Elias Lönnrot ei tohtinut laittaa monia reheviä runojaan Kalevalaan.
Elias Lönnrot ei tohtinut laittaa monia reheviä runojaan Kalevalaan.

Kansanrunoudessa seksi on paljasta ja ilmaukset reheviä. Kalevalan päivän kunniaksi ilmestyi vuonna 2015 kirja, johon on koottu kansalliseepoksen ulkopuolelle jätettyjä tekstejä.

Osattiin sitä ennenkin, runoilla ja rallatella mieltä ja lihaa kutkuttavista navanalus-asioista. Vuonna 1837 Elias Lönnrot kuuli Etelä-Karjalassa esimerkiksi tällaisen lausahduksen: Kell' on kyrpä, ottakaat käteen, pankat ketä keritkät.

Kalevalaan Lönnrot ei tekstiä tohtinut laittaa, kuten ei monia muitakaan seksuaalisuutta käsitelleitä runoja ja loitsuja. Mutta talteen hän niitä keräsi, samoin muut kansanrunouden kokoajat.

Mikä teki tämä tekosen,

kuka kummassa kuvasi,

kuin ei pätkä päätä nosta,

kulli kulumoa kohota

tämän piijan pillun peälle,

iliman nuolen nostamata,

tervaköysin tempomata?

P. Ollilainen Sotkamo 1890                                                      

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa ronskia aineistoa on runsaasti. Näyttelijät Pinja Hahtola ja Eero Enqvist sekä muusikko Petra Lampinen ovat tutustuneet arkistojen kätköihin jääneisiin seksuaalisten runojen aarteisiin ja koonneet niistä lausuntaesityksen, joka tänä keväänä kiertää Suomea.

Kalevalan päivän kunniaksi esityksen materiaalista on koottu kirja Tupa ryskyi, parret paukkui -Suomen kansan rivot runot (WSOY).

Filosofian tohtorit, suomen kielen professori Jaakko Leino ja kansanrunouden tutkija Senni Timonen toteavat kirjaan tekmeässään esipuheessa: "tätä kirjaa voi olla hankala lukea luimistelematta ruuhkabussissa", vaikka jatkavatkin heti: "mutta samalla sen viehätys perustuu paljolti juuri kiertelemättömyyteen".

Jos mie vittua viljalt' saisin,

söisin leivän huonommanki,

siin ois suola sekä särvin

kaikenlainen.

Sitte kelpais pojan löllötellä,

illasta haman aamun asti.

E. Lönnrot Etelä-Karjala 1837

Lukijalle tohtorit suosittelevat teoksen äärellä samaa hilpeätä mieltä, joka heidän mukaansa soi runojen riimeissä.

Kyrpä istui pöyän päässä

tyyni alla, muhvi käessä,

söipä voita, söipä muuta,

veitellä hopisella,

kuraksella kultasella.

E. Lönnrot Ilomantsi 1828 (1. säkeistö)

Runoile oma Kalevalan päivä -runosi tai lue muiden runoja: Tutustu ET-lehden runo-osioon ja löydä oikeat sanat!

Runsaat lumisateet pakottavat huhkimaan pihalle. Ei ole kuitenkaan ihan sama, millä työvälineellä lumia puhdistaa. Näillä ohjeilla pääset urakasta helpommalla.

Lumitöiden sujuvuutta helpottaa, jos osaa valita kohteeseen ja lumen laatuun sopivat välineet. Virhevalinnalla työstä tulee rastkasta ja hermot kiristyvät.

Ota siis lumitöihin aikoessasi nämä vinkit huomioon:

1. Lumityypillä on väliä

Loskalunta on helpompi luoda kapeailla ja tilavuudeltaan pienemmillä työvälineillä, koska niitä on kevyempi työntää märässä ja painavassa lumessa. Jos piha on täynnä kevyttä puuterilunta, sen puhdistaa nopeammin leveällä lumikolalla.

2. Pienelle pihalle riittää yksi väline

Jos pihasi on pieni, hommaan voi riittää kolalapio tai lumentyönnin. Lumentyönnin näyttää tavallista leveämmältä, pitkävartiselta lumilapiolta. Ne sopivat hyvin loskan luomiseen.

3. Älä lapioi kulkuväyliä

Kulkuväylien putsaus sujuu lumentyöntimillä ja kolalapioilla kevyemmin kuin lapioimalla, sillä lunta työnnetään niillä kuin kolalla. Näin selkäsi rasittuu vähemmän.

4. Valitse oikeanlainen lumikola

Mitä isompi kuuppa kolassa on, sitä raskaampi sitä on työntää. Lumikolien tyypillinen leveys vaihtelee 60–85 senttimetrin välillä. Yli 80 senttimetrin malleja tarvitsee vain, jos piha on iso. 

Jos lumitöitä tekee perheessä useampi eripituinen ihminen, kannattaa valita kola, jonka työntöaisan korkeutta voi säätää portaattomasti. 

5. Pilko pienemmäksi

Katoilta pudonneet lumimassat ja tienvarren jäiset aurausvallit kannattaa lohkoa paloiksi lumilapiolla ennen kuin aloittaa niiden kolaamisen. Silloin lumikasojen siirtäminen on helpompaa, eikä lumikola rikkoudu lohkomistyössä.

Lue myös: Selkä kipeänä lumitöistä? Katso tästä oikea kolaustekniikka ja estä säryt

6. Jäähän tepsii järeämpi

Jos kinokset ovat jäässä, lumilapio ei välttämättä riitä. Silloin voit ottaa avuksi jääraudan, jolla saa pilkottua jään myös pihapoluilta ja -laatoitukselta.

7. Älä mene katolle, jos ei ole pakko

Lumien pudottaminen katolta ei ole useimmiten välttämätöntä. Katolla huhkiminen on myös aina vaarallista. Lisäksi kattolumityöt voivat aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin kertyvän lumen paino tai sulava vesi, sillä työvälineen metallikärki voi rikkoa katon pintaa.

Kaupunkien kerrostalojen kattoja on toki pakko puhdistaa, sillä putoava lumi ja jää aiheuttavat muuten vaaratilanteita. Se on kuitenkin ammattilaisten työtä.

8. Älä naarmuta terassia

Kestopuiset terassit kannattaa puhdistaa esimerkiksi muovisella lumilastalla, jota käytetään kuin lehtiharavaa. Sillä on helppo poistaa lumet portaista ja terasseilta. Varo hinkkaamasta puista terassia välineillä, joissa on metallia, koska silloin saatat vahingossa naarmuttaa terassin pintaa.

 

Vinkit antoi lumityövälineitä valmistavan Motoseal Componentsin toimitusjohtaja Kari Sallinen.

ET:n syksyn suureen villasukkakilpailuun saapui yli 100 paria toinen toistaan upeampia villasukkia. Katso, ketkä voittivat!

Kilpailu järjestettiin etlehti.fi:ssä. Lehden raati valitsi finaaliin 15 paria, joiden joukossa oli niin kirjoneuleita, taidokkaita tekniikkanäytteitä kuin hauskaa väri-ilotteluakin. Suosittuja aiheita sukissa olivat esimerkiksi eläimet, Suomi 100 -juhlavuosi sekä luonto.

ET:n raati valitsi finalistien joukosta kolme suosikkisukkapariaan. Lisäksi etlehti.fi:n lukijat saivat äänestää suosikkejaan. Tulokset ovat seuraavat:

1. palkinnon voittaja: Syyskukkia

Tekijä: Päivi Hoisko, Hoisko

Katso Päivin haastattelu ja Syyskukkia-sukkien ohjeet täältä!

2. palkinnon voittaja: Keltavahverot

Tekijä: Sisko Malinen, Savonlinna

Katso Siskon haastattelu ja Keltavahverot-sukkien ohjeet täältä!

3. palkinnon voittaja: Punatulkun talvisukat

Tekijä: Taru Tasala, Syväjärvi

Katso Tarun haastattelu ja Punatulkun talvisukkien ohjeet täältä!

Yleisön ykkösuosikki: Ruskaretket

Tekijä: Pirjo Huovinen, Utajärvi

Katso Pirjon haastattelu ja Ruskaretket-sukkien ohjeet täältä!

Yleisön kakkossuosikki: Suo

Tekijä: Marja Mölsä, Lieksa

Katso Marjan haastattelu ja Suo-villasukkien ohjeet täältä!

Raatiin kuuluivat päätoimittaja Riitta Korhonen, toimittaja ja käsityöbloggaaja Reija Ypyä, graafikko Petri Rotsten sekä digitoimittajat Eveliina Linkoheimo ja Pia Hyvönen.

Voittajasukkien tekijä palkittiin 99 euron S-ryhmän lahjakortilla. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet saivat 50 euron S-ryhmän lahjakortit. Yleisön suosikit saivat ET:n kalenterin vuodelle 2018 sekä ET:n sääkirjat.