Rokotevastaisuus on yleistynyt myös yli kuusikymppisillä. Varsinkin matkustavan eläkeläisen kannattaa suojata itsensä.

1. Mitä yli 60-vuotiaan rokotusohjelmaan pitäisi kuulua?

Jokaisella aikuisella tulisi olla kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotteen antama suoja. Se uusitaan 10 vuoden välein. Jos ei ole sairastanut tuhka- ja vihurirokkoa eikä sikotautia, pitäisi ottaa MPR-rokote. Yli 60-vuotiailla se on usein saamatta, koska MPR-rokotukset aloitettiin lapsilla vasta 1980-luvulla. Toisaalta moni vanhemmista ihmisistä on sairastanut nämä taudit lapsuudessa.

Polion suojaksi riittää, jos on aikoinaan saanut siltä suojaavat perusrokotukset. Tehoste kannattaa kuitenkin ottaa, jos matkustaa maahan, jossa on vielä poliotartuntoja. THL yllä­pitää listaa näistä maista.

Kaikki yli 65-vuotiaat saavat kunnalta ilmaiseksi joka syksy influenssarokotuksen. Ahvenanmaalla pysyvästi asuvat rokotetaan veloituksetta punkkien levittämää puutiaisaivo­tulehdusta vastaan TBE-rokotteella.

2. Kuinka suuri sairastumisriski on, jos yli 55-vuotias ei ota enää yhtään rokotetta elämässään?

Suomessa rokottamattoman riski saada vaikkapa tuhkarokko tai polio on hyvin pieni, koska valtaosa ihmisistä on rokotettuja. Esimerkiksi Britanniassa oli pari vuotta sitten aikuisten tuhkarokkotapauksia.

Sen sijaan meilläkin on maaperässä jäykkäkouristusbakteerin itiöitä. Tartunnan voi saada vaikka puutarhatöitä tehdessä likaisesta pistohaavasta.

Hinkuyskä ei kuulu aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan muilla kuin varusmiehillä, ja tartunnan voi saada, jos matkustaa vaikkapa Australiassa tai Yhdysvalloissa. Vanhuksilla hinkuyskä aiheuttaa pitkään kestävän hakkaavan yskän, mutta ei ole samaan tapaan hengenvaarallinen kuin pikkulapsilla.

Kurkkumätäsuojan saa nykyään jäykkäkouristusrokotteen mukana. Kurkkumätätapauksia on viime vuosina ollut esimerkiksi Latviassa ja Espanjassa. Lisäksi Pohjois-Suomessa todettiin joulukuun alussa kurkkumätä yhdellä turva­paikanhakijalla.

Ne, joilla on muita perussairauksia, kuten astma, diabetes tai reuma, saavat helpommin ainakin influenssan tai pneumokokkitartunnan.

3. Voiko rokottamisesta olla jotakin haittaa huonokuntoiselle vanhukselle?

Kaikista rokotteista voi tulla pistoskohtaan kuumotusta, turvotusta tai kutinaa. Se johtuu yleensä rokotteiden herättämästä vastaainemuodostuksesta eikä ole vaarallista.

Yli 65-vuotiaan kannattaa ottaa elävä heikennetty rokote vain, jos todella tarvitsee sitä. Esimerkiksi keltakuumerokote voi aiheuttaa harvinaisen keltakuumeen tapaisen taudin, jos yleiskunto on heikentynyt.

Syöpää, kroonisia sydän- ja keuhkotauteja tai reumaa sairastavan tulee tarkkaan harkita rokotustarpeensa, jos matkustaa kaukomaille.

4. Kuinka moni yli 65-vuotiaista ottaa ilmaisen influenssarokotteen vuosittain?

Myös yli 65-vuotiaat epäröivät ottaa influenssarokotteita. Enää 40 prosenttia ottaa syksyisin ilmaisen influenssarokotteen. Vielä pari vuotta sitten rokotuksen otti 50 prosenttia. Luku on kaukana Euroopan neuvoston asettamasta tavoitteesta, joka on 75 prosenttia.

Yli 65-vuotiaiden rokotevastaisuutta ei ole paljon tutkittu. Jotkut luulevat, että influenssa ei ole kovin vakava tauti. Rokotteella pystytään estämään keskimäärin seitsemän tautitapausta kymmenestä. Samalla vähenevät jälkitaudit, kuten viruksen aiheuttama keuhkokuume. Influenssarokotteen teho vaihtelee vuosittain, sillä sekä A- että B-virus voivat muuntautua matkalla Suomeen.

5. Uusimmilla rokotteilla voidaan torjua pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta ja vyöruusua. Kenen kannattaa ottaa nämä rokotteet?

Pneumokokkirokotteella voi vähentää riskiä sairastua pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen tai verenmyrkytykseen. Iän mukana riski sairastua keuhkokuumeeseen kasvaa.

Keuhkokuumetta aiheuttavat muutkin bakteerit ja virukset. Rokote estää vain noin yhden kymmenestä keuhkokuumetapauksesta. Tämä on hyvä tiedostaa, jos ostaa vajaat 90 euroa maksavan rokotteen.

Vyöruusurokotteen teho on nyt noin 60 prosenttia, mutta markkinoille on lähivuosina tulossa huomattavasti tehokkaampi rokote. Rokotteen hinta on 200 euroa.

6. Tietävätkö ihmiset yleisesti, miten kattava heidän rokotesuojansa on?

Sikainfluenssan estoon annetun Pandemrix-rokotejaon jälkeen eli 2009–2010 alettiin aikuisistakin kerätä julkisen terveydenhuollon rokoterekisteriä. Rokotetiedon kerääminen eri sähköisistä potilastietojärjestelmistä on ollut ongelmallista. Yksityisvastaanotoilla annetut rokotteet eivät vielä välity tähän rekisteriin. Työterveysasemilla on aikuisista usein kattavat rokotustiedot. Armeijan käyneistä löytyy tieto siellä annetuista pistoksista. Osa rokotustiedoista on ihmisten omissa jo rypistyneissä rokotuskorteissa.

7. Puutiaisaivokuumerokote suojaa harvinaisemmalta punkin levittämältä taudilta. Kenen se kannattaa ottaa? Onko yleisempään punkin levittämään tautiin, borrelioosiin, tulossa rokotetta?

Puutiaisaivokuumetta alkaa olla ympäri Suomea, mutta erityisesti Ahvenanmaalla ja rannikkoseudulla. Jos liikkuu paljon luonnossa, voi rokotteesta olla hyötyä.

Borrelioosiin on kehitetty rokotteita. Yksi oli jo markkinoilla Yhdysvalloissa kymmenisen vuotta sitten. Siitä ei tullut myyntimenestystä, ja lisäksi se aiheutti niveloireita. Tällä hetkellä kehitteillä oleva uusi rokote on kenttätutkimusvaiheessa myös Suomessa. Milloin rokote saadaan markkinoille, riippuu tuloksista.

8. Minkälainen rokotesuoja olisi tarpeen aktiiviselle eläkeläiselle, joka matkustaa myös kaukomailla?

Paljon matkustavalle räätälöidään rokotesuoja oman riskikäyttäytymisen ja maksuhalukkuuden sekä matkakohteen mukaan. Pitkille matkoille Aasiassa tarvitaan perusrokotteiden ja A-hepatiittisuojan lisäksi monin paikoin Japanin aivokuume-, lavantauti- ja koleranestorokote. Afrikkaan mennessä taas voidaan harkita keltakuume- ja A-hepatiittirokotteen lisäksi meningokokki-, lavantauti- ja kolerarokotteita. On myös hyvä muistaa, että influenssa on yleisin matkailijan rokotuksilla ehkäistävä tauti.

Vaikeaan antibioottiripuliin on kehitteillä rokote.

9. Mitä uusia rokotteita on lähivuosina tulossa markkinoille? Mitkä niistä ovat hyödyllisimpiä 60+ ikäluokalle?

Vaikeaan antibioottiripuliin (Clostridium difficile) on kehitteillä rokote. Lisäksi MRSA-bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen on jo pitkään yritetty luoda rokotetta. Nämä olisivat molemmat hyödyllisiä vanhusväestölle.

Sitä mukaa kun eri mikrobien taudinaiheuttamistapaa opitaan ymmärtämään, tutkitaan, voisiko rokotteista olla apua. Esimerkiksi Alzheimerin taudin taustalta on löydetty tautia aiheuttava prioni eli proteiinin kaltainen hiukkanen, joka aiheuttaa tarttuvia tauteja. Se saattaa auttaa rokotteen kehittelyssä. Sillä on kuitenkin vielä pitkä tie.

Trooppisista taudeista rokotteita on kehitetty muun muassa dengue-kuumeeseen, mala­riaan ja ebolaan. Näistä näyttää laajassa mittakaavassa lähivuosina toteutuvan vain dengue-kuumerokote, joka juuri sai myyntiluvan Meksikossa.

Asiantuntija THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, joka toimii myös Lääkärikeskus Aavan matkailuklinikan lääkärinä.