ET-lehden perhejuristi vastaa lukijoiden kysymyksiin.
Kun toinen vanhemmistamme kuoli, yksi rintaperillisistä vaati lakiosaansa heti rahana. Se maksettiin hänelle. Laskennallinen perintöosuus olisi ollut lakiosaa suurempi.
Onko perillisen katsottava luopuneen perintöosastaan lakiosan ylittävältä määrältä, kun kuolinpesän jako myöhemmin leskenkin kuoltua toimitetaan?
Jos ei ole, kuinka jako-osuudet lasketaan?
Kaksi muuta rintaperillistä
Lakiosan vaatiminen ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei vaikuta tämän rintaperillisen asemaan lesken jälkeen tehtävässä omaisuuden jaossa.
Jos joku rintaperillisistä on vaatinut lakiosansa maksamista, tämä osuus otetaan huomioon osituksessa ja perinnönjaossa lesken kuoltua.
Lakiosaa vaatinut saa vielä toisen puolikkaan omasta perintöosuudestaan, ja kaksi muuta jakavat loput ensin kuolleen osuudesta.
Testamentissa on mahdollista suojata leskeä lakiosavaatimuksilta määräämällä esimerkiksi, että rintaperillinen, joka on vaatinut lakiosaa vastoin lesken tahtoa, saa myös lesken jälkeen tehtävässä perinnönjaossa vain laki-osansa.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/b882778482z.1_20240625105912_000g0r6hieji.10.psd.png?itok=vo9Dy6DY)
ET-lehden oma juristi Katariina Kuusiluoma vastaa lukijoiden kysymyksiin.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Mitä haluaisit kysyä katariinalta lakiasioista?
Lähetä kysymyksesi sähköpostitse et-lehti@sanoma.com ja kirjoita viestin aiheeksi Perhejuristi.
Voit lähettää kysymyksen myös netissä etlehti.fi/perhejuristi tai postitse ET-lehti, Perhejuristi, PL 100, 00040 Sanoma.
