Tuoreita yrttejä tekisi mieli, mutta vielä niitä ei voi kasvattaa ulkona edes kasvihuoneessa. Näillä ohjeilla onnistut kasvattamaan ikkunalaudalla raikkaita versoja ruokapöydän koristeeksi ja ruoan höysteeksi.

Pippurinen krassi

Maustehyllyltä löytyviä sinapinsiemeniä voi tutun vihanneskrassin tavoin kylvää versoiksi. Sinapinversojen maku on vielä voimakkaampi kuin krassien.

Valitse reunallinen astia tai lautanen. Taittele talouspaperi astian pohjalle ja kastele se läpikotaisin. Ripottele ohut kerros siemeniä päälle. Krassi ja sinappi eivät vaadi pimeää, vaan lähtevät itämään rei’itetyn muovikelmun alla.

Kylvöstä ei saa päästä kuivumaan, joten kastele tarvittaessa. Sadonkorjuuseen päästään vajaassa viikossa, kun sirkkalehdet ovat ilmestyneet.

Rapeat versot

Liota kuorelliset auringonkukansiemenet ja tavalliset ruokaherneet vedessä yön yli. Kylvä siemenet vaikkapa säilykepurkkiin kostean, hiekkapitoisen kylvö- tai yrttimullan päälle ja peitä astia rei’itetyllä kelmulla. Nosta kylvös pimeään pariksi päiväksi. Jos mahdollista, laita purkki lattialäm­mityksen päälle, niin itäminen nopeutuu.

Sumuttele kylvöstä tarvittaessa. Kun ituja näkyy, vie astia valoisalle ikkunalaudalle ja poista kelmu. Auringonkukan versot nautitaan, kun sirkkalehdet ovat ilmestyneet. Herneenversot voi syödä 10–15 cm:n pituisina.

Vehnänjyvistä syntyy varsinainen vitamiinipommi. Ripottele jyvät kosteaan multaan ja kasvata oraiksi noin viikossa. Puristettuna saat oraista terveysjuoman.

Sipulit ruukkuun

Valkosipulit ja sipulit työnnetään juuripuoli alaspäin kosteaan multaan. Jätä puolet sipulista näkyviin.

Viikon parin sisällä saat satoa, jota voi käyttää ruohosipulin tapaan. Rei’itetty kelmu ja pimeys nopeuttavat versomista. Joskus sipulit lähtevät versomaan ruokakomerossa säilytettäessä, joten silloin tulee versoja ilman multaakin.

Maltillinen haravointi ja nurmikonleikkuu auttavat nyt parhaiten pihanurmea selviämään talven koettelemuksista. Puutarha-asiantuntijan neuvoilla pääset keväällä nauttimaan vehreästä pihasta. 

Oikea leikkauskorkeus ratkaisee, missä kunnossa nurmikko paljastuu keväällä lumen alta. Syksyllä nurmikko kerää vararavintoa juuristoonsa ja siksi nurmen leikkauskorkeus pitää nostaa viiteen senttiin. Näin yhteyttävää lehtipinta-alaa on enemmän.

Vaikka nurmikon ajaminen jo kesän jälkeen kyllästyttäisi, säännöllistä leikkuuta ei voi lopettaa. Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula suosittelee, lyhentämään syysnurmea vain yksi–kaksi senttiä kerrallaan. Leikkuujätettä tulee tästä vähän, joten se voi jäädä lierojen ravinnoksi. 

− Turmiollisin tilanne syntyy, jos nurmikon annetaan kasvaa syksyllä vapaasti, ja sitten kerralla nurmikko leikataan lyhyeksi. Tällöin nurmikon kasvuun käyttämää energiaa häviää leikkuujätteeseen ja nurmikko joutuu käyttämään uusien lehtien kasvattamiseen talven varalle keräämiään ravintovarastoja. Tällainen nurmikko ei ehkä viherry ensi keväänä, Kerttula varoittaa.

Kun päivälämpötila laskee alle viiden asteen, nurmikko lopettaa pituuskasvunsa. Silti nurmikko jatkaa yhteyttämistä, kun valoa on riittävästi. Tässä vaiheessa nurmikon korkeuden pitäisi Kerttulan mukaan olla viisi senttiä.

−  Myös liian pitkäksi jätetty nurmikko on altis talvituhoille. Erilaiset homeet ja haitalliset sienet muhivat liiskaantuneessa ja tiiviissä nurmikerroksessa. Etenkin lumihome vaivaa pitkäksi jääneitä nurmikkoja sellaisina talvina, jolloin lumi sataa ennen kuin maa on jäätynyt, 

Yksittäiset pudonneet lehdet voi Kerttulan mielestä jättää nurmikolle haravoimatta.

– Ne maatuvat talven aikana ja ravitsevat nurmikkoa. Kovat ja hitaasti hajoavat lehdet, kuten vaahtera ja tammi, kannattaa ajaa silpuksi ruohonleikkurilla. Näin pieneliöiden on helpompi hajottaa niitä.

− Jos nurmikolla näkyy syksyllä pelkkiä lehtiä eikä lainkaan nurmikkoa, on aika ottaa harava käteen ja rapsutella nurmikkoa esiin. Puiden alla olevaa paksua lehtikerrosta voi levittää laajemmalle alueelle, Kerttula opastaa.

Viimeiset lehdet putoavat yleensä vasta pakkasöiden puraisemana. Jäätynyt nurmikko rapsahtelee poikki kengän alla, joten nurmella liikkuminen kannattaa ajoittaa pakkasettomaan hetkeen.

Lähde: Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, Biolan

Loppukesä on parasta aikaa puiden ja pensaiden leikkaamiseen. 

Puut ja pensaat kasvavat runsaasti kesällä, joten loppukesä ja alkusyksy ovat parasta leikkausaikaa lähes kaikille kasveille. Leikkuukohtiin kasvaa pian uutta puuainesta, joten kasvit pystyvät hoitamaan haavansa kuntoon ennen talvea.

Leikkaus kannattaa ajoittaa aurinkoisiin ja poutaisiin päiviin, jolloin leikkuupinnat pääsevät kuivumaan hyvin.

Mitä pitää leikata?

Syksyllä kannattaa leikata erityisesti mahlaa virtaavat ja luumarjaiset puut, kuten luumut ja kirsikat. Myös tuijien ja muiden havukasvien uutta kasvua on helpompi leikata alkusyksystä. 

Poikkeuksen tekevät omena- ja päärynäpuu, jotka kannattaa leikata varhain keväällä.

Puita ei kannata leikata turhaan: esimerkiksi koivun luontainen kasvutapa paranee vain harvoin, jos sitä leikataan.

Liian tiheät hedelmäpuut ja marjapensaat tuottavat pienempiä hedelmiä ja kypsyvät epätasaisemmin kuin harvennetut kasvit. Hyvän leikkauksen avulla voi siis parantaa sadon laatua ja kokoa. Esimerkiksi hyvän omenapuun läpi näkyy valo, kun taas liian tiheä puu on tukossa.

Vadelmien satoa tuottaneet versot on hyvä leikata syksyllä kokonaan pois, jotta kasvi uudistuu. 

Leikkaus parantaa myrskyn jäljet

Jos kesä on ollut myrskyisä, kasvit ovat saattaneet saada repeymiä tai muita haavoja. Syysleikkaukset hoitavat puita niin, että kuolleet, vioittuneet ja teräväkulmaiset oksat poistetaan. Siten oksan kuivettuminen ja kasvitaudit eivät pääse leviämään puuainekseen.

Puut ja pensaat kestävät tulevan talven lumikuormaa paremmin, kun ne leikataan hyvin alkusyksystä.

Pidä huolta vanhuksista

Vanhojen puiden kohdalla on syytä käyttää harkintaa ja olla mahdollisesti yhteydessä ammattilaiseen. Vanhat puut ovat arvokkaita ja kestävät usein terveinä ja hyvin hoidettuina monenlaisia sääilmiöitä, joten niitä ei kannata hävittää hetken mielijohteesta. 

Vinkkejä puiden leikkaamiseen

  1. Puiden leikkaamisessa tärkeintä on kuolleiden oksien poistaminen ja latvan harventaminen.
  2. Puun latva pysyy kauniina, jos jätät vain ylimmän verson leikkaamatta.
  3. Leikkaa pois oksat, jotka kasvavat samaan suuntaan tai ovat liian lähellä valitsemaasi pääoksaa. Näin oksat eivät joudu kilpailemaan keskenään.
  4. Varmista, että oksat eivät hankaa toisiinsa.
  5. Suoraan rungosta lähtevät oksat ovat yleensä vahvimpia, myös kestämään hedelmäsatoa tai lumikuormaa. Oksat, jotka ovat alle 45 asteen kulmassa runkoon nähden, kannattaa leikata pois.
  6. Leikkaa pois kaikki sisäänpäin kasvavat oksat. Kun oksat kasvavat ulospäin, muodostuu terve, ilmava latvus.
  7. Puu toipuu trimmauksesta nopeasti, kunhan oksatappi jää lyhyeksi ja välineet ovat kyllin terävät.


Pensaat

Pensaista on syytä leikata vuosittain noin neljännes, jotta pensas pysyy kauniina ja elinvoimaisena. Jos pensaita ei leikata, niistä tulee helposti liian tiheitä, ja uudet versot kuolevat valon puutteesta.

Monia runsaasti versoavia ja voimakaskasvuisia pensaita (esimerkiksi angervo) voi nuorentaa leikkaamalla ne syksyllä ns. tapille. Keväällä pensaat tekevät uusia versoja. 

Satsaa välineisiin

Niin puiden kuin pensaidenkin karsimisessa on tärkeää käyttää päteviä välineitä. Sahojen ja saksien on oltava erittäin teräviä, ettei leikkuukohtaa ympäröivä kuori rikkoudu. Jos niin pääsee käymään, puu toipuu hitaammin ja on alttiimpi sairauksille.

Monissa uusimmissa puutarhasaksissa, sahoissa ja leikkureissa on ergonomiset kahvat, jotka geelipehmusteineen takaavat rennon työasennon ja tehokkaan iskunvaimennuksen.