Rokotevastaisuus on yleistynyt myös yli kuusikymppisillä. Varsinkin matkustavan eläkeläisen kannattaa suojata itsensä.

1. Mitä yli 60-vuotiaan rokotusohjelmaan pitäisi kuulua?

Jokaisella aikuisella tulisi olla kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotteen antama suoja. Se uusitaan 10 vuoden välein. Jos ei ole sairastanut tuhka- ja vihurirokkoa eikä sikotautia, pitäisi ottaa MPR-rokote. Yli 60-vuotiailla se on usein saamatta, koska MPR-rokotukset aloitettiin lapsilla vasta 1980-luvulla. Toisaalta moni vanhemmista ihmisistä on sairastanut nämä taudit lapsuudessa.

Polion suojaksi riittää, jos on aikoinaan saanut siltä suojaavat perusrokotukset. Tehoste kannattaa kuitenkin ottaa, jos matkustaa maahan, jossa on vielä poliotartuntoja. THL yllä­pitää listaa näistä maista.

Kaikki yli 65-vuotiaat saavat kunnalta ilmaiseksi joka syksy influenssarokotuksen. Ahvenanmaalla pysyvästi asuvat rokotetaan veloituksetta punkkien levittämää puutiaisaivo­tulehdusta vastaan TBE-rokotteella.

2. Kuinka suuri sairastumisriski on, jos yli 55-vuotias ei ota enää yhtään rokotetta elämässään?

Suomessa rokottamattoman riski saada vaikkapa tuhkarokko tai polio on hyvin pieni, koska valtaosa ihmisistä on rokotettuja. Esimerkiksi Britanniassa oli pari vuotta sitten aikuisten tuhkarokkotapauksia.

Sen sijaan meilläkin on maaperässä jäykkäkouristusbakteerin itiöitä. Tartunnan voi saada vaikka puutarhatöitä tehdessä likaisesta pistohaavasta.

Hinkuyskä ei kuulu aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan muilla kuin varusmiehillä, ja tartunnan voi saada, jos matkustaa vaikkapa Australiassa tai Yhdysvalloissa. Vanhuksilla hinkuyskä aiheuttaa pitkään kestävän hakkaavan yskän, mutta ei ole samaan tapaan hengenvaarallinen kuin pikkulapsilla.

Kurkkumätäsuojan saa nykyään jäykkäkouristusrokotteen mukana. Kurkkumätätapauksia on viime vuosina ollut esimerkiksi Latviassa ja Espanjassa. Lisäksi Pohjois-Suomessa todettiin joulukuun alussa kurkkumätä yhdellä turva­paikanhakijalla.

Ne, joilla on muita perussairauksia, kuten astma, diabetes tai reuma, saavat helpommin ainakin influenssan tai pneumokokkitartunnan.

3. Voiko rokottamisesta olla jotakin haittaa huonokuntoiselle vanhukselle?

Kaikista rokotteista voi tulla pistoskohtaan kuumotusta, turvotusta tai kutinaa. Se johtuu yleensä rokotteiden herättämästä vastaainemuodostuksesta eikä ole vaarallista.

Yli 65-vuotiaan kannattaa ottaa elävä heikennetty rokote vain, jos todella tarvitsee sitä. Esimerkiksi keltakuumerokote voi aiheuttaa harvinaisen keltakuumeen tapaisen taudin, jos yleiskunto on heikentynyt.

Syöpää, kroonisia sydän- ja keuhkotauteja tai reumaa sairastavan tulee tarkkaan harkita rokotustarpeensa, jos matkustaa kaukomaille.

4. Kuinka moni yli 65-vuotiaista ottaa ilmaisen influenssarokotteen vuosittain?

Myös yli 65-vuotiaat epäröivät ottaa influenssarokotteita. Enää 40 prosenttia ottaa syksyisin ilmaisen influenssarokotteen. Vielä pari vuotta sitten rokotuksen otti 50 prosenttia. Luku on kaukana Euroopan neuvoston asettamasta tavoitteesta, joka on 75 prosenttia.

Yli 65-vuotiaiden rokotevastaisuutta ei ole paljon tutkittu. Jotkut luulevat, että influenssa ei ole kovin vakava tauti. Rokotteella pystytään estämään keskimäärin seitsemän tautitapausta kymmenestä. Samalla vähenevät jälkitaudit, kuten viruksen aiheuttama keuhkokuume. Influenssarokotteen teho vaihtelee vuosittain, sillä sekä A- että B-virus voivat muuntautua matkalla Suomeen.

5. Uusimmilla rokotteilla voidaan torjua pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta ja vyöruusua. Kenen kannattaa ottaa nämä rokotteet?

Pneumokokkirokotteella voi vähentää riskiä sairastua pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen tai verenmyrkytykseen. Iän mukana riski sairastua keuhkokuumeeseen kasvaa.

Keuhkokuumetta aiheuttavat muutkin bakteerit ja virukset. Rokote estää vain noin yhden kymmenestä keuhkokuumetapauksesta. Tämä on hyvä tiedostaa, jos ostaa vajaat 90 euroa maksavan rokotteen.

Vyöruusurokotteen teho on nyt noin 60 prosenttia, mutta markkinoille on lähivuosina tulossa huomattavasti tehokkaampi rokote. Rokotteen hinta on 200 euroa.

6. Tietävätkö ihmiset yleisesti, miten kattava heidän rokotesuojansa on?

Sikainfluenssan estoon annetun Pandemrix-rokotejaon jälkeen eli 2009–2010 alettiin aikuisistakin kerätä julkisen terveydenhuollon rokoterekisteriä. Rokotetiedon kerääminen eri sähköisistä potilastietojärjestelmistä on ollut ongelmallista. Yksityisvastaanotoilla annetut rokotteet eivät vielä välity tähän rekisteriin. Työterveysasemilla on aikuisista usein kattavat rokotustiedot. Armeijan käyneistä löytyy tieto siellä annetuista pistoksista. Osa rokotustiedoista on ihmisten omissa jo rypistyneissä rokotuskorteissa.

7. Puutiaisaivokuumerokote suojaa harvinaisemmalta punkin levittämältä taudilta. Kenen se kannattaa ottaa? Onko yleisempään punkin levittämään tautiin, borrelioosiin, tulossa rokotetta?

Puutiaisaivokuumetta alkaa olla ympäri Suomea, mutta erityisesti Ahvenanmaalla ja rannikkoseudulla. Jos liikkuu paljon luonnossa, voi rokotteesta olla hyötyä.

Borrelioosiin on kehitetty rokotteita. Yksi oli jo markkinoilla Yhdysvalloissa kymmenisen vuotta sitten. Siitä ei tullut myyntimenestystä, ja lisäksi se aiheutti niveloireita. Tällä hetkellä kehitteillä oleva uusi rokote on kenttätutkimusvaiheessa myös Suomessa. Milloin rokote saadaan markkinoille, riippuu tuloksista.

8. Minkälainen rokotesuoja olisi tarpeen aktiiviselle eläkeläiselle, joka matkustaa myös kaukomailla?

Paljon matkustavalle räätälöidään rokotesuoja oman riskikäyttäytymisen ja maksuhalukkuuden sekä matkakohteen mukaan. Pitkille matkoille Aasiassa tarvitaan perusrokotteiden ja A-hepatiittisuojan lisäksi monin paikoin Japanin aivokuume-, lavantauti- ja koleranestorokote. Afrikkaan mennessä taas voidaan harkita keltakuume- ja A-hepatiittirokotteen lisäksi meningokokki-, lavantauti- ja kolerarokotteita. On myös hyvä muistaa, että influenssa on yleisin matkailijan rokotuksilla ehkäistävä tauti.

Vaikeaan antibioottiripuliin on kehitteillä rokote.

9. Mitä uusia rokotteita on lähivuosina tulossa markkinoille? Mitkä niistä ovat hyödyllisimpiä 60+ ikäluokalle?

Vaikeaan antibioottiripuliin (Clostridium difficile) on kehitteillä rokote. Lisäksi MRSA-bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen on jo pitkään yritetty luoda rokotetta. Nämä olisivat molemmat hyödyllisiä vanhusväestölle.

Sitä mukaa kun eri mikrobien taudinaiheuttamistapaa opitaan ymmärtämään, tutkitaan, voisiko rokotteista olla apua. Esimerkiksi Alzheimerin taudin taustalta on löydetty tautia aiheuttava prioni eli proteiinin kaltainen hiukkanen, joka aiheuttaa tarttuvia tauteja. Se saattaa auttaa rokotteen kehittelyssä. Sillä on kuitenkin vielä pitkä tie.

Trooppisista taudeista rokotteita on kehitetty muun muassa dengue-kuumeeseen, mala­riaan ja ebolaan. Näistä näyttää laajassa mittakaavassa lähivuosina toteutuvan vain dengue-kuumerokote, joka juuri sai myyntiluvan Meksikossa.

Asiantuntija THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, joka toimii myös Lääkärikeskus Aavan matkailuklinikan lääkärinä.

Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.
Maija-Liisa Piri syttyi tanssille 13-vuotiaana, eikä innolle näy loppua.

Moni entinen sohvaperuna on hämmästynyt, miten tanssin huuma vie mennessään. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

1. Kuinka hyvin tanssi kohottaa kuntoa?

Tanssin vaikutusta kestävyyskuntoon voi verrata reippaaseen kävelyyn. Siinä on vain se ero, että kurssin tai illan aikana tanssitaan helposti 2–5 tuntia, mutta harva lenkkeilee niin pitkään.

Terveysliikunnasta tanssi käy jo melko vaatimattomilla määrillä:

1–3 kertaa viikossa 20–60 minuuttia kerralla. Jos tanssii viikoittain muutaman tunnin kurssilla ja kerran viikossa 4–5 tuntia lavalla, peruskunto – tanssikunto – kohenee puolessa vuodessa. Jalat eivät enää väsy, ei hengästytä ja jaksaa tanssia tauotta koko illan.

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota.

2. Vahvistaako tanssiminen lihaksia?

Kyllä, erityisesti syviä vatsa- ja selkälihaksia. Hyvän tanssiasennon pitäminen parantaa pienten, asentoa ylläpitävien lihasten kestävyyttä sekä hartia- ja käsivarren lihasten sekä lapaluiden alueen ryhtilihasten kuntoa. Monelle tulee tanssijan ryhti.

Jalkojen lihasvoima kehittyy etenkin nopeissa lajeissa, joissa liike on joustavaa, ponnistavaa ja suuntautuu ylös ja alas. Myös hitaiden lajien jalkatyöskentely ja tukijalan työntötekniikka vaativat voimaa pakaroiden, reisien, pohkeiden ja jalkaterien lihaksistolta. Lihaskuntojumppaa olisi kuitenkin suositeltava tehdä oheisharjoitteluna pari kertaa viikossa.

3. Millä tavalla tanssi auttaa ehkäisemään kaatumisia?

Tanssi harjaannuttaa tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota. Myös reaktiokyky paranee. Tanssijan tukipinta on pieni ja haastetta lisäävät liike eri suuntiin, oman ja toisen ihmisen keho, sen paino ja ohjaus sekä musiikki, joka säätelee rytmiä ja tapaa liikkua yhdessä. Tanssissa tulee suunnanvaihdoksia, pysähdyksiä ja pyörähdyksiä. Liikkeiden suunnat saattavat taitavan viejän käsissä muuttua silmänräpäyksessä, ja hyvä seuraaja pystyy hetkessä sulautumaan viejän tulkintoihin. Vastaavasti liukastuessa tai kompastuessa tanssija löytää tasapainon ja myötäliikkeet nopeasti.

4. Mitkä tanssit vahvistavat luita?

Luita lujittavat erityisesti hypyt, suunnanvaihdokset ja väännöt. Tällaista kuormitusta tarjoavat etenkin polkka, jenkka ja masurkka. Kuitenkin kaikki tanssiminen, jossa ollaan jalkojen päällä ja hytkytellään lajin tahtiin, kuormittaa luita ja tekee niille hyvää.

5. Mitkä tanssit ovat hyviä nivelille?

Rauhalliset, pehmeiden liikkeiden lajit, kuten rumba-bolero, hidas foksi ja tango, samoin salsa. Eniten niveliä kuormittavat hyppivät ja pomppivat lajit. Uusimpien tutkimusten mukaan kevyet iskut tosin ovat hyväksi nivelrustolle. Usein ihmiset turhaan arastelevat vauhdikkaampia lajeja. Toki jos on paha nivelkuluma tai muuten sattuu polviin tai nilkkoihin, kannattaa ottaa varovasti.

6. Sopiiko tanssi ylipainoiselle tai huonokuntoiselle?

Tanssi sopii kaikille. Monet ylipainoiset liikkuvat pehmeästi parketilla. Tanssiminen on hyvä apu painonhallintaan. Jos kunto on huono, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä tehoa ja vaativuutta vähitellen.

7. Voiko tanssilla elvyttää kipeää selkää?

Tanssiessa kipeät ja kiristyneet selkälihakset saavat aerobista liikuntaa. Verenkierto vilkastuu, lihakset saavat happea ja jomotus usein hellittää. Selän hyvinvointia parantaa myös se, että asentoa ylläpitävät lihakset vahvistuvat tanssiharrastuksen myötä.

Joskus tanssi voi kipeyttää selkää. Esimerkiksi iskiasvaivassa hermosärky pahenee kuormituksessa, ja varsinkin vieminen voi aiheuttaa viejän selälle liikaa kuormitusta. Myös välilevyn pullistuma voi äityä tansseissa.

Tanssin kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee.

8. Miten tanssi hoitaa mieltä?

Tanssista saa mielenvirkistystä, iloa ja seuraa. Tanssit ovat monelle viikon kohokohta, keino päästä irti arjen huolista. Tanssi luo yhteisen tilan ihmisten välille ja virittää samalle aaltopituudelle. Sen kautta pääsee tutustumaan luontevasti ihmisiin ja sosiaalinen itsetunto kohenee. Paritansseissa yksinäinenkin saa olla lähellä toista ihmistä ja tuntea kosketuksen elvyttävän voiman. Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisua.

9. Voiko tanssilla virkistää aivoja ja ehkäistä muistisairauksia?

Liikunta on yksi parhaista keinoista pitää huolta muistista, ja tanssi hoitaa aivoja monipuolisesti. Tanssissa aivot joutuvat koordinoimaan käsien, jalkojen ja koko kehon liikkeitä. Tanssija miettii askelia, kommunikoi parin kanssa ja huomioi muut tanssijat.

Tanssi haastaa aivot tekemään lukuisia valintoja toistuvasti ja nopeasti, jolloin aivoissa hermosolujen välille kehittyy enemmän reittejä ja yhteyksiä. Tanssi kehittää pitkäkestoista muistia, päättely- ja huomiokykyä sekä ongelmien ratkaisukykyä.

10. Mikä vaikutus musiikilla ja tunteilla on tanssissa?

Tanssissa kehon liike yhdistyy luontevasti musiikkiin ja herättää mielihyvän tunteita. Musiikin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aikaisemmilla kokemuksilla on suuri merkitys. Musiikki ja tanssi parantavat kuitenkin tutkimusten mukaan mielialaa ja lievittävät kipua.

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Tanssin ja luovan liikkeen kautta voi ilmaista sellaisiakin tunnekokemuksia, joille ei välttämättä löydy sanoja.

11. Mistä tanssilajista kannattaa aloittaa?

Siitä, mikä itseä kiinnostaa – on se sitten balettia, salsaa tai humppaa. Lajeja on niin paljon, että joka makuun löytyy varmasti sopiva. Jos lavatanssit kiinnostavat, hyviä aloituslajeja ovat foksi, valssi, humppa ja fusku. Näiden perustanssien kautta oppii paritanssissa tarvittavaa liikekieltä, askeltamista, vientiä ja seuraamista.

12. Kuinka vanhaksi voi tanssia?

Niin kauan kuin on intoa ja sisällä sykkii! Tanssimisella ei ole ikärajaa. Tanssipaikoilla käy paljon nuoria mutta myös hyvin iäkkäitä tanssijoita. Askel hieman lyhenee iän myötä, mutta menohalut säilyvät. Tanssimiseen ei välttämättä tarvita jalkoja, vaan tanssia voi keinu- tai pyörätuolissakin.

Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia.

13. Onko tanssi lääkettä?

Ehdottomasti. Liike on lääkettä kaikissa muodoissaan, ja tanssissa siihen yhdistyy vielä musiikki ja sosiaalisuus. Tanssiessa vapautuu endorfiinia, kehon omaa hyvän olon hormonia, joka tehostaa mielihyvän tunnetta ja voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Tanssi helpottaa stressiä siinä missä yksinäisyyttäkin. Se hoitaa sydäntä, aivoja, luita ja niveliä. Se tuo elämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Asiantuntijat: tanssinopettaja, fysioterapeutti Maija Astikainen, fysioterapeutti, tanssiurheilu-valmentaja Maija Salminen, musiikkiterapeutti, tanssi-liike-terapeutti Marko Punkanen sekä alzheimer-tutkija, professori Miia Kivipelto.

Tamperelainen Ilona Qvick, 53, oli kokenut jo monta vastoinkäymistä ennen rintasyövän löytymistä. Yllättäen siitä seuranneet tapahtumat kääntyivät hänelle voitoksi. 

"Jouduin lopettamaan hierojan työni vähän alle viisikymppisenä. Nivelkipuni äityivät pahoiksi, enkä enää pystynyt tekemään niin fyysistä työtä.

Seuraavat vuodet olivat yhtä surujen ja vastoinkäymisten vyöryä. Ensin kuoli kummitätini, joka oli ollut minulle oikeastaan äiti. Sitten veljeni tappoi itsensä. Parisuhteessani tuli ongelmia, ja menetin seksuaalisen haluni täysin. Erosimme vähäksi aikaa, mutta palasimme yhteen.

Rintasyöpä ja uupumus

Rintasyöpä löytyi mammografiassa 50-vuotistarkastuksessa. Onneksi se havaittiin varhaisessa vaiheessa eikä ollut aggressiivista lajia. Marraskuussa 2015 minulle tehtiin säästävä leikkaus, eli koko rintaa ei poistettu. Sain myös sädehoitoa.

Nyt käyn puolentoista vuoden välein mammografiassa, ja syövän uusiutumista pidetään epätodennäköisenä.

Miesystäväni jätti minut, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin pettynyt ja vihainen. Uuvuin ja masennuin. Jälkikäteen ymmärsin, että hän oli täysin väärä mies minulle.

"Onneksi sain lähetteen seksuaaliterapeutille."

Onneksi minulla on koko ajan ollut ystäviä, jotka ovat jaksaneet kuunnella huoliani. Rintasyöpädiagnoosin jälkeen sain heti myös vertaistukea, sillä lähipiirissäni oli useampi rintasyövän sairastanut nainen.

Terapia auttoi

Suuri onni oli, että sain rintasyövän takia lähetteen seksuaaliterapeutille. Keskustelu tuntui hyvältä ensi hetkestä alkaen. Olemme käyneet elämääni läpi lapsuudesta alkaen.

Terapian aikana aloin vähitellen oivaltaa, että olen ollut näkymätön, yksinäinen lapsi ja kiltti suorittaja. Piilotan omat tarpeeni enkä uskalla ilmaista niitä. Terapia auttoi minua ymmärtämään toimintatapaani, ja nyt itsekontrollini on hellittänyt.

Olen käynyt terapiassa vuoden verran, ja vielä on matkaa jäljellä. En tiedä, missä jamassa olisin ilman keskusteluapua.

Sairaudesta toivuttuani opiskelin merkonomiksi ja toivon, että kyvyilleni ja taidoilleni olisi työelämässä vielä käyttöä. Elämääni ilahduttavat myös liikunta ja siirtolapuutarhamökki, jonka pihassa päästän luovuuteni valloilleen.

Uusi onni

Parasta on kuitenkin uusi suhde. Olen juuri aloittanut seurustelun ihanan miehen kanssa, ja meillä menee kaikin puolin hyvin. Hänen kanssaan uskallan antautua seksuaaliselle mielihyvälle ja ilmaista omat haluni, ja hän hyväksyy minut sellaisena kuin olen.

Elän uutta elämää, ja minusta tuntuu, että olen saanut aloittaa alusta. Voin olla oma itseni kaikkine tunteineni ja tarpeineni."

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.

[Kuvateksti] "Olen aina ollut kiltti suorittaja. Nyt opettelen ilmaisemaan tarpeitani", Ilona kertoo.