Jos kotisi on sotkuinen tai ahdas liian tavaran vuoksi, kodinraivaaja voi auttaa! Ammattiraivaajan saat siivouspalvelun hinnalla.

Suomalaisissa kodeissa on noin 10 000 tavaraa, joista 3 000 on käytössä. Syitä säilyttämiselle löytyy.

Kallis takki: Vaikea myöntää, että tein virheostoksen.

Liiat harrastusvälineet: Sitten eläkkeellä, kun on aikaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Useat astiastot: Vaihtelua!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ruma vaasi: Mitä täti sanoo, jos luovun lahjasta?

Kodin tavarakaaosta helpottamaan on syntynyt aivan uusi ammattikunta: raivaajat eli järjestelijät.

Raivaaja poistaa turhat tavarat ja tarpeelliset laitetaan järkevään järjestykseen. Koti on paremmassa järjestyksessä ja elämä helpottuu.

Raivauksen tuntihinta on sama tai hieman kuin korkeampi kuin siivouksen. Esimerkiksi Helsingissä siivous maksaa noin 27–48 euroa tunti.

Näin raivaat itse

  • Rajaa alue ja määritä aika. Vaikka komero ja tunti kerrallaan.
  • Ota avuksi neljä laatikkoa: Säilytä täällä, Säilytä muualla, Kiertoon, Hävitä.
  • Korjauta, poista, lahjoita tai myy tarpeettomat.
  • Ei mainoksia -lappu oveen tai postilaatikkoon.
  • Kun ostat uusia vaatteita, poista vastaava määrä vanhoja.
  • Anna aineettomia lahjoja, torju turhat tavarat.
  • Vapauta itsesi esineistä, joihin liittyy ikäviä muistoja.

Lisää vinkkejä kirjassa Anne Te Velde-Luoma: Kaaoksen kesyttäjä. Avain 2010.

Muista kotitalousvähennys

Raivaustyöstä saa kotitalous­vähennyksen. Vähennys on 60 prosenttia yrityksen laskuttamista työkustannuksista.

Rakkaista esineistä ja papereista voi ottaa kuvan digikameralla. Kuvat voi tallentaa muistitikulle tai siirtää vaikka omaan sähköpostiin, jossa ne ovat tallella. Sähköpostiosoitteita on hyvä olla kaksi, jolloin voi lähettää itse itselleen. Tulipalo ei pääse tuhoamaan näin talletettuja muistoja. Palkintopokaaleista tai vastaavista muistoista voi ottaa valokuvan ja kehystää sen. Näin rakkaat muistot menevät pienempään tilaan.

Minä otin valokuvat kaikista "ihanista" kengistäni, joista muutamia olin säilyttänyt nuoruudesta asti. Ne eivät enää jalkaani mahtuneet, tyttärillä on vielä isommat jalat ja ainoa lapsenlapsi on poika.

Niinpä vein kengät kierrätykseen enkä ole takaisin kaivannut. Paljon muutakin on lähtenyt, mutta ei niitä piirustuksia ja vastaavia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla