”Suomi oli sodan jälkeen niin köyhä, että näytti täysin mahdottomalta, että syntyisi tällainen suuri hyvinvointiyhteiskunnan tarina.”
Seppo Lindblom aloitti julkisen uransa pääministeri Mauno Koiviston poliittisena sihteerinä 1968.
– Mauno Koivisto edusti toisenlaista tapaa tehdä politiikkaa. Se sopi minulle hyvin. Sitä kautta minusta tuli asiantuntija, joka osasi politiikan, sanoo lindblom, joka on pian 80-vuotias.
Hän huomasi, että vasta 60-luvulla alettiin puhua hyvinvointivaltiosta.
– Silloin oli jo iso projekti meneillään, kun minut temmattiin mukaan.
Sosiaalidemokraattinen talousmies Lindblom on toiminut pankinjohtajana, virkamiehenä ja kauppa- ja teollisuusministeri 1972 ja vuosina 1983-87.
Lindblom oli luomassa tulopoliittista järjestelmää, johon mallia haettiin maailmalta. Tavoitteena oli rakentaa kansantaloutta suunnitelmallisesti.
Katso videolta, mitä Seppo Lindblom kertoo nykypäivän poliitikasta sekä omista vuosistaan politiikan huipulla.
Katso kaikki sarjassa ilmestyvät videot täällä.
Kekkosen mystifiointi ja oman luulotellun kurjuuden yleistäminen kuvaamaan kansakunnan tilaa on tietoista valehtelua. Monien, kuten itsenikin ahdinkoa ei voi vähätellä, mutta jo kävely terveyskeskukseen tai viimeiatään sosiaalitoimistoon kertoo, miten kansakunta on kehittynyt sodan jälkeen. Ansio ei kuulu SDP;lle, mutta Pikku-Limppu ja Mauno Koivisto ovat olleet taitavia suunnan valitsijoita, vaikkakin norsunluutornista, Suomen pankista.
Tämän artikkelin aiheeksi olisi paremmin sopinut "Orastavan hyvinvointivaltion kermankuorijat".
Lainaus:
"– Mauno Koivisto edusti toisenlaista tapaa tehdä politiikkaa. Se sopi minulle hyvin. Sitä kautta minusta tuli asiantuntija, joka osasi politiikan, sanoo lindblom, joka on pian 80-vuotias."
Sitä nämä henkilöt oppivat tekemään. Ja siksi tänä päivänä maassa ei saadakaan aikaiseksi mitään - nämä henkilöt kun valtoimeksi Kekkosen jälkeen päästyään tuhosivat jokaisen hyvin edenneen asian: asumisen, eläkkeet, rahapolitiikan, oman maan, puolustuksen jne. He oppivat politiikan... millaisen?... Ansiottomaan arvonnousuun mahdollistetut kaalimaan vartijat ja varakkaat silmät kiiluen kumarsivat M. Koivistoa ja bernstainilaista politiikkaansa. Muille ei hyvä heilunut - eikä heilu, sillä niin monen lukon taakse osasivat politikoida maan tilanteen tätä päivää ja vielä pitkälle tulevaisuutta myöden - ällöttää...
Pekka K., 62 v ja kusessa
P.s. Onneksi ihminen ikääntyy ja viratkin lopulta vapautuvat noilta tuhon lähettiläiltä. Siinä on eläkeläisenkin paikka kilistellä. Niin, ja kilistelenkin heti pormestarimallin puolesta, joka on etenemässä monissa kunnissa tänä päivänä, sillä he joutuvat taistelemaan asemansa puolesta joka neljäs vuosi, eikä se "Manunkin nauttima illallinen" enää kunnanjohtajille olekaan niin elinikäinen selviö.