Kun harkitsevana rahankäyttäjänä tunnettu puoliso alkaa yhtäkkiä tuhlata rahaa holtittomasti, ei vika välttämättä ole viidenkympin kriisissä.
Aivojen otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet voivat alkaa jo 45-vuotiailla.
Otsa-ohimolohkorappeuma on oireyhtymä, jonka voi aiheuttaa moni sairaus. Syynä voi olla esimerkiksi geenivirhe, joka johtaa virheellisesti rakentuneen valkuaisaineen muodostumiseen ja aivojen hermosolujen vaurioon. Perintötekijöillä on merkitystä, sillä jopa puolella otsa-ohimolohkorappeumasta kärsivistä on lähisuvussa samaa tautia sairastava henkilö.
Nuoren henkilön kohdalla omaiset harvoin osaavat epäillä muuttuneen käytöksen syyksi muistisairautta. Otsa-ohimolohkorappeumalle on myös tyypillistä, ettei sairastunut tiedosta omaa sairauttaan.
– Lääkärin pakeille on syytä mennä, kun läheisen käyttäytyminen selkeästi muuttuu. Impulssiherkkyyden kasvaminen voi johtaa siihen, että ennen rauhallinen ihminen alkaa esimerkiksi touhuilla lyhytjänteisesti monen asian parissa. Toisaalta asioita voi jäädä tekemättä, kun aloitekyky heikkenee. Sairauksille on yleistä tietynlainen vastuuntunnottomuus, kertoo asiantuntija Heidi Härmä Muistiliitosta.
Otsalohkon toiminnan heikentyminen näkyy niin arjessa kuin työssä sekä muualla. Sairastunut voi esimerkiksi ottaa liikenteessä turhia riskejä, käyttää päihteitä huomattavasti aiempaa enemmän tai alkaa harrastaa uhkapelejä. Seksuaalinen käyttäytyminenkin voi muuttua.
– Lääkärin tutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman nopeasti. Osaava neurologi osaa kyllä tutkimustulosten perusteella päätellä, että kyseessä on otsa-ohimolohkorappeuma, toteaa Härmä.
Vertaistuki auttaa jaksamaan
Läheisen sairastuminen on koettelemus perheelle ja parisuhteelle.
– Omaiset tarvitsevat hirveästi tietoa, että jaksavat ymmärtää esimerkiksi muuttuneen käytöksen johtuvan sairaudesta, eikä ilkeydestä tai itsekkyydestä, toteaa Härmä.
Hoitavan lääkärin lisäksi tietoa tarjoaa vaikkapa Muistiliitto. Liiton jäsenyhdistysten kautta on mahdollista tavata myös muita samassa tilanteessa olevia.
– Kun kotona tapahtuu välillä outoja asioita, on vertaistuki ensisijaisen tärkeää, kertoo Härmä.
