Joulutähti, hyasintti ja muut joulukukat kestävät ja kukoistavat paremmin, kun hoidat niitä oikein.

Joulutähti

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva koristekasvi. Se on kotoisin Väli-Amerikasta ja Meksikosta.

  • Avaa paketti vasta n. puolen tunnin kuluttua sisälle saapumisesta
  • Joulutähti pitää valosta ja lämmöstä, mutta sitä ei kannata sijoittaa lähelle lämpöpatteria.
  • Kärsii helposti jo alle 10 asteen lämpötilassa. Kärsii vetoisessa paikassa ja pudottaa siellä helposti lehtensä
  • Kastele säännöllisesti lämpimällä vedellä, kun mullan pinta on kuivahtanut. Joulutähti ei pidä seisovasta vedestä eikä rutikuivasta mullasta.
  • Kestää huonekasvina pitkään, vaikka varsinaiset kukat (ne pienet ja keltaiset) kuihtuvatkin.
  • Joulutähti on myrkyllinen syötynä, ja maitiaisneste saattaa kosketuksesta paljaalle iholle tai silmiin joutuessa aiheuttaa allergisia oireita, mutta myrkyllisyyttä on yleisesti ottaen liioiteltu.
  • Saat joulutähden kukkimaan ja ylälehdet värjäytymään seuraavana vuonna, kun pimennät sen elokuun alusta lähtien (esim. laittamalla pahvilaatikon sen päälle), niin että kasvi saa valoa vain 10 tuntia päivässä. Käsittelyä on hyvä jatkaa lokakuun loppuun asti.

Tulilatva

Tulilatva (Kalanchoë blossfeldiana) on peräisin Itä-Afrikasta ja Madagaskarilta. Se kuuluu maksaruohokasveihin (Crassulaceae).

  • Kastellaan suht reippaasti ja sen jälkeen annetaan mullan kuivahtaa kunnolla.
  • Sijoitetaan valoisaan tai puolivarjoon.
  • Kukinta kestää viikkokausia.
  • Uudelleenkukittamista ei kotikonstein yleensä kannata yrittää.
  • Peruskasvi, joka viihtyy huolimattomankin hoitajan käsissä.

Skimmia

Skimmia on kotoisin Aasiasta. Se on ikivihreä pieni pensas tai pieni puu.

  • Viihtyy viileässä ja nauttii säännöllisestä sumuttamisesta.
  • Kastellaan säännöllisesti, mullan pinta saa kuivahtaa kastelujen välillä.
  • Sietää vetoa esim. ikkunalaudalla yllättävän hyvin.
  • Lannoitus aloitetaan keväällä normaalilla huonekasvilannoitteella.
  • Viihtyy parhaiten, jos saa olla talvilevossa tammi-helmikuun ajan viileässä paikassa

Atsalea

Alppiruusujen (Rhododendron) sukuun kuuluva Atsalea on kotoisin Itä-Aasiasta.

  • Sijoitetaan puolivarjoon.
  • Älä sijoita patterin viereen.
  • Kukat kestävät parhaiten viileässä.
  • Kukinnan yhteydessä voi lannoittaa 1 kerran viikossaEi saa kuivahtaa; kastellaan upottamalla ruukku 2-3 kertaa viikossa vettä täynnä olevaan ämpäriin.
  • Nauttii lehtien ja nuppujen sumuttamisesta, avoimia kukkia ei kannata sumuttaa.
  • Voidaan saada kukkimaan myös seuraavana vuonna.
  • Jos ruukutat uudelleen, niin käytetään hapanta (= alppiruusuille tarkoitettua) multaa.
  • Maaliskuusta eteenpäin lannoitetaan alppiruusuille tarkoitetulla lannoitteella.

Tulppaani

Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja. 


(Kuva: Kauppapuutarhaliitto)

  • Säilyy viileässä pitempäänkin, voi viedä yöksi vaikka kellariin.
  • Kasvaa lämpimässä nopeasti pituutta.
  • Saatavissa asetelmiin sopivan istutustulppaanin lisäksi myös leikkokukkana.
  • Kastellaan säännöllisesti.

Tasetti

Tasetti eli sarjanarsissi (Narcissus tazetta) on helppo ja nopea hyödettävä joulukukka.

 


(Kuva: Kodinkukat Oy)

  • Tasetti pitää siitä, että sen juurilla on jatkuvasti vettä, kuivuminen lakastuttaa sen kukat nopeasti.
  • Viihtyy viileässä, jolloin kukinta-aika kestää pitkään.
  • Varsien venyminen johtuu yleensä valon puutteesta.
  • Sipulit eivät menesty ulkona ja niiden uudelleen kukittaminen ei käytännössä onnistu, joten ne voi kukinnan jälkeen huoletta kompostoida.

Hyasintti

Hyasintti (Hyacinthus orientalis) on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon kuuluva monivuotinen kasvi.

  • Menestyy erilaisissa valo-oloissa.
  • Säilyy viileässä pitempäänkin, voi viedä yöksi vaikka kellariin.
  • Kannattaa ostaa hyvissä ajoin ennen jouluruuhkia ”varastoon” ja pitää viileässä.
  • Aukeaa lämpimässä umpinuppuisesta täyteen kukkaansa parissa päivässä.
  • Kukkavarsi kasvaa lämpimässä nopeasti pituutta.
  • Kastele maltillisesti, liika kastelu venyttää varsia, toisaalta kastelemattomuus saa kukat kuihtumaan ennen aikojaan.
  • Käy myös leikkokukaksi ja haudalle.
  • Sipulin läpi pistetty tukikeppi voi olla tarpeen kukan kaatumisen estämiseksi.
  • Tuoksu voi ärsyttää allergikkoja.

Ardisia

Ardisia (Ardisia crenata) on puuvartinen esikkokasvi.

  • Kastelu samoin kuin tulilatvalla, eli kunnolla ja sitten kunnon kuivahtaminen .kastelujen välillä.
  • Tykkää sumuttelusta sekä viileästä ja valoisasta kasvupaikasta.
  • Kevättä kohden lannoitusta lisätään ja muutenkin hoidetaan normaalin huonekasvin tapaan.

Ritarinkukka eli amaryllis

Amaryllis (Amaryllis belladonna) on Etelä-Afrikasta kotoisin oleva sipulikasvi.


(Kuva: Kauppapuutarhaliitto)

  • Säilyy viileässä pitempäänkin, voi viedä yöksi vaikka kellariin.
  • Voit ostaa amarylliksen hyvissä ajoin ennen jouluruuhkia ”varastoon” ja pitää sen viileässä.
  • Amarylli on myös helppo kasvattaa itse hyvälaatuisesta sipulista.
  • Mitä suurempi sipuli sitä komeammat kukat.
  • Saatavissa myös leikkokukkana.
  • Läpi sipulin pistetty pitkä tukikeppi voi olla tarpeen.
  • Kastellaan alakautta säännöllisesti.
  • Voidaan saada kukkaan myös seuraavana vuonna. Leikkaa kukkavarret pois kukinnan jälkeen ja hoida sitä kuin viherkasvia kevään ja kesän ajan. Elokuussa anna sipulin kuivahtaa kokonaan, katko varret poikki n. 2 cm sipulin yläpuolelta ja siirrä sipuli n. 10 asteiseen paikkaan kolmeksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen pese sipuli ja istuta normaalisti. Huom! Jos lepoaika jää liian lyhyeksi, niin kasvi ei kuki, vaan tekee ainoastaan lehtiä.

Joulukaktus

Joulukaktus (Schlumbergera x buckleyi) on risteytys, johon on käytetty pääasiassa brasilialaisia kaktuslajikkeita.

 

  • Joulukaktus on nykyään useimmiten ns. marraskuunkaktus, mutta ei nimi kasvia pahenna.
  • Kastellaan säännöllisesti, mutta varoen. Liika kastelu on tuhoisaa, mutta kasvia ei pidä päästää aivan rutikuivaksikaan.
  • Kaktus ei tykkää vedosta.
  • Kukinnan jälkeen, kevään ja kesän ajan kasvia lannoitetaan ja kastellaan säännöllisesti. Syksyllä kasvi saa olla ulkona mahdollisimman myöhään (ei kuitenkaan pakkasiin asti). Seuraavan parin kuukauden ajan sitä kastellaan niukasti ja näin se virittyy kukkaan helposti.

Kielo

Kielo (Convallaria majalis) on Convallaria-sukuun kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi.

  • Jalokielot viihtyvät parhaiten tasaisen kosteassa ja viileässä ilmassa.
  • Kielon varret voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi.
  • Kukinnan jälkeen juurakot kannattaa viedä ruukkuineen kellariin ja istuttaa ne keväällä ulos. Syksyllä juurakot kaivetaan ylös maasta, istutetaan ja viedään viileään ja pimeään paikkaan. Marraskuun puolivälissä ne tuodaan sisälle, aloitetaan kastelu ja nautitaan kielojen tuoksusta.

Syklaami

Syklaami (Cyclamen) kuuluu kaksisirkkaiseen sukuu ja on kotoisin laajalta alueelta Välimeren seudulta.

  • Syklaami pidetään tasaisen kosteana ja kastellaan mielellään alusvadille. Kun kasvi on imenyt tarpeeksi kauan vettä, (noin 30-60 min) niin ylimääräinen vesi kaadetaan pois.
  • Jos kastelu tapahtuu päältä, varotaan etteivät lehdet ja juurimukula kastu.
  • Syklaami pitää myös suihkuttamisesta, mutta sitä ei pidä tehdä liian usein, vain 1-2 krt viikossa.
  • Jos kasvi on liian kuumassa tai liian kuiva se alkaa nuokkua.
  • Ihannelämpötila syklaamille on 15-18 astetta.
  • Syklaami pitää lannoittamisesta, lannoitus joka toinen tai kolmas kastelukerta on hyvä.
  • Huonot lehdet ja kukat poistetaan vartta kiertämällä ja kiskaisemalla.
  • Kukinnan jälkeen kasvi saa levätä viileässä kolme – neljä kuukautta, sitten aloitetaan taas säännöllinen kastelu ja lannoitus.

Jouluruusu

Jouluruusu (Helleborus) kuuluu leinikkikasvien (Ranunculaceae) heimoon. Se on monivuotinen, juurakollinen ruoho.


(Kuva: Kodinkukat Oy)

  • Viihtyy valoisassa ja viileässä kasvupaikassa.
  • Lehdet kellastuvat helposti ja ne voikin poistaa leikkaamalla. Lehtien kellastuminen ei tarkoita, että kasvi olisi kuolemassa, ne ovat talvella ns. vanhoja lehtiä joiden kuuluukin lakastua. Usein jouluruusu myydäänkin tämän takia ilman lehtiä. Uudet lehdet kasvavat kukinnan jälkeen, viimeistään keväällä.
  • Kasvi pidetään tasaisen kosteana koko kasvun ajan.
  • Kuivahtaminen saa kasvin nuukahtamaan, mutta se piristyy saatuaan vettä.
  • Liian lämpimässä se nuukahtaa myös helposti, mutta piristyy viileässä.
  • Kukinnan jälkeen kasvi siirretään viileään esimerkiksi kellariin ja istutetaan keväällä ulos, varjoisaan ja syvämultaiseen, ravinteikkaaseen maahan. Jouluruusu on monivuotinen perenna, joka viihtyy puutarhassa hyvin. 

Seka-asetelmat

  • Hoidetaan eniten lämpöä vaativan kukan mukaan.
  • Kastellaan säännöllisesti.
  • Kauemmin kestävät kasvit voi joulun mentyä siirtää omiin ruukkuihinsa.

Kukkien hoito-ohjeet: KodinKukat

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.