Tällä hetkellä maailma tuntuu olevan melkoisessa myllerryksessä - samoin arvomme. Mutta miten arvot näkyvät elämässämme? Kysyimme sitä niin arvotutkijalta kuin tavallisilta suomalaisiltakin.

Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme suomalaisista arvoista, kristillisistä arvoista, arvotyhjiöstä, arvottomuudesta.

– Arvot ovat ihmisen perimmäisiä tavoitteita, niitä joilla perustellaan se, mitä teemme, kiteyttää arvoja pitkään tutkinut sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama.

Helkamasta on tutkimusten valossa erityisen mielenkiintoista se, että suomalaisiksi mieltämämme arvot saattavat kovastikin poiketa omista, yksilöllisesti tärkeinä pitämistämme arvoista.

Suomalaiset arvostavat erityisesti rehellisyyttä, vastuuntuntoa, tasa-arvoa ja perheen turvallisuutta. Helkaman mukaan Suomessa puhutaan arvoista todennäköisesti enemmän kuin monissa muissa maissa. 

– Mitä demokraattisempi maa, sitä erimielisempiä ollaan arvoista. Monissa maissa arvot eivät ole näin monipuolisia.

Katso nyt kaikki videot: He rakensivat Suomen

Arvopolitiikka ja poliittiset arvot

Myös politiikassa tosiaan vilahtelevat arvot. Helkaman mukaan esimerkiksi viime aikoina käydyssä sote-keskustelussa on ollut tasa-arvo hyvin vahvasti näkyvillä.

Rehellisyyden arvostaminen politiikassa taas näkyy hänen mielestä esimerkiksi siinä, että korruptioon tartutaan yhteiskunnassamme ja mediassa aika ärhäkästi.

– Monessa muussa maassa sen nähdään ikään kuin kuuluvaan yhteiskuntaan ja politiikkaan, eikä korruptioepäilyistä nouse niin suurta hälyä kuin Suomessa. Epärehellisyyttä vastaan toimitaan ja puhutaan meillä niin mediassa kuin saunojen pukuhuoneissa.

Käynnissä suuri muutos?

Jatkuvasti puhutaan arvomuutoksesta ja huolestutaan nuorten arvottomuudesta. Välillä Klaus Helkama onkin puolileikillään ajatellut, että media nostaa arvomuutoksen puheenaiheeksi, kun ei ole muuta tarjolla.

– Yleisesti ottaen meillä on taipumusta kuitenkin ylikorostaa arvomuutosta ja alikorostaa arvojen pysyvyyttä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Suomessa ei ole tapahtunut valtavaa arvomuutosta.

On tietysti jotain pientä muutostakin ilmassa.

–  Usein sellaiset arvot, jotka koetaan uhanalaisiksi, nousevat arvoasteikossamme. Tällä hetkellä sellaisia ovat vaikkapa maailmanrauha ja maanpuolustustahto. Kiinnostavaa on, että itsekuri on viime vuosikymmeninä laskenut kaikkein rajuimmin.

Kirsti Annea, 59, Helsinki:

”En osaa valita vain yhtä arvoa, joten valitsen rehellisyyden ja vastuuntunnon. Älä varasta -käsky on iskostunut päähäni jo lapsena. Vähän aikaa sitten se oli erityisen ajankohtainen, kun jouduin keskustelemaan siitä kummipoikani kanssa ihan vakavasti.

Olen isäni puolelta vienankarjalaisia, ja sukuni on kokenut todella kovia eikä oma elämänikään ole ollut helpoimmasta päästä. Silti vastuuntunto on minusta äärimmäisen tärkeää. Kannamme vastuun omasta elämästämme, vain sitä kautta voimme auttaa myös muita.

Vaaleissa en voisi äänestää kuin sellaista, joka osaa kantaa vastuunsa ja on rehellinen, ne ovat ykkösarvot myös politiikassa.”

Hannele Ögård-Forsman, 66, Maarianhamina:

”Kyllä minä valitsen näistä vastuuntunnon. Hirveän vaikea perustella miksi, mutta jotenkin se vaikuttaa arjessa isoista pieniin asioihin.

Arjessa kierrätän, lajittelen ja kompostoin kaiken mahdollisen, haluan kantaa sillä tavoin vastuuta ympäristöstäni. Teen myös paljon vapaaehtoistyötä. Pyrin aina tekemään omat työni huolella loppuun asti, että minuun voi luottaa.

Miten arvoni näkyvät sitten äänestyskäyttäytymisessäni, sitä en osaa sanoa. Olen niin hurjan vähän kiinnostunut politiikasta.”

Näytimme ihmisille 10 eri arvokylttiä, joissa luki: rehellisyys, vastuuntunto, anteeksiantavuus, itsenäisyys, avuliaisuus, suvaitsevaisuus, rohkeus, vapaus, tasa-arvo ja turvallisuus. Mikä niistä on sinulle tärkein?

Rahaa, lahjakortti, koru, astioita vai jotain muuta? Rippi- tai valmistujaislahjan ostaminen nuorelle voi olla joskus hankalaa. Kysyimme nuorilta, millaisista lahjoista he ilahtuvat. ET:n toimitus vinkkaa myös, millaisia onnistuneita lahjoja olemme onnistuneet itse antamaan.

Nuoret: Jos ei rahaa, niin...

Kysyimme 14–19-vuotiailta nuorilta, millaisesta rippi- tai valmistujaislahjasta he ilahtuisivat. Suurin osa on rahan puolella: siten lahjan saaja voi valita juuri mieleisensä lahjan tai käyttää rahat esimerkiksi matkustamiseen tai suurempaan hankintaan.

Vaikka nuori olisikin esimerkiksi astioiden tarpeessa, on moni tarkka tyylistään ja haluaa itse päästä vaikuttamaan kodin tavaroiden ulkonäköön. Silloin lahjakortti on hyvä valinta, ja nuori voi käyttää sen juuri sellaisiin astioihin joista pitää.

"Lahjakortteja melkein minne vain voi aina antaa, mutta kannattaa silti tuntea lahjan saajaa vähän. Sain kerran 20 euron lahjakortin urheiluliikkeeseen, osui väärälle henkilölle..." – Marika, 19 v

"Lahjakortti olisi kiva esimerkiksi Stockmannille tai Emotion-kosmetiikkaliikkeeseen. Rahaa en pyytäisi kuin vanhemmilta." – Lilja 15 v

"Hyviä kohteita lahjakortille voisivat olla sisustusliikkeet, kuten Finlayson, koska muuttaminen saattaa olla ajankohtaista pian ylppäreiden jälkeen." – Sara, 18 v

"Lahjakortti voisi olla esimerkiksi Marimekon liikkeeseen tai johonkin muuhun "hyödylliseen" kauppaan. En viitsisi pyytää valmistujaislahjaksi lahjakorttia minnekään tavalliseen liikkeeseen, kuten vaikka H&M:lle." – Ella, 15 v

Toisten mielestä on kuitenkin mukavaa antaa lahjaksi jotain muuta kuin rahaa tai lahjakortteja. Kysyimme nuorilta, mitä muuta he toivoisivat lahjaksi. Näin nuoret vastasivat:

"Rippilahjaksi pieni kultainen risti olisi kiva." – Helmi, 14 v

"Valmistujaislahjaksi haluaisin ainakin esimerkiksi astioita, kuten laseja ja lautasia. Myös lakanat ja korut ovat sopivia." - Lilja 15 v

"Sukulainen voisi antaa vaikka jonkin tietyn sarjan astioita." – Ella, 15 v

"Paras lahja olisi yhteinen matka." – Ville, 16 v

"Koruista en ikinä ole välittänyt, koska ne harvoin osuvat nappiin. Pitää tietää ihmisen lempivärit ja mistä materiaalista hän pitää. Itseni ja ystävieni perusteella luulen, että lahjaksi saatuja koruja tulee harvoin pidettyä." – Marika, 19 v

"Hyviä peruslahjoja ovat ajattomat korut ja esimerkiksi Arabian astiat. Myös yhteinen matka tai tekeminen, kuten festarit, olisi kiva lahja. Tärkeintä on kuitenkin, että jotenkin muistaa lahjansaajaa, ei niinkään itse lahja!" – Sara, 18 v

Toimitus vinkkaa: Hyväksi havaittuja lahjoja

Myös ET:n toimituksen jäsenet muistelivat, millaisia onnistuneita lahjoja ovat itse onnistuneet antamaan.

"Poikani ilahtui aikoinaan kaikista oman kodin perustamiseen liittyvistä valmistujaislahjoista: kattilat, aterimet, kahvimukit jne. Myös samppanjapullo ilahdutti!"

”Matkalahjakortti (esim. reilaus tai vastaava) on aika hyvä lahjaidea.”

"Kiva lahja on omatekoinen lahjakortti, joka oikeuttaa leffa- tai teatteri-iltaan, ravintolakäyntiin tai vaikkapa pieneen reissuun lahjan antajan kanssa. Se on kiva tapa kertoa juhlittavalle, miten mukavaa on viettää aikaa hänen kanssaan."

”Jos tiedän nuoren harrastuksen, voin ostaa lahjakortin alan liikkeeseen tai esimerkiksi Lippupalveluun.”

"Olen ostanut kahdelle kummitytölleni joka vuosi syntymäpäivälahjaksi yhden timantin (maksanut 50–100 euroa). Rippi- tai ylioppilaslahjaksi olen luvannut teettää heille korun, johon kivet laitetaan. Saavat itse vaikuttaa, millainen korusta tulee."

”Nuori ei ehkä koskaan ole syönyt kolmen tai useamman ruokalajin illallista ravintolassa. Valitse kukkarollesi sopiva ravintola ja osta lahjakortti. Voit lupautua illallisseuraksi!”

Jotta lahjasta jäisi mukava muisto, ET:n toimitus suosittelee välttämään näitä: korut, koriste-esineet, maljakot, antajan maun mukainen design, käytöksen kultainen kirja, aforismikirja.

Näitäkin voi harkita, jos lahjan saajan maku on tiedossa, tai hän on jotain näistä erityisesti toivonut. Lahjavinkkiä voi myös kysyä valmistujan vanhemmilta.

"Osa nuorista on tosi tarkkoja astioiden ja muiden esineiden tyylistä ja väreistä. Jos aikoo hankkia käyttöesineitä, on hyvä tietää, onko nuori tyylitietoinen vai suhtautuuko astioihin lähinnä välttämättöminä tarvikkeina."

Paljonko rahaa lahjaksi?

ET-lehti kysyi taannoin lukijoilta, millainen rahasumma on heidän mielestään sopiva lahja ylioppilaalle. Suurimman osan mielestä alle 60 euron summa on riittävä. 

Joka neljännes kertoi lahjoittavansa ylioppilaalle 100 euroa, ja jotkut jopa 200 euroa.

Rahalahjojen summia määrää useimmiten sukulaissuhde. Muutamat mainitsivat kyselyssä, että myös valmistuvan taloudellinen pärjääminen ja perhetausta vaikuttavat rahamäärään. 

Nuoret itse ovat samalla linjalla:

"Suvulta olisi kiva 50 euroa, perheeltä tai isovanhemmalta 100 euroa." – Marika, 19 v

"Vanhemmilta tai isovanhemmalta ehkä 100 euroa, kummeilta 50 ja ei niin läheisiltä vierailta 20–50 euroa." – Ella, 15 v

"Jokainen antaa sen verran mikä itsestä tuntuu hyvältä ja mihin on varaa. Harva tulee muistelemaan, että kuka vieras antoi minkäkin verran." – Sara, 18 v

Lue myös: Näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle – 8 vinkkiä

Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.
Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.

Värikkäiden puuvillakankaiden paloista saat nätin hupun mökkijakkaralle. Samalla tekniikalla voi ommella tyynynpäällisen tai vaikka ison peiton.

Tarvitset:

  • Puuvillakankaiden paloja
  • Ompelulankaa
  • Sakset
  • Viivoitin
  • Kynä
  • Nuppineuloja
  • Silitysrauta
  • Ompelukone

Tee näin:

1. Leikkaa kankaista 9 neliötä. Kuvan neliö on 12 x 12 cm, sisältäen saumavarat. Tarkista koko omaan jakkaraasi sopivaksi. Sommittele tilkut 3 x 3 neliön ruudukoksi. Ompele ne 3 neliön kaitaleiksi oikeat puolet vastakkain 0,5 cm:n saumanvaralla. Silitä saumanvarat auki.

2. Neulaa kaksi kaitaletta op:t vastakkain, varmista, että ruutujen kulmat osuvat kohdakkain. Ompele kaitaleet yhteen 0,5 cm:n saumanvaralla ja silitä saumanvarat auki. Ompele 3. kaitale toisen kaitaleen (toiseen) reunaan. Nyt kaitaleet on ommeltu ruudukoksi.

3. Leikkaa jakkaran sivuille 13 cm leveät eriväriset kaitaleet. Kaitaleen pituus on ruudukon pituus + 4 cm. Neulaa kaitaleet ruudukon sivuille op:t vastakkain, jätä saumanvarat päihin. Ompele ruudukon kulmaan saakka. Ompele sitten sivukaitaleiden päät yhteen = jakkaran kulma. Taita lopusi alareunaan 2 x 1 cm:n päärme nurjalle ja ompele reunasta.

Huom! Ennen kuin ompelet hupun kulmat, varmista, että hupun saa jakkaran päälle ja siitä pois sujuvasti. 

Ohje on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2017.