Tiettyjä astioita ei kannata nyt heittää pois, vaan pitää ne visusti kotihyllyssä, tietää keräilyn ja arvotavaran asiantuntija Pentti Avomaa. Hän kertoo kuumimmat vinkit ET-lehden lukijoille.

”Taiteilijan Hilkka Rahikaisen vuonna 1966 suunnittelema lasisarja (kuvassa ylhäällä) on Marimekon tyylille uskollisena kesäisen pirteä ja raikas sopien erinomaisesti vaikkapa puutarhajuhliin.

Kooltaan nämä juomalasit ovat pieniä: korkeus on 11 cm ja halkaisija 7 cm, sekä painoa on runsaat 300 grammaa. Lasit siis kestävät melko kovaakin käsittelyä, koska ne ovat paksulasisia.

Suosittelemme! "Älä jätä tätä perinnöksi" – katso ennen ja jälkeen -kuvat

Hilkka Rahikainen oli Marimekon taiteilija ja graafikko, joka kangaskuosien ohella suunnitteli muun muassa tämän lasisarjan, johon kuului niin juomalaseja, lautasia kuin purkkeja.

Häntä kuvataan yhdeksi harvoista taiteilijoista, jonka tyylitajuun Marimekon luoja ja sielu Armi Ratia kuulemma täysin luotti.

Näin muutat omaisuuttasi rahaksi nopeasti – 8 ammattilaisvinkkiä

Lasit puristettiin Nuutajärven lasitehtaalla, ja heleät värit tuotettiin silkkipainannalla. Pohjassa lukee yleensä Marimekko, mutta brändinimi voi myös puuttua – ja se vähentää hieman myynti-, mutta ei tietenkään käyttöarvoa.

Juomalaseja myydään antiikki- ja vintage-liikkeissä 10–30 euron hintaan. Saman sarjan kannelliset lasipurkit ovat arvokkaampia: niistä pyydetään 40–80 euroa.

Arvokas ametisti

Marimekkoon liittyviä kohteita on myynnissä paljon niin kirpputoreilla kuin nettihuutokaupoissa. Esimerkiksi Huuto.netissä löytyy Marimekko-hakusanalla lähes 10 000 myyntikohdetta, joista reilusti yli puolet liittyy kankaisiin ja vaatetukseen.

Vastaava nettihuutokauppasivusto Ruotsissa – Tradera.com – sisältää myös yllättävän paljon Marimekko-kohteita – yli 500, joista ylivoimainen enemmistö on myös vaatteita tai kangastavaraa.

Joitakin Marimekon asusteita on myös näkynyt arvostetuissa vintage-vaatteiden huutokaupoissa, kuten Armanin ja Laura Ashleyn seurassa, ainakin Ruotsissa.

Marimekon design-laseista maksetaan jopa yllättävän paljon: Huuto.netissä myynnissä olleesta Marimekko–Iittalan ametistin värisestä Kivi-tuikusta käytiin huhtikuun alkupäivinä kovaa kilpailua; hinta kohosi lopulta yli 400 euron.

Myös muutamat Mariskooli-astiat ovat melko arvokkaita. Ametistin värisestä Mariskoolistakin maksetaan 150–200 euroa.

Moni luulee tekevänsä löydön kirpparilla, kun ostaa Mariskoolin näköisen astian muutamalla eurolla. Näillä "skooleilla" ei välttämättä ole mitään tekemistä sen enempää Marimekon kuin Iittalankaan kanssa, vaan kyseessä voi olla erehdyttävästi samannäköinen halpatuote. Sama koskee tietysti myös Kivituikkua.”

Vinkit antoi Pentti Avomaa.

Artikkeli on julkaistu alunperin Etlehti.fi:ssä huhtikuussa 2015.

Lisää rahaa Kenillä? "Nukesta tarjotaan jopa 500 euroa"

Vierailija

"Näistä maksetaan yllättävän paljon" – onko sinullakin lasikaapissa lottopotti?

Vierailija 09.05.2015 klo 14:04 Älä sinä puhu käyhyydestä, kun on puhe köyhyydestä. Sinulla on varaa riistää thaimaalaisia. Riistäisit varmaan somalejakin, jos varasi riittäisivät. Mitä mahtaisit saada Marimekon skoolista somalihuutokaupassa? Thaimaa? Somalit? Miten liittyvät tähän ketjuun? Voitko ystävällisesti aloittaa näistä riistoasioista ihan omat ketjut jos riisto painaa mieltäsi? Ja ihan sivumennen sanoen, riistääkö suomalainen yhteiskunta ihan oikeasta täällä asuvia somaleja vai voisiko...
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.