Timo Kulmala, 70 ja Kalevi Salo, 76, ovat esimerkkejä miehistä, jotka käyttävät aikaansa muiden auttamiseen. Ja auttavat samalla itseään.

Timo ja Kalevi kertoivat vapaaehtoistyöstä Hilla Blombergin vetämässä Aamusydämellä-ohjelmassa keväällä. Viesti on edelleen ajankohtainen: vapaaehtoistyö vaikuttaa terveyteesi. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan eläkkeellä olevien senioreiden vapaaehtoistyön on tutkittu auttavan avun kohteena olevien lisäksi myös auttajia itseään. Tutkimuksessa ilmeni, että esimerkiksi kouluissa mentoreina tai tutoreina oppilaiden koulutyötä tukevat seniorit olivat kaikin tavoin aktiivisempia kuin muut seniorit.

Meripelastusta ja virkistystoimintaa omaishoitajille

Timo Kulmala, 70, innostui jo 80-luvun lopussa meripelastuksesta. Hän kävi koulutuksen Helsingin Meripelastuskeskuksessa ja konemestarin ja merenkulkualan pätevyys tuli Merikoulusta. Timo oli vuosia mukana Suomen Punaisen Ristin Caritas–palveluveneessä Turussa.

Henkisesti kovia tilanteita on Timolle tullut meripelastustehtävissä vastaan monia, mutta Estonian uppoamisen hän muistaa edelleen tarkasti.

Kalevi Salo, 76, lähti mukaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli VAPEPA:n toimintaan tyttärensä mukana. Tytär koulutti koiraansa etsintätehtäviin ja niihin Kalevikin meni mukaan. Samalla hän tapasi VAPEPA:ssa jo pitkään toimineen Timon, josta tuli kahdeksan vuoden aikana läheinen ystävä ja kaveri vapaaehtoistyöhön.

Pelastuspalvelutehtävien lisäksi Timo ja Kalevi vetävät yhdessä myös virkistystoimintaa omaishoitajille. Kaksi miestä vetää sekä naisten että miesten ryhmää. Naisten ryhmään on ollut jopa tungosta, mutta miehiä Timo ja Kalevi kaipaisivat mukaan enemmän.

Kalevi toimii viikoittain omaishoitajien tukihenkilönä myös niin, että hän käy ulkoilemassa 83-vuotiaan muistisairaan sekä 37–vuotiaan mielenterveyspotilaan kanssa.

Aiheesta lisää: Tunnetko omaishoidon bonustuet?

Yhdistä loma ja vapaaehtoistyö

Myös vapaaehtoistyön ja lomamatkojen yhdistäminen on yleistynyt.

Yhä useampi matkaaja kaipaa mielekästä tekemistä hotelli-alueella lepäilyn tai valmisohjelmien seuraamisen sijaan.

– Vapaaehtoismatkailijat etsivät uusia kokemuksia, haluavat auttaa ja nähdä työnsä tulokset. He tahtovat osallistua ja tutustua paikalliseen kulttuuriin ja elämään, sanoo Suomen Ekomatkaajien kehitysjohtaja Marjut Valtanen Finnmatkojen tiedotteessa.

Koskettava tarina: Junaonnettomuus teki Eijasta 23-vuotiaana omaishoitajan, takana jo yli 30 yhteistä vuotta.

 

Vierailija

Aamusydämellä puhuu vapaaehtoistyöstä – tosiauttaja yhdistää työn ja loman

Ohjelmoin juuri digiboxin tallentamaan tämän ohjelman, ettei vaan jää näkemättä. Kunnioitan suuresti vapaaehtoistyöntekijöitä. Jään vuoden päästä eläkkeelle ja mikäli terveys sallii ajatuksena on aloittaa vapaaehtoistyö esim vanhusten ulkoiluttajana, avustajana, juttuseurana, lehtien lukijana, kaupassa kävijänä jne. Ainoa pelkoni on, että kuinka sitovaa tällainen toiminta on ja kiintyykö avustettava minuun liiaksikin tai minä häneen. Miten pärjään kun tiedän itseäni odotettavan mutta olen...
Lue kommentti

Puumalalainen Antti Luukkonen, 101, ei osaa olla jouten.  Pitkinä talvipäivinä hän tekee katajaisia pannunalusia lahjaksi ja vähän myyntiinkin.

"Tykkään tehdä pieniä käsitöitä talvipuhteina. Aika kuluu kuin huomaamatta, kun sommittelen katajaisia pannunalusia. Olen tehnyt näitä viimeiset 15 vuotta, kun en enää muuta jaksanut ja jotain puuhaa piti keksiä. Moni ei arvaisi, miten monta vaihetta pannunalusten tekemisessä onkaan.

Katajat haen kesällä naapurin metsästä hänen luvallaan. Käytän valkoista katajaa, jota ei monesta paikkaa löydä. Kuorin ja kuivatan rangat ja sahaan ne sirkkelillä nappuloiksi, joiden läpimitta on 6–7 milliä. Puhdistan ja hion palat yksi kerrallaan käsin santapaperilla. Siinä kuluu aikaa ja kynsiä!

Sitten leikkaan vanerista ympyrän, neliön tai sydämen muotoisen pohjan ja alan asetella katajanpalasia kauniisti sen päälle. Siinä kuluu tovi jos toinenkin, ja se on mukavaa aivotyötä. Kevättalvella, kun päivät alkavat jo olla valoisia, liimaan palaset alustaan. Lopuksi hion pannunalusen hiomakoneella sähköllä pyörivän alustan päällä.

Teen myös puisia voiveitsiä ja lastoja. Voiveitset sahaan pienellä sirkkelillä, hion hiomakoneella ja viimeistelen hiekkapaperilla.

Asun kotikylässäni Hurissalossa tyttäreni Marja-Leenan kanssa, joka on ollut kolme vuotta omaishoitajani. Vaimoni kuoli vuonna 2014. Marja-Leena vie kesäisin myyntiin omien käsitöidensä lisäksi minut pannunalusiani. Ne menevät kuulemma hyvin kaupaksi, kun myyjät kertovat asiakkaille tekijän iän!

Teen 20–40 alustaa vuodessa, joten mitään tehotuotantoa tämä ei ole. Osa alusista menee lahjaksi tutuille.

Käsillä puuhailu on mukavaa. Näköni on kunnossa, pystyn jopa lukemaan, mutta silmät rasittuvat äkkiä. Silloin pitää huilata."

Antti kävi Linnan juhlissa! Lue artikkeli:

Artikkeli on osa juttua, joka on julkaistu ET-lehden numerossa 4/2018. Digilehteen voit tutustua täällä.

Ähtärin eläintarhaan saapui isoin fanfaarein kaksi kiinalaista pandaa. Mutta entäpä kotimaiset karhut? Nostetaanpa ne esiin.

  1. Kontio-saapas.
    ”Suomalaiseen jalkaan suunniteltu kumisaappaiden kuningas” kestää 40 asteen pakkasen. Kontion valmistus alkoi Suomessa 1973 ja siirtyi Serbiaan ja Slovakiaan 2002.
  2. Karhu-olut.
    Karhu-olutta alettiin panna Porissa jo 1920-luvulla. Sinebrycoffin emoyhtiö Carlsberg valitsi sadoista merkeistään juuri Karhun esiteltäväksi Shanghain olutfestivaaleilla 2015.
  3. Karhu-lenkkarit.
    Vuonna 1916 perustetun urheiluvälinevalmistajan tunnus oli aluksi kolme raitaa, mutta Karhu myi raidat Adidakselle. Logon M-kirjain on Mäntylän veljeksiltä, jotka tekivät töitä firmalle 1960-luvulla.
  4. Karhu-suksi.
    Suomen ensimmäiset brändisukset olivat tiettävästi Karhut. Nykyisin niitä valmistaa Kiteellä Harri Kirvesniemen yritys . Kiteensuksi.fi
  5. Kontio-hirsitalo.
    Kontio on maailman suurin hirsitalojen valmistaja. Pudasjärvellä toimiva yritys toimittaa noin 2000 hirsirakennusta ympäri maailmaa joka vuosi.
  6. Otso-jäänmurtaja.
    Pääministeri Kalevi Sorsa kastoi Otson vuonna 1986. Oman aikansa modernein murtaja on 99 metriä pitkä, syväys 8 metriä. Koko, josta panda voi vain unelmoida.
  7. Björn Wahlroos.
    65-vuotias Björn Wahlroos on Suomen suurituloisimpia nalleja. Hän on ehdottanut maiden, vesien ja ilman yksityistämistä. Siinäpä peruspandalle ihmettelemistä.
  8. Ravintola.
    Ravintola Otso avasi uuden toimipisteen Äkäslompoloon. Alkuperäinen toimii Ylläsjärvellä. 
  9. Hotelli. 
    Hotelli Mesikämmen sijaitsee Ähtärissä ja mainostaa olevansa luonnon oma hotelli.
  10. Tiekarhu.
    Tiesitkö, että Kiteellä on vuodesta 1982 toiminut Pohjoismaiden ainoa tiekarhujen eli -höylien valmistaja? Uusia malleja kehutaan jykeviksi ja ketteriksi. 

Ähtärin eläinpuiston Pandatalo aukesi 17.2.