Siskokset Kata Ögård, 70 ja Hannele Ögård-Forsman, 66, tyhjentävät hoivakotiin muuttavan äitinsä asuntoa. Mihin kaikki tavara mahtuu ja sen voi viedä? Lue ammattilaisten parhaat vinkit.

Inkeri Ögårdilla, 96, on 38-neliöinen kerrotalokoti, jossa on keittönurkkaus, olo-, makuu ja kylpyhuoneet sekä kellarivarasto. Tytär Hannele tuli kotoaan Ahvenanmaalta kahdeksi viikoksi raivaamaan. Siihen mennessä asunnon pitää olla tyhjä seuraavalle vuokralaiselle.

Huutokauppakeisari neuvoo: Nämä tavarat viedään nyt käsistä

Tyttöjen laatikko mummulla

Monta pikkutavaraa päätyy lapsenlapsen iloksi.

– Minulla on kotona kirjahyllyssä tyttöjen laatikko eli tjejlådan. Mökilläkin on yksi. Sieltä lapsenlapset saavat ottaa yhden tavaran joka kerta, kun tulevat mummolaan. Laitan sinne kaikenlaista pientä: lelu, tikkari tai purukumia.

– Löysin äidin huushollissta sinne kivaa tavaraa: esimerkiksi pieni kukkaro, avaimenperä, jääkaappimagneeteja, sydänrasia, hajuvesipulloja, kaunis kivi, näkinkenkä, lasikuulia, lintutarroja ja äidin tekemiä pieniä keramiikkaesineitä. En laita kaikkia sinne kerralla. Vaikka Savanna on jo 12, ryntää hän edelleen aina heti ensimmäiseksi tyttöjen laatikolle!

Kodin tavarakaaos kuriin – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Pikkutavaraa peliluolaan

Hannelen tytär ja hänen miehensä kunnostavat vanhan omakotitalonsa kylmästä vintistä lämpöisen tilan. Sinne tehdään olohuone ja tupakkahuonekin piti rakentaa. Mutta kun isäntä lopettikin tupakoinnin, tilasta tehdään pelihuone.

– Äidiltä löytyi pelihuoneeseen sopivaa tavaraa: vanhoja pelikortteja, siansaparopelejä, noppia, palapelejä, Afrikan tähti sekä rubiikin kuutio.

Pelihuoneessa on baaritiski, johon Hannele toi äidiltään hopeiset viinamitat, teelaseja ja pari 50-luvulla ostettua oluttuoppia.

– Isän tuhkakuppi ja puinen sikaarilaatikko menevät myös sinne. On mukavaa, kun pikkutavaroillekin löytyy oikea koti.

Kuka huolii ja mihin hintaan?

Jos haluat vain pikaisesti eroon kaikesta vanhasta tavarasta, valmistaudu maksamaan.

Muussa tapauksessa voit jäädä jopa saamapuolelle. Tässä kolme vaihtoehtoa ja vinkkiä ammattilaisilta.

1. Tilaa tyhjennyspalvelu

Ota itsellesi tärkeät tavarat pois ja tilaa tyhjennyspalvelu. Tavallisen kodin irtaimiston tyhjennyksen keskihinta on noin kymmenen euroa neliöltä.

– Tavanomaisen 50-neliön kaksion tyhjentäminen maksaa 400–600 euroa. Kahden hengen työnä aikaa menee yksi päivä. Hinta nousee, jos tavaraa on kerääntynyt vuosikymmenien ajan, sillä silloin aikaa menee enemmän, sanoo Marko Ilola Uudenmaan tyhjennysavusta.

Ilmainen arviointi järjestyy tarvittaessa nopeasti. Ilola toivoo pääsevänsä katsomaan ennen kuin ryhdytään siivoamaan.

– Näen heti, mikä on kierrätyskelpoista ja mikä roskaa. Työskentelin aikaisemmin kierrätyskeskuksessa. Irtaimen pitää olla ehjää, puhdasta ja myyntikelpoista. Myyntikelpoista on yleensä kotimainen astia- ja lasitavara, keramiikka, valaisimet sekä Artekin kalusteet.

– Asiakkaille on tärkeää, että tavara päätyy kierrätykseen. Ja alentaahan se jätemaksujakin. 

Lue vinkit: Näistä astioista maksetaan yllättävän paljon

2. Myy parhaat, kierrätä loput

Jotta jälkeenpäin ei tarvitse katua, kannattaa harkita pois pistettävien tavaroiden arvioittamista.

– Ei tarvitse olla antiikkia ja aarteita. Käyn sadoissa kuolinpesissä vuodessa ja harvoin käynti jää miinukselle, sanoo meklari Mika Sirén huutokauppa Helanderista.  

Omaiset saattavat vahingossa heittää pois jotain arvokasta.

– Esimerkiksi taulut, matot, korut, kunniamerkit, mustekynät, kolikot, valaisimet ja jopa vanhat Aku Ankka -lehdet voivat olla jonkin arvoisia. Joka kodissa on kerätty jotain.

Helander ottaa tavaraa huutokauppamyyntiin ja laskuttaa siitä 25 prosentin provision, joka sisältää arvonlisäveron. Minimipalkkio on 30 euroa. Jos asiakkaan taulu myydään tuhannella eurolla, hän saa siitä 750 euroa.

– Jos pesä on riitaisa, osakkaat laittavat tavarat meille myyntiin ja jakavat rahat. Lisäksi jokainen saa halutessaan huutaa himoitsemansa tavaran.

Helander voi hoitaa myös asunnon tyhjennyksen. Hinta roskalle on 50 senttiä kilolta eli 500 kiloa tavaraa jäteasemalle vietynä maksaa 250 euroa.

Lue myös: Kaikki perinnöstä ja perinnönjaosta – kattava teema

3. Tee projektisuunnitelma

Jos on aikaa ja säilytystilaa, voi tyhjentämisestä tehdä kiinnostavan projektin.

Valokuvaa tavarat ja yritä myydä niitä nettihuutokaupassa (huuto.net ja tori.fi).
Mieti tavaroille arvostava tai tarvitseva omistaja. Anna ystävien tulla valitsemaan itselleen tai läheisilleen jotain.

Jos päädyt lahjoittamaan, vaihtoehtoja on paljon. Pelastusarmeijalla ja Fidalla on uskonnollinen tausta. UFF ja Kierrätyskeskus ovat neutraaleja. Vapaaehtoisjärjestö Hope tarjoaa apua vähävaraisille lapsiperheille ja ottaa vastaan lasten- ja aikuisten vaatteita sekä kodin tavaroita 14 paikkakunnalla Suomessa.  

Kirpputoreja on myös eläinsuojeluyhdistyksillä. Niille kelpaavat kuluneetkin liinavaatteet, pyyhkeet ja matot eläinten alusiksi.

Facebookin kaupunginosien kierrätysryhmiin voi jäädä suorastaan koukkuun ja samalla tutustua uusiin ihmisiin. Siellä tavara vaihtaa helposti omistajaa, varsinkin jos sen antaa ilmaiseksi.

 

Isovanhempien, vanhempien, tätien ja setien jäämistöä peratessa kannattaa olla tarkkana. Heille käyttöesineenä ollut arkinen tavara voi tänä päivänä olla keräilijöiden himoitsema aarre. Huutokauppa Helanderin toimitusjohtaja ja meklari Mika Sirén listasi kysytyimmät.

1. Arabian Muumi-mukit

Ensimmäisiä Muumi-lastenastioita ja -pienoishahmoja alettiin valmistaa 1950-luvun lopussa. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Muumien toisesta tulemisesta 1990-luvun alussa. Edellisten sukupolvien jäämistöstä voi löytyä varhaista tuotantoa. Iän pystyy määrittelemään Arabian leimasta. Hinnat  500−3 000 euroa.

2. Muumi-pienoisnuket

Suomalaisen Atelier Faunin käsin kankaasta, puusta ja nahasta valmistamat Muumi-pehmohahmot olivat tuotannossa 1950−70-luvuilla. Atelier Fauni ei toimi enää.

Atelier Faunin Tuutikki 1950–60-luku, 2 300 e.

Atelier Faunin Jenni-täti 1950–60-luku, 280 e.

Atelier Faunin Nuuskamuikkunen 1950–60-luku, kädet puuttuvat, 160 e.

3. 1900-luvun lelut

Peltilelut, nuket, pienoisautot ja Tähtien sota -aiheiset lelut ovat kysyttyjä.

Mercedes-Benz 220 -peltiauto 1960-luvulta, 285 e.

Moottoripyöräpoliisi 1940–50-lukujen vaihde, 350 e.

Charles M. Schulzin Tenavat-nukkeja 6 kpl, 1960-luku, 400 e.

Viisi Tähtien sota -lelua, 70 e.

4. 1900-luvun rannekellot

Laatumerkkejä on paljon. Esimerkiksi hienot Omega-kellot maksavat 100−15 000 euroa.

Omega Speedmaster, 455 e

5. Vanhat postikortit ja valokuvat

Suosittuja ovat 1800−1900-lukujen kortit, joissa on mielellään kuvia Suomen kaupungeista, pitäjistä ja menetetyistä Petsamosta ja Karjalasta. Lähetetystä kortista maksetaan enemmän kuin lähettämättömästä. Hintahaarukka postikorttikansiosta huutokaupassamme 100−3 000 euroa.

Pohjois-Esplanadi 1908. Kortti on lähetetty samana vuonna.

6. Sota-aiheiset esineet

Kunniamerkit, asevelimerkit eli pinssit, sotilasunivormut, miekat. Hintahaitari on esineestä, sen iästä ja kunnosta riippuen melkoinen. Huutokaupassamme on myyty esineitä hintaan 200−20 000 euroa.

Koiviston risti ja pinssi 1939-40, 90 e.

7. 1950−60-lukujen design

Suvun kesämökin keittiöstä voi löytyvä vaikkapa Wärstsilä-Arabian valmistamia Finel-emaliastioita. Kysyttyjä ovat Kaj Franckin ja Tapio Wirkkalan kaltaisten muotoilijoiden tuotanto, samoin Bertel Gardbergin haarukat, veitset ja lusikat. Hinnat 100−1 000 euroa.

Etualalla tonttuaiheinen Finel-sarjan metallikasari 1960-luvulta.

8. 1950-luvun Aku Ankat

Esimerkiksi joulukuun 1951 näytenumero on myyty huutokaupassamme hintaan 2 000 euroa. Hyväkuntoisista vuosien 1952−1954 numeroista maksetaan hyvin. Samojen vuosien erikoisnumeroista saa parhaimmillaan tuhansia euroja.

Aku Ankan näytenumero 1959, alkaen 2 000 e.

9. Legosarjat

Tietoa hinnoista täältä.
 

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.