Ammattijärjestäjä Maria Laitista kohtasi eräässä kodissa pysäyttävä näky. Eikä edes kovin epätavallinen.
Ammattijärjestäjä Maria Laitista kohtasi eräässä kodissa pysäyttävä näky. Eikä edes kovin epätavallinen.

Myönnä pois: sinulla on liikaa roinaa. Mutta älä hätäänny. Tilanne on suurimmassa osassa suomalaiskoteja yhtä kurja – jopa kaaosmainen ja hengenvaarallinen.

Ammattijärjestäjä Maria Laitinen näkee työssään jatkuvasti asuntoja, jotka pullistelevat tavarakaaoksessa.

Kodeista löytyy turhia vaatteita, papereita ja esineitä – jopa rekkalavoittain pois vietäväksi.

Katso kuvat ET-lehden suositusta Kodin kaaos kuriin -kilpailusta tästä.

Näin tapahtui myös 55 neliön kaksiossa, johon Maria kutsuttiin järjestämään paikkoja. Asunnossa asuva henkilö oli kerännyt ympärilleen niin paljon tavaraa, että se oli jopa vaarallista.

– Asunnossa ei ollut paljasta lattiatilaa eikä sänkyäkään pystynyt siirtämään, kuvailee Maria lähtötilannetta.

Asukkaalla oli alkava muistisairaus, joten raivaustöissä oli mukanaan hänen aikuinen lapsi. Hän haluaa pysytellä nimettömänä, mutta kertoo ET-lehden lukijoille tärkeän sanoman:

– Älkää jättäkö raivausta perinnöksi lapsillenne.

Maria, hänen kollegansa ja omainen viettivät viikon raivaten asuntoa. Sieltä lähti kierrätykseen kuorma-autollinen tavaraa. Jopa elektroniikkaa sai kuljettaa pois, sillä niitä asukas ei osannut tai halunnut enää käyttää.

– Henkilö oli hyvin fiksu ja tiedonjanoinen, joten hänellä oli myös paljon papereita. Terassillakin oli paljon lehtiä ja kirjoja, Maria kertoo.

"Tarvitsen sitä vielä joskus"

Työkseen asioita ja esineitä järjestelevä Maria sanoo, että melkein jokaisessa kodissa hän on törmännyt samaan ongelmaan – iästä tai sosioekonomisesta luokasta huolimatta.

– Tuntuu kuin tavaroihin kiintyminen olisi tullut kaikille suomalaisille geenien tai äidinmaidon mukana. Pula-aika kummittelee eikä pois, roskiin tai kierrätykseen, uskalleta heittää juuri mitään vanhaa.

Vaatteet antavat perspektiivin tähän hommaan ehkä parhaiten. Ne ovat hyvä mittari turhan tavaran määrittämisessä: Jos kaapissa on vaikka 1990-luvun jakku, voi itseltään kysyä: Pukisinko sen huomenna päälle? Jos vastaus on ei, miksi jakku sitten siellä vielä roikkuu?

– Asiakkaiden yleisin lause on: ”Ei tätä voi heittää vielä pois, tarvitsen sitä vielä joskus”.

Lue myös: "Näistä maksetaan yllättävän paljon" – onko lasikaapissasi lottopotti?

"Vähemmän riitoja perinnönjaossa"

Sisätiloissa oleva ylimääräinen tavara, varsinkin paperit, ovat jo suuri paloriskikin. Varsinkin jos vaikka polttelee paljon kynttilöitä.

Myös liikkuminen vaarantuu, kun kaikki tila on täytetty. Pölyäkin kertyy ja pienet tuholaisetkin, kuten turkiskoit ja jauhokuoriaiset, ovat yleisiä ilmiöitä tavarakasojen alla, selvittää Maria ongelmia, jotka syntyvät sotkusta ja liiallisesta roinasta.

Moni ei kuitenkaan tiedosta näitä pulmia kodin kaaoksessa. Eikä etenkään malta ottaa vastaan apua omaan kotiinsa.

Tarkista tilanteesi: Säästätkö itsellesi ja läheisellesi ongelmia?

Marian mukaan ammattijärjestäjää tarvitaan ennen kaikkea, kun valtavat tavaramäärät ja kodin kaaokset uhkaavat fyysistä liikkumista ja kodin viihtyvyyttä. Joskus ne jopa aiheuttavat stressiä ja horjuttavat mielenterveyttä.

Silloin ammattiraivari tulee apuun.  

– Asiakkaamme eivät ehdi, jaksa tai pysty muutoin raivaamaan itse kotiaan. Olemme sellaisia apukäsiä ja -jalkoja. Samalla olemme asiakkaan apupää. Asiakas kertoo aina toki itse, mitä heitetään pois, mutta autamme tekemään päätöksiä ja yhdessä luomme tavaroille paikkoja.

"Kodin raivaaminen on parempi tehdä vielä silloin,
kun omat voimat ja muisti ovat tallessa."

Itseään Maria tituleeraa yhdeksi Suomen ensimmäisistä ammattijärjestäjistä. Hän aloitti työnsä viisi vuotta sitten ja silloin Suomessa oli vain yksi samanniminen toimija. Maria on ollut myös perustamassa muun muassa Suomen Ammattijärjestäjien yhdistystä.

Viidessä vuodessa hän on huomannut, että tarpeeton tavara ei pelkästään aiheuta ongelmia sen omistajalle itselleen. Hamstraaja voi vaikeuttaa myös läheistensä ongelmia.

– Kodin raivaaminen on parempi tehdä vielä silloin, kun omat voimat ja muisti ovat tallessa. Myös perillisten kanssa pitäisi käydä läpi tärkeät paperit, kun on vielä elossa, niin tulee vähemmän riitoja sitten perinnönjaossa, Maria vinkkaa.

Lähtötilanne:

Kodissa ei voinut siirtää edes sänkyä, sillä vapaata lattiatilaa ei ollut näkyvillä.

Terassillakin oli paljon tavaraa.

Raivauksen jälkeen:

Viikon raivauksen jälkeen kodissa ei ollut enää tavarakasoja lattialla.

Keskustele aiheesta! 

Oletko sinä joutunut raivaamaan läheisesi kotia? Miten se onnistui ja mitkä olivat suurimmat aiheet? Kommentoi alla olevassa kentässä.

Kysely

Oletko joutunut raivaamaan kuolinpesän?

Kyllä
Kyllä
70.1%
En
En
30.0%
Ääniä yhteensä: 500
Vierailija

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Minusta olisi ihanaa periä kasoittain hyviä kirjoja. Ja niitä kirjoja ei todellakaan saa sieltä kirjastosta, joilla nykyään ei ole tilaa säilyttää kirjoja, kun uutuutta pukkaa tuhansia kirjoja vuodessa, eivätkä ne todellakaan korvaa niitä vanhoja parempia kirjoja, vaikka kuinka saisi halvalla. Kirjastoista on usein vaikea saada edes tilaamalla muutamaa vuotta vanhempia opuksia. Mutta ellei lue, niin kai ne kirjat ovat joutavaa roskaa.
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.