Älä laita kaupankassalla kiertoon tätä kahden euron kolikkoa, jos sen toisella puolella on vuosiluku 2006 ja toisella  Euroopan kartta, jossa mukana on muun muassa Norja. Näin sanoo keräilyn ammattimies Pentti Avomaa. Mutta miksi?

Lukijan kysymys:

Mihin voisi tarjota eri maiden kahden euron juhlarahoja? Vai onko parasta laittaa kolikot normaaliin kiertoon?
Mukana on yksi 2006 virhepainatus.

Nimimerkki: Lantti
 

Keräilyn asiantuntija Pentti Avomaa vastaa:

"Arvokas virhelyönti"

Nimimerkki ”Lantti” tuntuu tietävän kolikkojen arvosta keskimääräistä enemmän, koska on osannut panna talteen tuon vuoden 2006 virhelyöntikolikon. Sehän on yksi arvokkaimmista suomalaisista eurokolikoista, ja koska eurojen keräilijöitä on paljon ympäri maailmaa, kysyntää näyttää olevan.

"Se on yksi arvokkaimmista suomalaisista eurokolikoista."

Virhe on siinä, että vuoden 2006 kolikossa on mukana laajennettu Euroopan kartta Norja mukaan lukien. Tämä kartta otettiin virallisesti käyttöön vasta seuraavan vuoden alusta lähtien painetuissa kolikoissa. Näitä virheellisiä lyötiin 55 000 kappaletta, ja rahapaja on niitä kerännyt poiskin.

Pidän nykyistä hintaa – 40–90 euroa – yhä aika kohtuullisena juuri pienen lyöntimäärän ja kansainvälisenkin kiinnostuksen takia. Oikeanlaisia vuoden 2006 kolikoita on lyöty noin 11 miljoonaa kappaletta.

Lue myös: "Näistä saa nyt yllättävän paljon" – onko sinullakin kaapissasi lottovoitto?

Muista suomalaisista arvoeuroista mainittakoon vielä EU:n laajenemisen kunniaksi tehty niin sanottu risuraha eli 2 euron kolikko vuodelta 2004. Siitä maksetaan 15–30 euroa, vaikka lyöntimäärä on sentään miljoona kolikkoa.

Kahden euron erikoisrahoja on paljon, sillä kukin euromaa voi laskea liikkeeseen kaksi erikoisrahaa vuodessa. Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista.  

Erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella.

Suosittelemme: Näin muutat omaisuuttasi rahaksi nopeasti – 8 ammattilaisvinkkiä

Maailman kallein 2-euroinen, painatuksessa Monacon Grace Kelly. Kuva: Sami Kero / HS
Maailman kallein 2-euroinen, painatuksessa Monacon Grace Kelly. Kuva: Sami Kero / HS

Muista EU-maista mainittakoon vaikkapa vuonna 2007 lyöty Monacon juhlaraha, jonka vaakunapuolta koristaa näyttelijä ja ruhtinatar Grace Kelly. Tästä erikoisuudesta maksetaan 1 000–2 000 euroa.

Helpoiten eurokolikoista pääsee eroon myymällä ne alan erikoisliikkeeseen, mutta tuottoisammin, joskin paljon vaivalloisemmin, myymällä ne itse vaikkapa nettihuutokaupan välityksellä.

Mitä haluat kysyä?

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä ja lakiasioista.

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.