Siskokset Kata Ögård, 70 ja Hannele Ögård-Forsman, 66, tyhjentävät hoivakotiin muuttavan äitinsä asuntoa. Mihin kaikki tavara mahtuu ja sen voi viedä? Lue ammattilaisten parhaat vinkit.

Inkeri Ögårdilla, 96, on 38-neliöinen kerrotalokoti, jossa on keittönurkkaus, olo-, makuu ja kylpyhuoneet sekä kellarivarasto. Tytär Hannele tuli kotoaan Ahvenanmaalta kahdeksi viikoksi raivaamaan. Siihen mennessä asunnon pitää olla tyhjä seuraavalle vuokralaiselle.

Huutokauppakeisari neuvoo: Nämä tavarat viedään nyt käsistä

Tyttöjen laatikko mummulla

Monta pikkutavaraa päätyy lapsenlapsen iloksi.

– Minulla on kotona kirjahyllyssä tyttöjen laatikko eli tjejlådan. Mökilläkin on yksi. Sieltä lapsenlapset saavat ottaa yhden tavaran joka kerta, kun tulevat mummolaan. Laitan sinne kaikenlaista pientä: lelu, tikkari tai purukumia.

– Löysin äidin huushollissta sinne kivaa tavaraa: esimerkiksi pieni kukkaro, avaimenperä, jääkaappimagneeteja, sydänrasia, hajuvesipulloja, kaunis kivi, näkinkenkä, lasikuulia, lintutarroja ja äidin tekemiä pieniä keramiikkaesineitä. En laita kaikkia sinne kerralla. Vaikka Savanna on jo 12, ryntää hän edelleen aina heti ensimmäiseksi tyttöjen laatikolle!

Kodin tavarakaaos kuriin – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Pikkutavaraa peliluolaan

Hannelen tytär ja hänen miehensä kunnostavat vanhan omakotitalonsa kylmästä vintistä lämpöisen tilan. Sinne tehdään olohuone ja tupakkahuonekin piti rakentaa. Mutta kun isäntä lopettikin tupakoinnin, tilasta tehdään pelihuone.

– Äidiltä löytyi pelihuoneeseen sopivaa tavaraa: vanhoja pelikortteja, siansaparopelejä, noppia, palapelejä, Afrikan tähti sekä rubiikin kuutio.

Pelihuoneessa on baaritiski, johon Hannele toi äidiltään hopeiset viinamitat, teelaseja ja pari 50-luvulla ostettua oluttuoppia.

– Isän tuhkakuppi ja puinen sikaarilaatikko menevät myös sinne. On mukavaa, kun pikkutavaroillekin löytyy oikea koti.

Kuka huolii ja mihin hintaan?

Jos haluat vain pikaisesti eroon kaikesta vanhasta tavarasta, valmistaudu maksamaan.

Muussa tapauksessa voit jäädä jopa saamapuolelle. Tässä kolme vaihtoehtoa ja vinkkiä ammattilaisilta.

1. Tilaa tyhjennyspalvelu

Ota itsellesi tärkeät tavarat pois ja tilaa tyhjennyspalvelu. Tavallisen kodin irtaimiston tyhjennyksen keskihinta on noin kymmenen euroa neliöltä.

– Tavanomaisen 50-neliön kaksion tyhjentäminen maksaa 400–600 euroa. Kahden hengen työnä aikaa menee yksi päivä. Hinta nousee, jos tavaraa on kerääntynyt vuosikymmenien ajan, sillä silloin aikaa menee enemmän, sanoo Marko Ilola Uudenmaan tyhjennysavusta.

Ilmainen arviointi järjestyy tarvittaessa nopeasti. Ilola toivoo pääsevänsä katsomaan ennen kuin ryhdytään siivoamaan.

– Näen heti, mikä on kierrätyskelpoista ja mikä roskaa. Työskentelin aikaisemmin kierrätyskeskuksessa. Irtaimen pitää olla ehjää, puhdasta ja myyntikelpoista. Myyntikelpoista on yleensä kotimainen astia- ja lasitavara, keramiikka, valaisimet sekä Artekin kalusteet.

– Asiakkaille on tärkeää, että tavara päätyy kierrätykseen. Ja alentaahan se jätemaksujakin. 

Lue vinkit: Näistä astioista maksetaan yllättävän paljon

2. Myy parhaat, kierrätä loput

Jotta jälkeenpäin ei tarvitse katua, kannattaa harkita pois pistettävien tavaroiden arvioittamista.

– Ei tarvitse olla antiikkia ja aarteita. Käyn sadoissa kuolinpesissä vuodessa ja harvoin käynti jää miinukselle, sanoo meklari Mika Sirén huutokauppa Helanderista.  

Omaiset saattavat vahingossa heittää pois jotain arvokasta.

– Esimerkiksi taulut, matot, korut, kunniamerkit, mustekynät, kolikot, valaisimet ja jopa vanhat Aku Ankka -lehdet voivat olla jonkin arvoisia. Joka kodissa on kerätty jotain.

Helander ottaa tavaraa huutokauppamyyntiin ja laskuttaa siitä 25 prosentin provision, joka sisältää arvonlisäveron. Minimipalkkio on 30 euroa. Jos asiakkaan taulu myydään tuhannella eurolla, hän saa siitä 750 euroa.

– Jos pesä on riitaisa, osakkaat laittavat tavarat meille myyntiin ja jakavat rahat. Lisäksi jokainen saa halutessaan huutaa himoitsemansa tavaran.

Helander voi hoitaa myös asunnon tyhjennyksen. Hinta roskalle on 50 senttiä kilolta eli 500 kiloa tavaraa jäteasemalle vietynä maksaa 250 euroa.

Lue myös: Kaikki perinnöstä ja perinnönjaosta – kattava teema

3. Tee projektisuunnitelma

Jos on aikaa ja säilytystilaa, voi tyhjentämisestä tehdä kiinnostavan projektin.

Valokuvaa tavarat ja yritä myydä niitä nettihuutokaupassa (huuto.net ja tori.fi).
Mieti tavaroille arvostava tai tarvitseva omistaja. Anna ystävien tulla valitsemaan itselleen tai läheisilleen jotain.

Jos päädyt lahjoittamaan, vaihtoehtoja on paljon. Pelastusarmeijalla ja Fidalla on uskonnollinen tausta. UFF ja Kierrätyskeskus ovat neutraaleja. Vapaaehtoisjärjestö Hope tarjoaa apua vähävaraisille lapsiperheille ja ottaa vastaan lasten- ja aikuisten vaatteita sekä kodin tavaroita 14 paikkakunnalla Suomessa.  

Kirpputoreja on myös eläinsuojeluyhdistyksillä. Niille kelpaavat kuluneetkin liinavaatteet, pyyhkeet ja matot eläinten alusiksi.

Facebookin kaupunginosien kierrätysryhmiin voi jäädä suorastaan koukkuun ja samalla tutustua uusiin ihmisiin. Siellä tavara vaihtaa helposti omistajaa, varsinkin jos sen antaa ilmaiseksi.

 

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.