Kun Irja Askola jäi eläkkeelle piispan virasta, hän teki listan haaveista, jotka halusi vielä toteuttaa. Hän oli varma, että tietäisi, miten vanhetaan. – Ei se mennytkään niin. Nyt elän vaihetta, jossa opettelen lohduttamaan itseäni.
On perjantai, aamu on alkanut hyvin. Tänään Irja Askolan vasen jalka on käyttäytynyt.
Eilen oli toisin.
– Eilen vasen jalkani käyttäytyi niin huonosti, että otin sen puhutteluun. Sanoin, että nyt tuo kiukuttelu loppuu. Että minä en tuommoista kattele, Irja sanoo.
Vasen jalkani käyttäytyi niin huonosti, että otin sen puhutteluun.
– Puhun kipeälle jalalleni kuin oikuttelevalle murrosikäiselle pojalle. En ymmärrä, miksi se on poika, mutta se on.
Irjaa hymyilyttää, kun hän kertoo jalkansa läksyttämisestä, vaikka aihe on vakava ja jalka kipeä. Jalassa on vyöruusu. Sitä särkee usein.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/b882947179z.1_20250513112531_000g5h7hlm7g.30.jpg?itok=QFHopUD4)
Öisin kipu valvottaa, päivisin se tekee kävelemisestä vaikeaa.
Irja Askola, 72, on piispa emerita, Suomen ensimmäinen piispaksi valittu nainen. Hänen elämäntyönään on ollut tukea ja lohduttaa muita.
Kaksi vuotta sitten Irja muutti palvelutaloon Helsingin Etelä-Haagaan. Hän olisi vielä pärjännyt yksin kotona, mutta jalan vuoksi halusi muuttaa ajoissa.
– Nyt elän vaihetta, jossa opettelen lohduttamaan itseäni.
Yksi Irjan keinoista lohduttaa itseään on kipeälle jalalle ääneen juttelu. Kun kipuunsa ottaa yhteyden ja sitä jututtaa, kipu pienenee hiukan, hän on huomannut.
Nyt elän vaihetta, jossa opettelen lohduttamaan itseäni.
– Minulla on kipeälle jalalleni kaksi eri puhetyyliä. Ensimmäinen on tuo ripitys, Irja kertoo.
– Toinen on lempeä maanittelu. Silloin sanon, että kuules jalka. Että kun sä ymmärrät, että mulla on paha olla, niin voisitko ystävällisesti toimia niin, että et ainakaan lisäisi pahaa oloani. Jospa vaikka liikuttaisit minua, ihan pienin askelin. Että kävisikö semmoinen?
Puhetyylin ratkaisee kipu. Jos se on kova, Irja antaa kiukun tulla.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/b882947179z.1_20250513112531_000g5h7hlmff.10.jpg?itok=pO8QpzCL)
Vanha Irja ja se uusi
Kun Irja Askola vuonna 2017 jäi eläkkeelle piispan virasta, hän luuli tietävänsä, mitä olisi edessä.
Hän oli valmis. Tehnyt kaiken mahdollisen etukäteen. Muuttanut 220-neliöisestä virka-asunnosta 80 neliön vuokra-asuntoon. Luopunut ylimääräisestä tavarasta, tehnyt suursiivouksen ja testamentin.
Haavelistankin Irja oli tehnyt. Listaan hän oli kirjoittanut, mitä kaikkea ihanaa elämässään vielä tekisi: kokeilisi uusia reseptejä, kävisi uimahallissa ja konserteissa, tanssisi valssia kesälavalla, lukisi omenapuun alla Vihervaaran Annasta, matkustaisi Afrikkaan vielä kerran.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/b882947179z.1_20250513112531_000g5h7hlmhb.10.jpg?itok=OUb0VfCF)
Irja oli varma, että tietäisi, miten vanhetaan.
– Kuvittelin, että vanhuus olisi seesteistä. Eletty viisaus vain heijailisi ja himmailisi tässä ympärillä, Irja sanoo.
– Ei se mennytkään niin. Vanheneminen onkin tullut minulle ihan toisenlaisena kuin kuvittelin. Yritän hyväksyä sen.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Fakta_Ots + koros
Fakta tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text.
Fakta tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text.
Fakta factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy
Fakta_Otsikko
Fakta tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text.
Fakta tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text. factbox tag with dummy text.
