Tällä hetkellä maailma tuntuu olevan melkoisessa myllerryksessä - samoin arvomme. Mutta miten arvot näkyvät elämässämme? Kysyimme sitä niin arvotutkijalta kuin tavallisilta suomalaisiltakin.

Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme suomalaisista arvoista, kristillisistä arvoista, arvotyhjiöstä, arvottomuudesta.

– Arvot ovat ihmisen perimmäisiä tavoitteita, niitä joilla perustellaan se, mitä teemme, kiteyttää arvoja pitkään tutkinut sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama.

Helkamasta on tutkimusten valossa erityisen mielenkiintoista se, että suomalaisiksi mieltämämme arvot saattavat kovastikin poiketa omista, yksilöllisesti tärkeinä pitämistämme arvoista.

Suomalaiset arvostavat erityisesti rehellisyyttä, vastuuntuntoa, tasa-arvoa ja perheen turvallisuutta. Helkaman mukaan Suomessa puhutaan arvoista todennäköisesti enemmän kuin monissa muissa maissa. 

– Mitä demokraattisempi maa, sitä erimielisempiä ollaan arvoista. Monissa maissa arvot eivät ole näin monipuolisia.

Katso nyt kaikki videot: He rakensivat Suomen

Arvopolitiikka ja poliittiset arvot

Myös politiikassa tosiaan vilahtelevat arvot. Helkaman mukaan esimerkiksi viime aikoina käydyssä sote-keskustelussa on ollut tasa-arvo hyvin vahvasti näkyvillä.

Rehellisyyden arvostaminen politiikassa taas näkyy hänen mielestä esimerkiksi siinä, että korruptioon tartutaan yhteiskunnassamme ja mediassa aika ärhäkästi.

– Monessa muussa maassa sen nähdään ikään kuin kuuluvaan yhteiskuntaan ja politiikkaan, eikä korruptioepäilyistä nouse niin suurta hälyä kuin Suomessa. Epärehellisyyttä vastaan toimitaan ja puhutaan meillä niin mediassa kuin saunojen pukuhuoneissa.

Käynnissä suuri muutos?

Jatkuvasti puhutaan arvomuutoksesta ja huolestutaan nuorten arvottomuudesta. Välillä Klaus Helkama onkin puolileikillään ajatellut, että media nostaa arvomuutoksen puheenaiheeksi, kun ei ole muuta tarjolla.

– Yleisesti ottaen meillä on taipumusta kuitenkin ylikorostaa arvomuutosta ja alikorostaa arvojen pysyvyyttä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Suomessa ei ole tapahtunut valtavaa arvomuutosta.

On tietysti jotain pientä muutostakin ilmassa.

–  Usein sellaiset arvot, jotka koetaan uhanalaisiksi, nousevat arvoasteikossamme. Tällä hetkellä sellaisia ovat vaikkapa maailmanrauha ja maanpuolustustahto. Kiinnostavaa on, että itsekuri on viime vuosikymmeninä laskenut kaikkein rajuimmin.

Kirsti Annea, 59, Helsinki:

”En osaa valita vain yhtä arvoa, joten valitsen rehellisyyden ja vastuuntunnon. Älä varasta -käsky on iskostunut päähäni jo lapsena. Vähän aikaa sitten se oli erityisen ajankohtainen, kun jouduin keskustelemaan siitä kummipoikani kanssa ihan vakavasti.

Olen isäni puolelta vienankarjalaisia, ja sukuni on kokenut todella kovia eikä oma elämänikään ole ollut helpoimmasta päästä. Silti vastuuntunto on minusta äärimmäisen tärkeää. Kannamme vastuun omasta elämästämme, vain sitä kautta voimme auttaa myös muita.

Vaaleissa en voisi äänestää kuin sellaista, joka osaa kantaa vastuunsa ja on rehellinen, ne ovat ykkösarvot myös politiikassa.”

Hannele Ögård-Forsman, 66, Maarianhamina:

”Kyllä minä valitsen näistä vastuuntunnon. Hirveän vaikea perustella miksi, mutta jotenkin se vaikuttaa arjessa isoista pieniin asioihin.

Arjessa kierrätän, lajittelen ja kompostoin kaiken mahdollisen, haluan kantaa sillä tavoin vastuuta ympäristöstäni. Teen myös paljon vapaaehtoistyötä. Pyrin aina tekemään omat työni huolella loppuun asti, että minuun voi luottaa.

Miten arvoni näkyvät sitten äänestyskäyttäytymisessäni, sitä en osaa sanoa. Olen niin hurjan vähän kiinnostunut politiikasta.”

Näytimme ihmisille 10 eri arvokylttiä, joissa luki: rehellisyys, vastuuntunto, anteeksiantavuus, itsenäisyys, avuliaisuus, suvaitsevaisuus, rohkeus, vapaus, tasa-arvo ja turvallisuus. Mikä niistä on sinulle tärkein?

Runsaat lumisateet pakottavat huhkimaan pihalle. Ei ole kuitenkaan ihan sama, millä työvälineellä lumia puhdistaa. Näillä ohjeilla pääset urakasta helpommalla.

Lumitöiden sujuvuutta helpottaa, jos osaa valita kohteeseen ja lumen laatuun sopivat välineet. Virhevalinnalla työstä tulee rastkasta ja hermot kiristyvät.

Ota siis lumitöihin aikoessasi nämä vinkit huomioon:

1. Lumityypillä on väliä

Loskalunta on helpompi luoda kapeailla ja tilavuudeltaan pienemmillä työvälineillä, koska niitä on kevyempi työntää märässä ja painavassa lumessa. Jos piha on täynnä kevyttä puuterilunta, sen puhdistaa nopeammin leveällä lumikolalla.

2. Pienelle pihalle riittää yksi väline

Jos pihasi on pieni, hommaan voi riittää kolalapio tai lumentyönnin. Lumentyönnin näyttää tavallista leveämmältä, pitkävartiselta lumilapiolta. Ne sopivat hyvin loskan luomiseen.

3. Älä lapioi kulkuväyliä

Kulkuväylien putsaus sujuu lumentyöntimillä ja kolalapioilla kevyemmin kuin lapioimalla, sillä lunta työnnetään niillä kuin kolalla. Näin selkäsi rasittuu vähemmän.

4. Valitse oikeanlainen lumikola

Mitä isompi kuuppa kolassa on, sitä raskaampi sitä on työntää. Lumikolien tyypillinen leveys vaihtelee 60–85 senttimetrin välillä. Yli 80 senttimetrin malleja tarvitsee vain, jos piha on iso. 

Jos lumitöitä tekee perheessä useampi eripituinen ihminen, kannattaa valita kola, jonka työntöaisan korkeutta voi säätää portaattomasti. 

5. Pilko pienemmäksi

Katoilta pudonneet lumimassat ja tienvarren jäiset aurausvallit kannattaa lohkoa paloiksi lumilapiolla ennen kuin aloittaa niiden kolaamisen. Silloin lumikasojen siirtäminen on helpompaa, eikä lumikola rikkoudu lohkomistyössä.

Lue myös: Selkä kipeänä lumitöistä? Katso tästä oikea kolaustekniikka ja estä säryt

6. Jäähän tepsii järeämpi

Jos kinokset ovat jäässä, lumilapio ei välttämättä riitä. Silloin voit ottaa avuksi jääraudan, jolla saa pilkottua jään myös pihapoluilta ja -laatoitukselta.

7. Älä mene katolle, jos ei ole pakko

Lumien pudottaminen katolta ei ole useimmiten välttämätöntä. Katolla huhkiminen on myös aina vaarallista. Lisäksi kattolumityöt voivat aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin kertyvän lumen paino tai sulava vesi, sillä työvälineen metallikärki voi rikkoa katon pintaa.

Kaupunkien kerrostalojen kattoja on toki pakko puhdistaa, sillä putoava lumi ja jää aiheuttavat muuten vaaratilanteita. Se on kuitenkin ammattilaisten työtä.

8. Älä naarmuta terassia

Kestopuiset terassit kannattaa puhdistaa esimerkiksi muovisella lumilastalla, jota käytetään kuin lehtiharavaa. Sillä on helppo poistaa lumet portaista ja terasseilta. Varo hinkkaamasta puista terassia välineillä, joissa on metallia, koska silloin saatat vahingossa naarmuttaa terassin pintaa.

 

Vinkit antoi lumityövälineitä valmistavan Motoseal Componentsin toimitusjohtaja Kari Sallinen.

ET:n syksyn suureen villasukkakilpailuun saapui yli 100 paria toinen toistaan upeampia villasukkia. Katso, ketkä voittivat!

Kilpailu järjestettiin etlehti.fi:ssä. Lehden raati valitsi finaaliin 15 paria, joiden joukossa oli niin kirjoneuleita, taidokkaita tekniikkanäytteitä kuin hauskaa väri-ilotteluakin. Suosittuja aiheita sukissa olivat esimerkiksi eläimet, Suomi 100 -juhlavuosi sekä luonto.

ET:n raati valitsi finalistien joukosta kolme suosikkisukkapariaan. Lisäksi etlehti.fi:n lukijat saivat äänestää suosikkejaan. Tulokset ovat seuraavat:

1. palkinnon voittaja: Syyskukkia

Tekijä: Päivi Hoisko, Hoisko

Katso Päivin haastattelu ja Syyskukkia-sukkien ohjeet täältä!

2. palkinnon voittaja: Keltavahverot

Tekijä: Sisko Malinen, Savonlinna

Katso Siskon haastattelu ja Keltavahverot-sukkien ohjeet täältä!

3. palkinnon voittaja: Punatulkun talvisukat

Tekijä: Taru Tasala, Syväjärvi

Katso Tarun haastattelu ja Punatulkun talvisukkien ohjeet täältä!

Yleisön ykkösuosikki: Ruskaretket

Tekijä: Pirjo Huovinen, Utajärvi

Katso Pirjon haastattelu ja Ruskaretket-sukkien ohjeet täältä!

Yleisön kakkossuosikki: Suo

Tekijä: Marja Mölsä, Lieksa

Katso Marjan haastattelu ja Suo-villasukkien ohjeet täältä!

Raatiin kuuluivat päätoimittaja Riitta Korhonen, toimittaja ja käsityöbloggaaja Reija Ypyä, graafikko Petri Rotsten sekä digitoimittajat Eveliina Linkoheimo ja Pia Hyvönen.

Voittajasukkien tekijä palkittiin 99 euron S-ryhmän lahjakortilla. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet saivat 50 euron S-ryhmän lahjakortit. Yleisön suosikit saivat ET:n kalenterin vuodelle 2018 sekä ET:n sääkirjat.

Vierailija

Näin kävi ET:n suuressa villasukkakilpailussa – katso voittajasukkien ohjeet

Mosse kirjoitti: Miksi yleisön suosikit ei saa mitään rahapalkintoa? Minusta nuo yleisön suosikki sukat molemmat ovat paljon haastavammat tehdä kuin rahapalkinnon voittaneet sukat. Ja ketut ja suo on molemmat kauniimpia. Meniköhän nyt ihan oikein nuo palkinnot... Kokeilepa tehdä nuo voittajasukat. On vähän toisella tavalla haastavaa kuin kirjoneule. Olet varmaan katsonut voittajasukkien tarkempia kuvia? Kruusatuin ei aina ole kaunein, eikä pitkävartisin ja monivärisin. Kaikki finaalin sukat...
Lue kommentti