Hokkasten satumainen puutarha pursuaa ideoita ja satoa

Hiekkatie kapenee pellon keskellä kulkevaksi kärrypoluksi, sitten metsäpoluksi. Täältä laukaalaisen metsän uumenista löytyy Anja ja Viljo Hokkasen salainen satupuutarha.

Eläkkeellä oleva jyväskyläläinen opettajapariskunta sai puolentoista hehtaarin rantapalstan perintönä vuonna 1974. Aluksi rannan tuntumaan siirrettiin vain vanha sepänpaja tuolloin viisihenkisen perheen kesämökiksi. Muu osa metsäisestä tontista jäi alkuperäisasuunsa.

– Ensin kasvatimme täällä vain itsekastelevat taimemme, eli kolme lastamme. Sinä aikana keskityimme myös uuden mökin rakentamiseen. Tosin pihapiiriä on kohenneltu lähes 15 vuotta, mutta vasta muutama vuosi sitten eläkkeelle jäätyämme iski kukkahulluus, Anja kertoo.

Pihassa on runsaasti liljoja.

Hirsitalon avoterasseista tehtiin umpinaiset, jotta sisätilaa saatiin enemmän.

Luonto hoiti metsän raivauksen

Parikymmentä vuotta sitten tontilla pyörinyt kesämyrsky tuli avuksi ja harvensi puuston sopivasti niin rakennuspuiksi kuin puutarhan pohjaksi.

Metsäinen rinnetontti osoittautui kuitenkin hankalaksi. Vedet valuivat alas vieden mennessään niin maat kuin lannoitteet. Rinteen alaosaa nostettiin paikoitellen metrin verran maapohjan rakentamisen yhteydessä. Näin saatiin myös hallan tuhot pienemmiksi.

Korkeuseroa rinteeseen jäi silti lähes viisi metriä. Maasta kaivettiin kiviä röykkiöittäin ja niistä on sittemmin tehty monenlaisia rakennelmia pihapiiriin. Lisämaata rinteeseen saatiin läheisen pellon ojankaivuusta.

Kiviä on hyödynnetty asetelmissa.

Taustalla Hyyppäänvuori, "Keski-Suomen Koli".

– Samalla tulivat myös kaikki rikkaruohot. Laitoimme ojamaan päälle juurimattoa ja sen päälle uutta multaa ja hiekkaa. Kutsumme hiekkakäytäviä nyt seniorikäytäviksi, koska ne peittävät tehokkaasti kaikki rikkaruohot, ovat siis helpot hoitaa ja kulkea, Anja kertoo.

Puhelinpylväistä silta yli lammen

Yläosa on moreenia ja alapuoli savimaata, mikä vaikuttaa kasvivalintoihin. Kastelu hoituu järvestä vedetyllä vesijohdolla ja pumpulla.

Viljo ideoi pumpun ympärille kivillä vuoratun lammen. Pohjalle laitettiin muovi ja vesijohdon pää upotettiin kivikkoon. Kivien raosta solisee nyt pieni puro lampeen. Jätepuuna saadusta lehtikuusesta ja puhelinpylväistä tehtiin silta lammen yli.

Lammessa viihtyvät niin ruutanat kuin sammakot.

Lehtikuusirimoista tehty aita peittää takana olevat kompostit ja toimii humalan tukena.

Reilun metrin syvyisessä lammessa viihtyvät niin ruutanat kuin sammakot sekä silloin tällöin jokunen sorsakin. Pengerryksiä tuettiin myöhemmin lehtikuusen rungoilla, jotka jäivät yli siltarakennelmasta. Ne rajaavat eri alueet hyötyviljelmille, koristekasveille ja istuinryhmille.

Pihapiiri on rakentunut muutenkin pala palalta. Entinen mökki jäi vierastaloksi, kun saatiin uusi hirsitalo. Lisäksi rakennettiin sauna, savusauna, leikkimökki, venevaja, hyönteishotelli, autotalli, grillikatos ja kesäkeittiö - pihapiirissä on kymmenkunta erilaista rakennelmaa.

Yksi erikoisimmista on TV-ohjelman pohjalta ideoitu, jätelaudasta tehty suurikokoinen hyönteishotelli. Hyönteiset talvehtivat hotellissa ja ovat heti ilmojen lämmettyä toimintavalmiina pölyttämään ja torjumaan tuhohyönteisiä. Viljo Hokkasen mukaan homma toimii yllättävän hyvin.

Hyönteishotelleissa on käytetty järviruokoa.

Harvinaiset suklaakirsikat antoivat viime kesänä hyvän sadon.

Pariskunta ei ole tehnyt puutarhaansa varsinaista kokonaissuunnitelmaa.

– Kasvi lykätään ensihoitopaikalle odottamaan loppusijoitusta, mitä ei yleensä sitten tapahdukaan. Tuttavat kantavat tähteeksi jäänyttä puumateriaalia, josta tehdään erilaisia rakennelmia.

– Otamme vastaan kaiken, mikä jää muilta yli. Osa kasveista päätyy naapurien ja kylän puutarhayhdistyksen jäsenten pihoille, osa löytää itse parhaan paikkansa. Olemme saaneet monet vanhat perennat leviämään pihoilta pihoille, Anja toteaa.

Jänöt eivät kestä tanssimusiikkia

Anjan suosikkeja ovat erilaiset nauhukset. Niistä pitävät myös pölyttäjähyönteiset. Komeat kärhöt rönsyilevät rakennelmien ympärillä.

Lannoitteena käytetään pääosin hevosen lantaa. Muutenkin viljely hoituu luomumeiningillä jo ihan kustannussyistä.

Hyötypuutarhan hedelmäpuut ovat vanhoja, kestäviä maalaislajikkeita. Ne sekä marjapensaat tuottavat mehut ja hillot niin omalle kuin kolmen lapsen perheille. Joulupöydän jälkiruokana Hokkasilla on usein jäisiä viherherukoita lämpimän kinuskikastikkeen kanssa. Juurekset, yrtit ja erikoinen Vanha Musta -perunalajike takaavat sadon koko kesän tarpeisiin.

Taukotuvan edustalla kasvaa tyrniä.

Viljo Hokkanen löytökoira Velmun kanssa.

1970-luvulla Lievestuoreenjärvi tuli kuuluisaksi Irwinin kappaleesta ja sellutehtaan lipeäpäästöistä. Tapauksen myötä jätevesilakeja tiukennettiin ja järvi puhdistettiin. Nyt järvi antaa tuoretta kalaa ympäri vuoden: kuhaa, siikaa ja muikkua.

Alkuun jänikset aikoivat viedä sadon parempiin suihin heti alkutaimista, mutta Hokkaset keksivät laittaa puutarhaan matkaradion yöksi soimaan. Vanha tanssimusiikki välispiikkeineen karkotti jänikset, eikä niistä sen koommin ole ollut haittaa

– Puutarha antaa meille sekä fyysistä että psyykkistä voimaa. Se on kuntoilua parhaimmillaan. Tärkein on kuitenkin sen kauneus, Anja Hokkanen toteaa.

Veden solina on tärkeä tunnelmanluoja.

Vanhat kengät toimivat kukkaruukkuina.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2016.