Tykyttääkö ja muljahteleeko sydän epämiellyttävästi? Kyse voi olla vaaralliseksi muuttuvasta vaivasta

Sydän tykyttää ja muljahtelee rinnassa epämiellyttävästi.

– Jokaisella on joskus harmittomia lisälyöntejä, ja iän myötä taipumus niihin kasvaa. Lisälyöntejä aiheuttavat myös stressi ja univaje sekä stimulantit, kuten kofeiini ja nikotiini, sanoo kardiologian erikoislääkäri Jussi Naukkarinen HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Lisälyönnit elävät omaa elämäänsä. Joskus niitä on paljon, välillä ei pitkään aikaan.

Lisälyönnit elävät omaa elämäänsä.

Joskus tuntemukset ovat merkki siitä, että sydän on mennyt eteisvärinään eli flimmeriin. Se on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Alle 60-vuotiailla se on harvinainen, mutta yleistyy iän myötä.

Yllättävän yleisiä

Joka kymmenennellä yli 75-vuotiaalla on eteisvärinää.

– Sydämen eteisten pitäisi supistua eli pumpata verta, mutta eteisvärinässä ne eivät pumppaa, vaan väreilevät.

Tuntemukset alkavat usein levossa tai yöllä. Eteisvärinä voi olla myös oireeton.

– Alkuun kohtaukset ovat lyhytkestoisia ja kääntyvät itsestään takaisin sinusrytmiksi.

Tuntemukset alkavat usein levossa tai yöllä.

Eteisvärinä verottaa sydämen pumppaustehoa kymmenisen prosenttia. Arjessa heikentymisen huomaa siinä, että portaita noustessa ja ylämäkeen kävellessä saattaa puuskututtaa.

Yleensä eteisvärinässä oireilua aiheuttaa kuitenkin liian nopea syketaso. Silloin sydämelle jää yhä vähemmän aikaa täyttyä lyöntien välissä.

Kiertävä verimäärä vähenee, mikä aistitaan esimerkiksi tykytyksenä ja hengenahdistuksena.

Tutut taudit syynä

Eteisvärinälle altistavat sairaudet, jotka kuormittavat vasenta eteistä. Näitä ovat hoitamaton verenpainetauti, lihavuus, uniapnea, diabetes, tupakointi sekä kilpirauhasen liikatoiminta.

– Jos eteisvärinä löydetään, pitäisi kartoittaa, löytyykö potilaalta eteisvärinälle altistavia liitännäissairauksia.

Tervekin sydän voi mennä eteisvärinään kovassa stressissä ja univajeessa, mutta terveellä tavallisin syy flimmeriin on krapula.

Terveellä tavallisin syy flimmeriin on krapula.

Kun rytmihäiriötuntemus tulee, on tärkeää hakeutua mahdollisimman pian lääkärille selvittämään, mistä on kyse.

– Kaikkien rytmihäiriöiden diagnostiikka perustuu siihen, että ne pitäisi saada sydänfilmille. Rytmihäiriöt myös loppuvat kuin valokatkaisimesta painamalla. Kun metsästetään rytmihäiriötä, tehdään usein sydänfilmin eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, Holter-tutkimus. Siinä rintakehälle kiinnitetään sydämen sähkökäyrää mittaavat elektroditarrat, ja itse tutkimuslaite laitetaan vyötärölle. Mittaus kestää vuorokauden tai kaksi, ja laitteiston kanssa voi lähteä kotiin.

Ei uhkaa heti henkeä

Eteisvärinä itsessään ei uhkaa henkeä, mutta altistaa vakavillekin seurauksille, kuten aivoverisuonitukoksille.

– Eteisvärinässä eteisen sopukkaan voi lammikoitua verta ja syntyä hyytymä. Jos hyytymä lähtee liikkeelle, se voi tukkia aivoverisuonen. Hyytymä voi toki mennä minne tahansa kehossa ja aiheuttaa infarktin kudoksessa. Hyytymiä ehkäistään verenohennuslääkityksellä, jonka moni saa, kun eteisvärinä todetaan.

Tajunnanmenetys ja kova rintakipu tai hengenahdistus kielivät eteisvärinää vakavammasta vaivasta. Silloin pitää soittaa ambulanssi.

Eteisvärinästä voi pidemmän päälle olla muutakin haittaa. Jos syke on pitkään korkea, sydän väsyy, jolloin kehittyy sydämen vajaatoiminta.

Ajan myötä kohtauksia tulee tiheämmin ja niillä on myös tapana pitkittyä. Jossain vaiheessa tulee kohtaus, jossa eteisvärinä ei itsestään käännykään sinusrytmiksi.

Silloin pitää hakeutua rytminsiirtoon sairaalaan.

Hyviä hoitoja on

Rytminsiirto ei paranna taipumusta eteisvärinään, vaan flimmerillä on taipumus uusiutua.

Usein avuksi tarvitaan beetasalpaaja-lääkitys, jolla syke tasataan niin, ettei se ole liian nopea eikä liian hidas. Moni saa lisäksi verenohennuslääkityksen, joka suojaa aivoinfarktilta.

Jos rytmi on yleensä normaali, mutta välillä tulee nopeita eteisvärinöitä, voi sykettä hidastava beetasalpaaja laskea sykettä liikaakin. Silloin toimiva ratkaisu on sydämentahdistin.

– Jos potilaalla on tällainen "nopea-hidas" -ongelma, tahdistin hoitaa liian hitaat sykkeet ja lääkitys liian nopeat.

Tahdistin hoitaa liian hitaat sykkeet ja lääkitys liian nopeat.

Eteisvärinällä on tapana kroonistua. Rytminsiirtoja ei voi voida tehdä loputonta määrää, sillä niissäkin on riskinsä.

Jos eteisvärinä jyllää hidastavasta lääkityksestä huolimatta ja sydämessä on vajaatoiminta, voidaan eteisten ja kammioiden välinen sähköinen yhteys katkaista polttamalla. Näin eteisvärinä ei pääse etenemään kammioihin ja nosta sykettä. Tällöin tarvitaan tahdistin.

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.