Uusperhe, riitaisa perikunta, sinun ja minun omaisuus. Testamentti on hyvä tapa selvittää ennakkoon perinnönjakoa ja välttää kiistat. Tässä 10 hyvää syytä.

  1. Voit ohjata omaisuuttasi ja vaikuttaa: kuka lapsista perii esimerkiksi auton tai kesämökin.
  2. Voit poissulkea vävyt ja miniät omaisuudenjaosta. Ehkä lapsesi eroaa jossakin vaiheessa. Haluatko silloin, että ex-miniä saa omaisuuttasi?
  3. Annat ohjeet ja vältät riidat. Perinkunta ei jää riitelemään kuolemasi jälkeen vaan saa selvät ohjeet siitä, mitä kenellekin osoitettu.
  4. Voit määrätä tärkeistä aarteistasi ja päättää: kuka saa postimerkkikokoelmasi tai perintöryijysi.
  5. Saat kirjallisen dokumentin kahdenkeskisille, suullisille lupauksille. "Tyttäreni, ota Myrna-astiani", ei vielä suullisesti takaa astioiden päätymistä toivomallesi saajalle.
  6. Voit ohjata aarteitasi myös suoraan lapsenlapsillesi, jos he ovat jo olemassa ja elossa. Miksi et testamenttaisi perintöryijyä suoraan pikku-Otsolle?
  7. Testamentti on vahva tahdonilmaus, joka turvaa omaisuuden pysymisen suvussa.
  8. Testamentilla voit suosia, tasapuolistaa, antaa turvaa ja ohjata itse tietyiltä osin omaisuutesi tulevaisuutta.
  9. Lapsettomana voit testamenta omaisuutta esimerkiksi ystäville tai yleishyödyllisille yhdistyksille.
  10. Voit turvata avopuolison oikeuden jäädä kuoltuasi asumaan yhteiseen kotiin.

Lähteet: ET 9/2011, Veronmaksajain keskusliitto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Testamentilla ohjataan tämän päivän Suomessa niin usein omaisuus niille lapsille, jotka ovat olleet suosikkilapsia koko elämänsä.

Minä olen itse vammautunut ihminen, työkyvytön, sillä autoin toista ihmistä ja minulle tapahtui onnettomuus.

Iäkkäät vanhempani ovat kuunnelleet erikoislääkärinä työskentelevää veljeäni ja erään suuren suomalaisen mediafirman palveluksessa olevaa sisartani.

Heidän paikkaansa pitämättömät herjaukset ovat saaneet jopa äitini sanomaan, että minä olen syntynyt väärään aikaan.

Heidän paremmin elämässä menestyneet lapsensa kyllä tietävät asiat ja ovat varoittaneet heitä.

Minun muolestani olkoot ja jakakoot perintönsä.

Jos periminen on tärkein asia elämässä, niin minulla ei ole tarvetta sen kaltaisiin sukulaisiin.

Siksipä pistin välit poikki, sillä minä pidän itseänikin ihmisarvoisena ihmisenä.

Olen alkanut nyt kannattaa suurten eläkkeiden isompaa verotusta, sillä ei kaikkea tarvitse riistää elämässään terveyden nurena menettäneiltä. Myös menestyjillä pitää olla maksettavaa.

Eräs tapaus perheessäni on kalvanut minua jo pitkään.

Yksi mummuni veljistä, erittäin hyväsydämien ja ahkera työntekijä omisti tilan, ja talossa oli muutama "kämppä". Hän majoitti muut veljensä taloon, meni naimisiin naisen kanssa, joka suoraan sanoen tuli taloon vain omistamansa vaatteet päällään. He eivät saaneet lapsia, mutta veljeni oli heidän kummipoikansa. Veljeni auttoi kovasti kummejansa ja oli läheinen heidän kanssaan.

Pariskunta siis yhdessä päätti, että kun heidän aikansa koittaa, tulee veljeni perimään koko tilan irtaimistoneen. 

Vaimo kuoli sairauteen, ja tämä mummuni veli jäi elelemään yksin tilallaan. Kun hän kirjoitti testamenttinsa, hän keräsi kaikilta sisaruksltaan ja kuolleen vaimonsa sisaruksilta allekirjoitukset sopimukseen, että veljeni saa perinnön kokonaisuudessaan hänen kuoltuaan, ja varmisti että kaikki olivat "ok" asian suhteen. Kaikki olivat samaa mieltä, perintö jää hänen kummipojalleen. 

Kun perinnön jako tuli aiheelliseksi, alkoi kamala tappelu. Hänen, monta vuotta sitten kuolleensa vaimon sisarukset alkoivat vaatimaan osuuttaan. He tiesivät, että nainenkin olisi halunnut jättää kaiken veljelleni, mutta koska sairaus vei hänet niin yllättäen, ei hän keriinnyt testamenttia tekemään. Veljeni oli nuori, mutta sai apua ja tukea muulta perheeltämme. Kaikista oikeustoimista huolimatta, joutui hän ottamaan lainaa ja maksamaan tämän kuolleen vaimon sisaruksille heidän vaatimansa osuuden. Hermostun itse vieläkin, jos joku näistä haaskoista tulee vaikka kaupassa vastaan.

Viimeinen elossa oleva mummuni veli on tehnyt asioista myös hyvin hankalia, ja yrittänyt kaikin tavoin tehdä kiusaa, ja viivyttää päätöksien tekoa vaikka tiesi varmasti itsekkin, ettei hänellä ollut porsaanreikää jonka kautta kiristää itselleen lantin lanttia.

Tämän kaiken takia, mummuni ja pappani ovat jakaneet jo omaisuutensa äidilleni ja hänen veljelleen. Siis kaikki heidän omaisuutensakkin on jo muun perheen nimissä. Vaikka äidilläni ja veljelläni on hyvin läheiset ja riidattomat välit, eivät isovanhempani kestäneet ajatusta "JOS kuoleman jälkeen perinnöstä tulee riitaa". Mielestäni fiksua, ja aijon sitten vanhana tehdä saman, jakaa siis etukäteen perintöni, jokaista kahvikuppia myöden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla