Sähkön hinta Suomessa muuttuu nyt joka 15. minuutti – mutta kaikki alueet eivät maksa samaa summaa. Vaikka tukkumarkkinoiden hinta on yhtenäinen koko maassa, kotitalouksien maksama kokonaiskustannus voi vaihdella jopa 40 prosenttia alueittain erilaisten siirtomaksujen, verojen ja verkkokustannusten vuoksi.
Yksi markkina, monta laskua
Suomi toimii yhtenäisenä Nord Poolin tukkumarkkina-alueena, mikä tarkoittaa, että jokainen alue Helsingistä Lappiin jakaa saman seuraavan päivän sähkön hinnan. Hinta määräytyy joka iltapäivä seuraavalle vuorokaudelle sähköntuottajien ja myyjien tarjousten perusteella.
Kun sähkö kuitenkin saapuu koteihin, kustannukset alkavat eriytyä. Syynä ovat sähkön jakeluyhtiöt (DSO:t) – alueelliset monopolit, jotka ylläpitävät paikallisia verkkoja ja määrittävät omat siirtomaksunsa. Kaupunkialueilla, kuten Helen Sähköverkko Helsingissä, joissa etäisyydet ovat lyhyet ja asukastiheys korkea, maksut ovat alhaisempia. Sen sijaan maaseudulla toimivat yhtiöt, kuten Elenia ja Caruna Oy, kattavat laajoja, harvaan asuttuja alueita ja joutuvat veloittamaan enemmän verkon ylläpidosta.
Päivittäiset hintavaihtelut säästä riippuen
Päivittäinen tukkumarkkinahinta määräytyy Nord Pool -pörssissä, jossa tuulen nopeus, lämpötila ja alueellinen kysyntä ratkaisevat neljännestunnin hinnat.
“Kun tuulivoimaa on runsaasti, hinnat voivat laskea negatiivisiksi; kylminä ja tyyninä jaksoina ne voivat kolminkertaistua,” selitti energiamarkkina-analyytikko Mikko Paavola Ylen talouspodcastissa Sähköhetki.
“Päivittäinen vaihtelu on luonnollista markkinassa, joka perustuu yhä enemmän sääriippuvaiseen tuotantoon.”
Suomen osuus negatiivisen hinnan tunneista on yksi Euroopan korkeimmista – noin kahdeksan prosenttia kaikista tunneista vuonna 2024 – mikä kuvastaa pohjoisen voimakasta tuulituotantoa ja vähäistä yöllistä kulutusta.
Keskimääräiset hinnat: yhtenäinen markkina, alueelliset erot
Tukkutasolla Suomen keskimääräinen hinta vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla on ollut noin 38,6 €/MWh, eli 3,9 senttiä/kWh. Kuluttajien maksama vähittäishinta riippuu kuitenkin paikallisista lisäkustannuksista.
Vuonna 2025 sähkön kokonaishinta vaihtelee alueittain Suomessa. Helsingissä (Helen Sähköverkko) sähkön spot-hinta on noin 3,9 senttiä/kWh, ja siirto sekä verot nostavat kokonaiskustannuksen noin 11 senttiin/kWh. Espoossa (Caruna Espoo) siirto ja verot ovat hieman edullisemmat, yhteensä 5,5 senttiä/kWh, joten tyypillinen kokonaishinta on noin 9 senttiä/kWh. Keski-Suomessa (Elenia) siirto ja verot ovat korkeammat, 9,0 senttiä/kWh, mikä tekee kokonaishinnaksi noin 13 senttiä/kWh. Pohjoisen maaseudulla (Caruna ym.) sähkön siirto ja verot ovat selvästi suurimmat, 10–12 senttiä/kWh, jolloin kokonaishinta nousee noin 14–16 senttiin/kWh.
Luvut eivät sisällä kuukausittaisia perusmaksuja, jotka vaihtelevat noin kuudesta eurosta Helsingissä lähes kolmeenkymmeneen euroon harvaan asutuilla alueilla.
Hintatietojen ja ympäristövaikutusten yhdistämiseksi suomalaiset tarkistavat usein reaaliaikaiset puhtaan sähkön tunnit Suomessa ennen kuin käyttävät paljon energiaa kuluttavia laitteita, kuten saunoja tai sähköautoja.
Siirtomaksujen ja verojen rooli
Siirtomaksut kattavat verkon ylläpidon, vikakorjaukset ja säävarmentamisen, jota on laajennettu 2010-luvulta alkaen.
“Sääntely pitää jakeluyhtiöiden sallitut tuotot rajoissa, mutta kustannusrakenteet vaihtelevat yhä huomattavasti tiheästi ja harvaan asuttujen alueiden välillä,” kertoi Energiaviraston edustaja Ylelle.
Sähkövero (2,83 snt/kWh) ja 25,5 prosentin arvonlisävero koskevat koko maata yhtäläisesti, mutta niiden osuus laskusta on suurempi halvemman sähkön alueilla, kuten Helsingissä.
Kriisistä vakauteen
Vuoden 2022 energiakriisin aikana suomalaiset kotitaloudet maksoivat keskimäärin yli 25 snt/kWh. Sen jälkeen Olkiluoto 3:n käynnistys, ennätyksellinen tuulivoimakapasiteetti ja leudommat talvet ovat palauttaneet hinnat kriisiä edeltävälle tasolle.
“Suomi on jälleen yksi Euroopan edullisimmista sähkömarkkinoista,” totesi Fortumin markkinastrategi Liisa Järvinen tuoreessa tiedotustilaisuudessa.
“Mutta hintavaihtelu on tullut jäädäkseen – kuluttajien on hyvä varautua nopeisiin muutoksiin, vaikka vuosikeskiarvot pysyisivätkin vakaina.”
Sääntely ja tulevat muutokset
Energiaviraston uusi sääntelykausi 2024–2031 rajoittaa jakeluyhtiöiden tuottoja, mutta sallii maltilliset hinnankorotukset verkkojen säävarmentamisen rahoittamiseksi.
Samaan aikaan Fingrid, kantaverkonhaltija, on ilmoittanut 8 prosentin korotuksesta kantaverkkopalvelumaksuihin tammikuusta 2026 alkaen kattaakseen siirtoverkon uudistuksia ja suurten energiavarastojen käyttöönottoa.
Merkittävä aikataulumuutos tuli voimaan 30. syyskuuta 2025, kun ensimmäiset neljännestunnin sähkönhinnat julkaistiin ja otettiin käyttöön 1. lokakuuta 2025 klo 00.00.
Tämä siirtyminen tuntihinnoista 15 minuutin jaksoihin teki hinnoittelusta dynaamisempaa ja paransi tasapainoa vaihtelevan tuuli- ja kulutustuotannon välillä.
Vaikutukset kuluttajille
Eteläisen Suomen kotitaloudet hyötyvät edelleen edullisimmasta sähköstä, kun taas maaseudun asiakkaat – erityisesti Lapissa ja Itä-Suomessa – maksavat enemmän verkon korkeampien kustannusten vuoksi.
Energiateollisuus ry:n raportin mukaan kotitalouksien kokonaissähkön hinta vuonna 2025 vaihtelee keskimäärin 9–16 senttiä/kWh alueesta ja sopimustyypistä riippuen.
Energia-asiantuntijat kehottavat yhä useampia kuluttajia valitsemaan pörssisähkösopimuksia ja siirtämään kulutusta edullisille ajanjaksoille.
“Helpoin säästö syntyy, kun ajoittaa tiskikoneen ja sähköauton latauksen tuulisille öille,” sanoi energia-asiantuntija Riikka Laitinen Yle Radio Suomen haastattelussa.
“Markkina palkitsee jo nyt joustavuuden, ja tämä kehitys vahvistuu neljännestunnin hinnoittelun myötä.”
Nykyisessä markkinatilanteessa sähkön hinta nyt kiinnostaa monia suomalaisia kuluttajia entistä enemmän, sillä hinnat voivat vaihdella merkittävästi jopa saman päivän sisällä. Reaaliaikaiset hinnat löytyvät useilta palveluilta, kuten Nord Poolin ja Fingridin seurantasivuilta, joissa voi tarkistaa sekä tulevat että meneillään olevat neljännestunnin hinnat. Vuoden 2025 järjestelmämuutos on tehnyt kuluttajista entistä tietoisempia hinnoista – moni hyödyntää sovelluksia, jotka ilmoittavat edullisimmat hetket esimerkiksi pyykinpesulle tai sähköauton lataukselle. Sähkön hinnan seuraaminen on nyt arkipäivää, ja se auttaa säästämään sekä rahaa että sähköverkkoa kuormittavilta kulutuspiikeiltä.
