Suloisissa sesonkikoristeissa limittyy ja lomittuu hauskasti monia perinteitä, historiallisia kerrostumia ja uskonnollisia symboleja.

Kristillinen pääsiäisperinne kohtaa pääsiäisen kuvastossa ainutlaatuisella tavalla esikristillisen tradition.

Pääsiäisen vahvin symboli, muna, on jo kristinuskoa vanhempi elämän tunnuskuva. Euroopassa palvottiin jo muinoin saksilaista kevään hedelmällisyyden ja maanviljelyksen jumalatarta Easia, jonka symbolina oli muna.

Myös Kalevalan pohjana olevissa kansanrunoissa maailma sai alkunsa munasta. Kananmuna soveltui myös hyvin kristityille ylösnousemuksen symboliksi, sillä munan kuori on kova ja eloton, vaikka sen sisällä on elämää.

Juutalaiseen pääsiäiseen taas kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symboleina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten vuotuisista kevätjuhlista.

Ensimmäiset tiedot maalattujen pääsiäismunien antamisesta ovat peräisin 900-luvulta, Tessalonikin luostarista. Suomeen pääsiäismunaperinne saapui ortodoksiperinteen mukana 1800-luvulla ja yleistyi hiljalleen kanankasvatuksen yleistymisen myötä.

Katso yli 20 pääsiäisen reseptiä tästä.

Tipuelämää ja hedelmällisiä pupuja

Iloisen keltaisia kananpoikia hyppii ja temmeltää vanhanaikaisissa pääsiäisjulisteissa, koristeissa ja somien pikku pastilliaskien kansissa.

Tiput symboloivat pääsiäisperinteessä uutta elämää ja sulautuivat siksi jo varhain luontevasti kristilliseen pääsiäissymboliikkaan.

Pääsiäisenä munat tuo usein kuitenkin pupu, mutta esimerkiksi Sveitsissä samaa työtä toimittaa käki ja Saksassa muun muassa kettu tai hanhi.

Munien jakoon liittyi nopeasti myös kasvatuksellista sanomaa, sillä perinteen mukaan pupu palkitsi munilla vain ahkeria ja  hyvätapaisia lapsia.

Pitkäkorvainen munien lahjoittaja kuulostaa ehkä hieman kaukaa haetulta, mutta senkin historia juontuu esikristilliselle ajalle ja vanhaan hedelmällisyysmyyttiin.

Jänis kun on tunnettu nopeasta ja tehokkaasta lisääntymiskyvystään.

Luudalla lenteleviä henkiä

Pääsiäisnoita-perinne sen sijaan ei ole niin elämänmyönteinen ja harmiton kuin koristeissa veikistelevien pikku eläinten, mutta siinäkin yhdistyvät vanhat kansanuskomukset ja kristillinen sanoma.

Ennen uskottiin, että Jeesuksen kuolinpäivän, pitkäperjantain, ja ylösnousemuspäivän, eli pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina, Jumalan suojeleva vaikutus olisi heikoimmillaan ja silloin juuri noidat pääsisivät mellastamaan.

Juuri siksi pahojen henkien karkottamiseksi poltettiin muun muassa pääsiäiskokkoja.

Lähteet: Karjalainen: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. Karjalainen, Korhonen, Lehtonen: Uusi ajantieto.

Moni juhlii kesän helteitä, mutta kuumuus voi tehdä kotona oleskelusta tuskaisaa. Näillä vinkeillä pidät kotisi mahdollisimman viileänä, vaikka aurinko paahtaa ulkona täydellä teholla.

  1. Tarkista, että oleskelutilojen lämpöpatterit on suljettu tai säädetty alhaiselle lämpötilalle.
  2. Jos kylpyhuoneessa on lattialämmitys, se kannattaa sulkea kokonaan pidemmän poissaolon ajaksi. Helteellä lattialämmityksen lämpötila-asetusta voi muutenkin pitää matalammalla kuin talvella.
  3. Kesällä sisäilman vaihtuvuus on selvästi huonompi kuin talvella. Varmista aina riittävä ilmanvaihto kosteissa tiloissa, jotta lattia kuivuu päivän aikana.
  4. Pidä ovet ja ikkunat kiinni päivällä.
  5. Vedä verhot ikkunoiden eteen tai laske kaihtimet. Aurinkoa voi torjua parhaiten paksuilla verhoilla. Vaalea väri on paras: tummat verhot keräävät itseensä lämpöä.
  6. Sammuta kaikki tarpeettomat sähkölaitteet. Vältä uunin ja sisäsaunan lämmitystä. Sammuta turhat valot.
  7. Avaa ikkuna tarvittaessa vain varjon puolelta.
  8. Yöllä on viileämpää, mikä kannattaa hyödyntää tuuletuksessa. 
  9. Saat huoneilman liikkeelle tuulettimella, jolloin iholta poistuu lämpöä nopeammin. Tuuletin ei kuitenkaan alenna sisälämpötilaa.
  10. Puhaltimet tai ilmastointilaitteet voivat helpottaa oloa. Käytä laitteita kuitenkin viisaasti: sammuta ne, kun et oleskele huoneessa. Älä pidä ikkunaa tai ovea auki, jos käytät koneellista jäähdytystä.

Lähteenä: Motiva Oy

Erityisesti nukkuminen voi olla vaikeaa helteillä. Tästä jutusta luet vinkit, jotka helpottavat kuumia kesäöitä:

Isompi kori pyyhkeille ja pikkukori pesuaineille. Erikokoisia koreja on helppo virkata trikookuteesta paksulla koukulla.

Koreihin tarvitset:

  • Iso kori: Miniontelokudetta, beigeä 360 g ja reunaan vähän pinkkiä
  • Pieni kori: Miniontelokudetta, beigeä 140 g ja 40 g pinkkiä
  • Pohjaan: Nahkaa tai huopaa, pyörylän halkaisija 16 cm
  • Virkkuukoukku nro 5
  • Sakset
  • Paksu neula

Ohjeissa käytetyt lyhenteet: kjs = ketjusilmukka, ks = kiinteä silmukka, ps = piilosilmukka (eli kiinteä ketjusilmukka), krs = kerros, s = silmukka. Huom! Kiinteät s:t virkataan aina edellisen krs:n s:n takareunaan.

Näin virkkaat korit

Iso kori:

Virkkaa 6 kjs ja yhdistä s:t renkaaksi 1 ps:lla (kuva 1). Kuvassa pohjaa on virkattu malliksi pinkillä, mutta iso kori on tehty kokonaan beigellä värillä.

Virkkaa beigellä 1. kerroksella 2 ks jokaiseen s:aan = 12 ks. Siirry spiraalimaisesti seuraavalle kerrokselle ja virkkaa 2. kerroksella 2 ks joka s:aan = 24 ks. Virkkaa 3. kerroksella 1 ks joka s:aan, mutta lisää tasaisesti 10 s = 34 ks (lisäys tehdään virkkaamalla 2 ks samaan s:aan). Virkkaa 4. krs kuten 3. krs = 44 ks ja jatka näin, kunnes työssä on 9 krs ja 94 ks. (Kuva 2)

Virkkaa nyt reunaa lisäämättä beigellä 18 krs.

Virkkaa kahva: 17 ks, n12 kjs (jätä 12 s väliin, kahvan kohta), 35 ks, 12 kjs (kahva), 18 ks = yht. 94 s. Virkkaa beigellä 1 krs ja virkkaa joka kjs:aan nyt 1 ks. Vaihda pinkkiin ja virkkaa 2 krs ks = reuna. (Kuva 3)

Pieni kori:

Luo beigellä n60 kjs ja yhdistä s:t renkaaksi 1 ps:lla. Virkkaa pyörönä ks ensin beigellä 8 krs, sitten pinkillä 4 krs ja beigellä 2 krs. Jatka beigellä, mutta tee ripustuslenkki virkkaamalla 6 kjs (jätä n6 s väliin), jatka krs loppuun beigellä. Virkkaa vielä n1 krs beigellä ja nyt 1 ks joka kjs:aan.

Pohja: Leikkaa pieneen koriin nahasta tai huovasta sopiva pyörylä, tee reiät reikäsaksilla tai naulalla (lyö reikä naulalla pehmeällä alustalla) ja ompele pohja reikien kautta reunaan. (Kuva 4)