä ja tehdään kytkentöjä itse.

Vanhan omakotitalon sähköliitännöissä voi olla pahoja turvallisuuspuutteita.

Yli 55-vuotiaat varautuvat parhaiten

Suomessa tehdään vuodessa noin 6 000 rakennuspalon hälytystä, joista sähköpaloja on 2 500. Keskimäärin kymmenen ihmistä kuolee vuosittain sähköstä alkunsa saaneessa tulipalossa.

Tuoreen kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista on huolissaan tulipaloista. Erityisesti pelätään sähkölaitteiden aiheuttavan tulipaloja. Kyselyyn vastanneista 96 prosentilla on kotona palovaroitin ja 39 prosentilla palosammutin.

Yli 55-vuotiaista vastaajista palovaroitin on 98 prosentilla ja palosammutin yli puolella, 52 prosentilla.

 Muistilista

  • Vedä pienkodinkoneiden pistokkeet pistorasioista loman ajaksi. Esimerkiksi vedenkeitin on sytyttänyt tulipalon asukkaiden ollessa pois kotoa.
  • Teippaa käytettyjen paristojen päät ja säilytä ne lasipurkissa kierrätykseen viemiseen asti. Paristot voivat aiheuttaa tulipalon lojuessaan sikin sokin laatikon pohjalla.
  • Pidä huolta, että palovaroittimet toimivat.
  • Älä käytä liettä esimerkiksi yliväsyneenä tai humalassa, jottet unohda sitä päälle. 
  • Aseta valaisimet siten, että ne eivät putoa tai kaadu. Vaihda vilkkuva loisteputki.
  • Kun kytket sähkökiukaan päälle, varmista, ettei sen päällä tai lähellä ole mitään syttyvää.
  • Pesu- tai astianpesukonetta ei pidä jättää virta päällä kotiin ilman valvontaa.
  • Älä käytä sähkölaitetta, jos siitä kuluu outoa ääntä tai se ei toimi normaalisti. Sulakkeiden palaminen tai palaneen haju on merkki viasta.

Lue lisää paloturvallisuudesta.

Lähteet LähiTapiola, Verisure.

Näin minä mokasin

Luotettavana pitämäni anoppini neuvoi, että hapankorpusta saa erityisen hyvän paahtamalla sen leivänpaahtimessa. Innokkasti työnsin hapankorpun paahtimeen ja poistuin muihin puuhiin.

Onneksi pöydän vieressä istui kolmevuotias poikalapsi, joka alkoi toimia elävänä palovaroittimena liekkien noustessa kymmensenttisiksi. Vedin esiin palopeitteen ja tukahdutin tulen. Alkusammutus pelasti tilanteen.

Paahtimen yläpuolelle seinälle olin vielä sijoittanut älyttömästi puurimoista tehdyn telineen ja viereen verhot. Tapaus ei hevin unohdu lapseltakaan.

Milloin viimeksi pesit tyynyt ja peitot? Entä milloin näytit patjalle imuria?

Raikas makuuhuone ja puhtaat vuodevaatteet ovat satsaus parempaan uneen. Näillä vinkeillä luot makuuhuoneeseen levollista tunnelmaa ja pidennät vuoteesi ja vuodevaatteittesi käyttöikää.

  1. Tuuleta makuuhuone aamuisin sekä ennen nukkumaanmenoa. Anna vuoteen tuulettua ennen petaamista, jotta yön aikana vuodevaatteisiin kertynyt kosteus ehtii haihtua.
  2. Vaihda lakanat parin viikon välein, tyynyliinat useammin.
  3. Pese lakanat ja tyynyliinat 60 asteessa.
  4. Myös peitto kannattaa pestä 2-3 kertaa vuodessa, tyynyt ja petauspatjansuojus 3-4 kertaa vuodessa.
  5. Imuroi sänky ja patja aina kun vaihdat lakanat, tai ainakin isompien siivousurakkojen yhteydessä.

Muista vaihtovälit!

Tiesitkö, että ihmisestä erittyy noin seitsemän litraa hikeä nukkuessa viikon aikana? Kuumeisena hikoilu tuplaantuu, ja naisilla vaihdevuosiin saattaa liittyä runsasta yöhikoilua. Lisäksi ihosta irtoaa rasvaa ja kuollutta ihosolukkoa.

Tyynyt ja peitot eivät pysy hygieenisinä säännöllisellä pesullakaan, sillä osa irtoavasta töhnästä pinttyy tyynyihin, peittoon ja patjaan. 

Patjaan pinttynyt lika voi aiheuttaa nenän niiskutusta, mikä heikentää unen laatua. Allergia- ja astmaliitto muistuttaa, että hygieniasyistä tyynyt, peitot ja jopa sänky olisi vaihdettava uusiin tarpeeksi usein. Katso tästä sopiva vaihtoväli:

  • Tyyny 2 vuoden välein
  • Peitto 4 vuoden välein

  • Sijauspatja 4 vuoden välein

  • Patja 6-8 vuoden välein

  • Joustinsänky ja -patjat 8–10 vuoden välein

Lähteet: MartatFamilon

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Sinäkin hikoilet öisin 7 litraa viikossa – Näin usein tyyny ja peitot pitäisi vaihtaa

Sängyssäni nukkuu kaksi koiraa joten vaihdan vuodevaatteet kaksi kertaa viikossa. Vaikka koirat eivät likaisia olekkaan niin niiden turkista erittyy rasvaa varsinkin pussilakanaan. Ja mikäpä sen ylellisempää kuin illalla saunan jälkeen köllähtää puhtaisiin, silitettyihin lakanoihin.
Lue kommentti

Timo ja Christina Luotonen ryhtyvät rakentamaan eläkepäivinään omakotitaloa Espooseen. ET seuraa Luotosten rakennushanketta aloitus­päivästä muuttopäivään uudessa blogissa.

Timo ja Christina Luotonen rakentavat toista kertaa elämässään omakotitaloa ja vieläpä samalle tontille, jolla heidän ensimmäinen talonsa sijaitsee.

Ensimmäinen talo valmistui Espoon Mankkaalle 30 vuotta sitten. Kun lapset aikuistuivat ja eläkepäivät koittivat, suuri talo avarine pihoineen alkoi tuntua turhan työläältä. Luotoset päättivät pistää talon myyntiin ja alkaa katsella pienempää asuntoa.

Talolle oli kysyntää, mutta pian selvisi, että jäljellä oleva 80 neliön rakennusoikeus olisi mennyt kaupassa turhan halvalla. Luotoset alkoivat miettiä, että mitäpä jos he pitäisivät puolikkaan tonttiosuuden ja hyödyntäisivät rakennusoikeuden itse.

He asettivat rakennushankkeelle muutamia tavoitteita. Taloon pitää saada pienestä pinta-alasta huolimatta avaruutta, valoa ja viihtyisyyttä. Toiseksi ratkaisujen tulee olla laadukkaita, heidän tarpeisiinsa räätälöityjä ja sellaisia, jotka säästävät ylläpitokustannuksia. Kolmanneksi talon täytyy olla muunneltavissa, koska seuraava asukas voi olla vaikkapa lapsiperhe. Ja vielä neljänneksi: talo saa maksaa enintään 250 000 euroa ja sen pitää valmistua kesällä 2018.

Hanke kuulostaa haastavalta, sillä pääkaupunkiseudulla eletään rakennusbuumia ja hinnat ovat sen mukaiset. Kaiken lisäksi Timolla diagnosoitiin astma juuri rakennushankkeen kynnyksellä, joten oman työn osuus pienenee suunnitellusta.

Luotoset ovat luvanneet avata hankkeensa ET:n lukijoille vaihe vaiheelta.

– Yleinen oletus tuntuu olevan, että eläkeikäiset eivät enää rakenna unelmiensa taloa. Haluamme esimerkillämme kannustaa muitakin miettimään, onko se sittenkään myöhäistä. Sitä paitsi tällainen talo voi olla myös hyvä eläkesijoitus ainakin suurissa taajamissa, Timo kertoo.

Aina voi tehdä toisin

Talokatalogeista ei löytynyt sopivaa ratkaisua. Niinpä Luotoset ryhtyivät suunnittelemaan mieleistään taloa omin päin.

Netistä löytyi edullinen suunnitteluohjelma, jonka avulla pariskunta alkoi konkretisoida ideoitaan kuviksi. Lupahakemuksia varten arkkitehti piirsi Luotosten suunnitelmat puhtaaksi pienin muutoksin.

Timo haluaa selvittää hankkeessa myös sitä, voiko talossa käyttää uudenlaisia ratkaisuja.

– En usko ihan kerrasta, jos joku sanoo, että näin ei voi tehdä. Haen ideoita muun muassa julkisen sektorin rakennushankkeista ja -ratkaisuista.

Rahaa voi säästyä, kun ei tartu tutuimpaan ratkaisuun. Samalla tulee ottaneeksi riskejä, joita uusien ideoiden kokeiluun aina liittyy.

– Uskon, että asiaan paneutumalla voi rakentaa modernin kivitalon kohtuubudjetilla.

Luotoset aikovat jakaa talonrakennusprosessinsa kuulumiset yksityiskohtia myöten uudessa blogissaan etlehti.fi:ssä.

– Jaamme blogissamme ET:n lukijoille kaikki vinkit ja ratkaisut, jotka säästävät rahaa. Kerromme toki siitäkin, jos kaikki ei mene niin kuin Strömsössä.

Seuraa Luotosten taloprojektia etlehti.fi:ssä! Eläketalo Espooseen -blogin löydät klikkaamalla tästä. 

Timo Luotonen, 64

Työ: Eläkkeellä. Teki työuransa elintarvike- ja teknokemian alalla myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä. Tekee edelleen töitä projektiluontoisesti.
Harrastukset: Sukututkimus, taidemaalaus sekä vanhojen huonekalujen kunnostus ja tuunaaminen. Aktiivinen kirpparien kiertäjä.

Christina Luotonen, 66

Työ: Eläkkeellä. Koulutukseltaan diplomikosmetologi ja myynti-sihteeri. Lähes 10 vuotta lasten kanssa kotona ja sen jälkeen myyntisihteerinä ja -assistenttina eri yrityksissä.
Harrastukset: Erilaisten mate­riaalien ja esineiden muuntaminen ja rakentelu uusiokäyttöön. Koti- ja ulkomaan matkailu sekä kirppu-torien kiertely. Aktiivinen tavaroiden kierrättäjä.

Perhe: Kaksi aikuista tytärtä, joista toinen asuu Helsingissä ja toinen perheineen Torontossa Kanadassa. Yksi lapsenlapsi.