Tositapahtumiin perustuva kotimainen uutuuselokuva Tulen morsian kertoo kostonhalusta sen karmeimissa muodoissaan.
Noitavainot olivat likaisin osa 1600-luvun vallankäyttöä. Oikeudenkäynnit eivät useinkaan olleet viranomaisten masinoimaa vanhojen tapojen vainoa, vaan ne leimahtivat yksittäisten ihmisten kehittämistä juoruista ja ilmiannoista.
Mustasukkaisuudesta ja kostonhalusta on kysymys myös tositapahtumiin perustuvassa uutuuselokuvassa Tulen morsian, joka sijoittuu Ahvenanmaalle.
Kätilön (Kaija Pakarinen) kasvattamasta Annasta (Tuulia Eloranta) koulitaan kylän seuraavaa parantajaa, mutta nätti ja nokkela tyttö ei tyydy tavanomaiseen rakkaudessakaan. Kiihkeä suhde naimisissa olevaan mieheen ei kestä, ja pettynyt Anna päätyy ilmiantamaan miehen vaimon noitana.
Ohjaaja Saara Cantellin käsikirjoittama epookkidraama pohtii myös sitä, onko hirveä teko miltään osin sovitettavissa.
Taikuus säilyi Suomessa yleisimpänä syytteenä 1680-luvulle asti. Suuri osa syytetyistä vapautui epäilyistä, ja kuolemantuomiot muutettiin useimmiten sakoiksi.
Alkuvuodesta tohtoriksi aiheesta väitellyt Emmi Lahti muistuttaa, että tietäjien jahti jatkui 1700-luvulle, ja suuri osa noidiksi väitetyistä oli miehiä.
Tulen morsiamen ensi-ilta on 9.9.
