Jos työt loppuvat, ansiopäiväraha turvaa elannon, mutta tuleva eläke pienenee.

Karttuneeseen eläkkeeseen eivät alkava työttömyys ja lomautukset vaikuta, se on tallessa eläkevuosia odottamassa.

Työttömyyskassan maksamista ansiopäivärahoistakin karttuu eläkettä. Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta eläkettä ei sen sijaan kerry.

Mitä pitempään on työssä, sitä paremman eläkkeen saa. Työssä olevien alle 53-vuotiaiden karttumisprosentti on 1,5 työvuotta kohti. 53 - 62-vuotiaille eläkettä karttuu 1,9 prosenttia ja 63 - 67-vuotiaille 4,5 prosenttia vuodessa.

Kuntien palveluksessa oleville ennen vuotta 1950 syntyneille karttuu 2,0 prosenttia siihen asti, kun he täyttävät 63 vuotta.

Jos alle 68-vuotias eläkeläinen käy töissä, hänelle karttuu työansioista uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Eläketurvakeskus on laskenut, että 53 vuotta täyttäneelle karttuu eläkettä työttömyysvuotena runsas kolmannes vähemmän kuin vastaavasta työstä karttuisi.

Työttömyys kaventaa tulevaa eläkettä myös siksi, että työttömyysaikana eläkkeen laskemisperusteena ovat palkkatuloja pienemmät päivärahat.
Työttömyyspäiväraha on laskettu työttömyyttä edeltäneestä vuosiansiosta, josta on otettu huomioon vain 75 prosenttia päivärahan perusteeksi.

Lisäpäivät avuksi

Jos työttömyys jatkuu lähellä varsinaista eläkeikää, voi päivärahakauteen saada niin sanottuja lisäpäiviä. Puhutaan "työttömyysputkesta".

Työttömyyspäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä jos olet täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

Vuonna 1955-1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta.

Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

Työttömyyseläke vastaa suuruudeltaan siihenastista eläkekertymää työstä ja päiväraha-ajalta.

Lisäpäivien saanti edellyttää, että on ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. Työttömänä ei ole saanut olla kahta vuotta kauempaa. Vain palkansaajalla on oikeus lisäpäiviin, yrittäjällä ei.

– Jos lisäpäiville pääsy on pienestä kiinni, silloin viidensadan työttömyyspäivän täyttymistä kannattaa yrittää siirtää keinolla millä hyvänsä. Sen voi tehdä esimerkiksi ottamalla vastaan lyhytaikainen työ, neuvoo Eläketurvakeskuksen tiedottaja Taina Hedman.

Leskeneläke saattaa nousta

Yleensä työttömyys kaventaa eläkettä, mutta leskeneläkettä se saattaa jopa nostaa. Leskeneläke lasketaan näet uudelleen, jos sen saajan tulot työttömyyden vuoksi oleellisesti pienenevät. Tämä pätee vuoden 1990 jälkeen myönnettyihin leskeneläkkeisiin.

Työttömyyden yllättäessä leskeneläkkeen saajan kannattaakin olla yhteydessä eläkettä maksavaan eläkeyhtiöön.

Vuotta 1990 vanhempiin leskeneläkkeisiin saajan tulot eivät vaikuta. Vanhoissa leskeneläkkeissä leski saa puolet kuolleen puolison eläkkeestä.
Lähtöpaketin kääntöpuoli

Monilla työpaikoilla ikääntyviä ohjataan irtisanomisen sijaan eläkkeelle myös eläkejärjestelyiden avulla. Työnantajat ovat tarjonneet erilaisia lähtöpaketteja. Usein ne vastaavat suuruudeltaan noin 2–6 kuukauden palkkaa.

Lähtöpaketti ei vaikuta tulevan eläkkeen määrään, jos siihen ei sisälly työvelvoitteita. Jos paketin ottaa, päivärahan maksuun tulee yleensä vähintään kolmen kuukauden karenssi. Kannattaakin laskea, että paketti on isompi kuin päiväraha olisi.

Lähtöpaketin ottajan kannattaa myös miettiä, onko vielä työhaluja, ja jos on, millaiset ovat mahdollisuudet löytää sopivaa työtä. Vanhalla työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa lähtöpaketin hyväksynyttä takaisin töihin.

Myös lähtöpaketin ottajalle lisäpäivät voivat tulla avuksi.

Hyödyllisiä nettiosoitteita:
www.etk.fi
www.kela.fi
www.mol.fi

Hae päivärahaa

  • Työttömäksi jääneen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, jotta hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa
  • Oman ammattiliittonsa työttömyyskassan jäsen voi hakea palkan mukaan määräytyvää ansiopäivärahaa. Ansiopäiväraha on tavallisesti 40–60 prosenttia palkasta.
  • Kassaan kuulumattomille maksetaan Kelan peruspäivärahaa. Se on 32,46 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa.
  • Jos työttömyys jatkuu yli kaksi vuotta, työtön putoaa Kelan maksamalle työmarkkinatuelle.

Näin lomautus vaikuttaa

Pitkät lomautukset heikentävät eläkekertymää. Lomautusajalta voi hakea päivärahaa, ja siten eläkettä kertyy kuten työttömyysjaksolla.
Lomautus voi päättää osa-aikaeläkkeen, jos lomautus kestää yli kuusi viikkoa. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaeläkettä ei makseta, jos työntekoon tulee yli kuuden viikon tauko.

Jos työt jatkuvat kuuden viikon jälkeen, eläkettä pitää hakea uudelleen. Katkennut eläke myönnetään entisin ehdoin.

Jos lomautus kestää yli puoli vuotta, eläkettä ei välttämättä saa enää uusituksi, sillä niin pitkä lomautus vaikuttaa osa-aikaeläkkeen myöntämisen ehtoihin. Sitä voi hakea uudelleen vasta, kun osa-aikaeläkkeen edellytykset taas täyttyvät.

Ehtoihin kuuluu, että hakijan on täytynyt tehdä kokoaikatyötä vähintään 12 kuukautta viimeisen puolentoista vuoden aikana.
Jos osa-aikatyö loppuu, lakkaa myös osa-aikaeläke.

Asiantuntijana Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Juha Knuuti

Vierailija

Työttömyys alentaa eläkettä

Niin kauan kuin olet työnhakijana TE-toimistossa kassasi on maksettava sinulle päivärahaa siis siihen pakolliseen eläkeikään asti. Et enää tipu työmarkkinatuelle. Käsittääkseni voit jäädä eläkkeelle heti kun 500 pv + 1 lisäpäivä sen päälle on toteutnut. Ei muuten kannata tuijottaa pelkkään bruttotuloon. Työtön, jos ei käy missään töissä, joutuu maksamaan veroa vähintään 20 %. Eläkeläisen verotus on paljon pienemipi. Eli kannattaa tarkistaa omasta kassasta nyt jo ansaittu eläketulo ja...
Lue kommentti
Vierailija

Työttömyys alentaa eläkettä

Lainaus: Lainaus: Eikös se vähennä eläkeellä ollessa mieletön työntekokin eläkettä. Jos vanhuuseläkkeellä ollessaan tekee lisäksi palkkatyötä, se ei vähennä maksettavaa eläkettä. Sen sijaan palkasta kertyy uutta eläkettä, tosin vain 1,5 % ja senkin saa vasta täytettyään 68 vuotta. Sen sijaan työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeläisen palkkatulot pienentävät heille samanaikaisesti maksettavaa eläkettä. Jos tienaa tarpeeksi paljon, eläke lakkaa kokonaan. Työkyvyttömyyseläkkeen saaja...
Lue kommentti

Eläkkeelle jääminen voi pudottaa tuloja, mutta sen ei tarvitse romahduttaa taloutta. ET:n lukijat kertovat, miten he pitävät tulot ja menot tasapainossa.

1. Varaudu tulojen putoamiseen

Keskimääräinen eläke 1 613 euroa on vain puolet keskipalkasta 3 333 euroa, joten tulojen pudotus on suuri. Tuoreiden eläkeläisten eläkkeet ovat tosin selvästi suurempia kuin aiempien ikäpolvien: vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyneiden miesten eläke oli jo reilusti yli 2000 euroa.

ET-lehti kysyi lukijoiltaan eläköitymisen taloudellisista vaikutuksista. Vastausten perusteella palkkatulojen loppumiseen ei aina osata varautua. Lähes 40 prosenttia vastaajista yllättyi, miten paljon tulot pienenivät eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Joskus eläke voi kuitenkin tuoda parannuksen tuloihin.

"Tuloni kasvoivat jäätyäni eläkkeelle. Olin ollut reilut kaksi vuotta työttömänä ja saanut ansiosidonnaista työttömyyskorvausta."

2. Säästä, jos vain pystyt

Äkilliset menot koettelevat aina taloutta - etenkin, jos tulot eivät ole suuret. Puolet kyselyyn vastanneista oli joutunut turvautumaan säästöihinsä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tyypillisiä syitä olivat remontit ja sairastelun aiheuttamat hoitomenot. Moni kertoi käyttäneensä säästöjä myös lasten tai lastenlasten tukemiseen.

Kolmasosalle vastaajista ei ollut kertynyt lainkaan säästöjä työuran aikana. Heidän tilanteensa on hankalampi. Säästämisen voi tosin aloittaa eläkkeelläkin.

"Aloin kolme vuotta sitten sijoittaa rahastoon sata euroa kuussa, vaikka eläkkeeni on vain tuhat euroa nettona. Raha olisi mennyt muuten turhaan humputteluun, mutta nyt sain maksettua sillä osan keittiöremontista. Olisinpa aloittanut säästämisen jo työssä ollessani."

3. Hyödynnä alennukset

Työeläkekortilla ja kansaneläkkeensaajan kortilla saa alennuksia monesta paikasta. VR, Matkahuolto ja eri kaupunkien joukkoliikenteestä vastaavat yhtiöt antavat parhaimmillaan jopa 50 prosentin alennuksen normaalihintaisista lipuista. Liikuntapaikoissa on yleensä hyvät eläkeläisalennukset, kulttuuririennoissa niukemmat.

Alennuksia ei aina mainosteta, joten niitä kannattaa kysyä rohkeasti. Esimerkiksi monet lounaspaikat, kampaamot ja muut pienet yritykset suhtautuvat eläkeläisasiakkaisiin myönteisesti.

"Kysyn aina varmuuden vuoksi, saavatko eläkeläiset täällä alennusta."

4. Kierrätä ja panosta

Vaateostoksien vähentäminen on useimmille helpoin tapa säästää. Peräti kaksi vastaajaa kolmesta kertoi käyttävänsä eläkkeellä vähemmän rahaa vaatteisiin.

"Vaateostot vähenivät, kun työhön soveltuvia vaatteita ei enää tarvitse hankkia. Kotona pärjää collegeasuilla."

Kierrättäminen kiinnostaa: ystävät vaihtelevat vaatteita keskenään, toiset kertovat hyödyntävänsä lastensa vaatevalikoimaa. Osa tuunaa vanhoja vaatteita. Kun uusia vaatteita ostetaan, sitä ei tehdä hetken päähänpistosta.

"Vaateostoksia teen harkiten, mutta laadusta en tingi."

Keskimääräinen työeläkkeellesiirtymisikä on 60,7 vuotta. Miehet jäävät eläkkeelle hiukan naisia vanhempina.

5. Tee ruokaa rakkaudella

Lisääntynyt vapaa-aika mahdollistaa sen, että ruokaan voi panostaa.

"Ruuanlaittoon voi keskittyä ajan kanssa. Ruokakuluissa voi säästää aika paljon, kun kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina."

Lähes kaikki vastaajat kertovat käyttävänsä paljon juureksia ja kasviksia, ja monet hakevat marjat, sienet ja kalat itse luonnosta. Ruokaa ei haaskata, eikä uunia lämmitetä turhaan.

"Teen suuria annoksia, joista osan pakastan ja osa lämmitetään seuraavana päivänä. Leivon myös paljon itse."

6. Suunnittele menot

Eivät ne pienet tulot, vaan suuret menot. Nekään eivät välttämättä ole ongelma, kun asiaan varautuu. Pienistäkin kuluista kannattaa pitää kirjaa. Se auttaa hahmottamaan turhat rahareiät.

"Suunnittelen isot ostokset etukäteen kalenteriini ja pidän suunnitelmistani kiinni."

7. Pidä huolta itsestäsi

Lisääntynyt vapaa-aika antaa mahdollisuuden liikkua enemmän. Kun jättää auton talliin ja hyppää polkupyörän selkään, säästää rahaa ja saa terveellistä hyötyliikuntaa. Riittävä kuntoilu on tutkitusti tehokas tapa pitää yllä hyvinvointia.

"Ulkoilulla ja pihatöillä pidän yllä kuntoani. Terveenä pysyminen tuo parhaat säästöt."

Kursivoidut sitaatit on poimittu kyselyn vastauksista.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2017.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Miten eläkeläisten rahat riittävät? 7 vinkkiä, joiden avulla pidät talouden kunnossa

Olen erimieltä rahastoista. Minulle on kaikkien kulujen ja verojen jälkeen jäänyt käteen huomattavasti enemmän kuin jos olisin makuuttanut rahoja säästötilillä nolla korolla. Kannattaa sijoittaa niin että rahat ovat nopeasti nostettavissa, parhaimmassa tapauksessa siihen menee vain muutama päivä.
Lue kommentti

Hoi, 61-vuotias! Haluaisitko jo nostaa eläkettä, mutta jatkaa silti töissä? Ove on uusi eläkemuoto, jolla tämä onnistuu.

1. Mikä on osittainen varhennettu vanhuuseläke eli ove?

Se on vuoden 2017 alusta voimaan tullut eläkemuoto, joka korvaa entisen osa-aikaeläkkeen. 61 vuotta täytettyäsi voit ruveta nostamaan osan vanhuuseläkkeestäsi, joka on kertynyt edellisen vuoden loppuun mennessä.

2. Mistä tarkistan eläkekertymäni?

Tiedot näet työeläkeyhtiösi verkkosivulta. Yhtiö selviää osoitteesta tyoelake.fi.

3. Kuinka suuren osan eläkkeestä voi nostaa varhennettuna?

Joko neljänneksen tai puolet. Jos valitset 25 prosentin vaihtoehdon, voit myöhemmin vaihtaa sen 50 prosentin osittain varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Toisin päin vaihtoa ei voi tehdä.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen voi peruuttaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saa eläkepäätöksen. Maksettu eläke peritään takaisin.

4. Mikä on varhennusvähennys?

Kun nostat osaa eläkkeestäsi etuajassa, siihen tehdään leikkaus. Se on 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta. Jos eläkeikäsi alaraja on esimerkiksi 63 vuotta 6 kuukautta ja alat nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 62-vuotiaana, vähennystä tulee 18 kuukaudelta, yhteensä 7,2 prosenttia. Vähennys on pysyvä ja se koskee sitä osaa eläkkeestä, jota alat nostaa.

Oma taloudellinen sietokyky kannattaa arvioida realistisesti. Jos vähennys eläkkeeseen onesimerkiksi sata euroa kuukaudessa, se tarkoittaa kymmenen vuoden aikana 12 000:ta euroa ja 20 vuodessa 24 000 euron pottia.

5. Miten lasken vaikutuksen lopulliseen eläkkeeseeni?

Työeläkeyhtiöiden verkkosivujen laskurilla voit itse laskea vaikutusta. Apua saat omasta työeläkeyhtiöstäsi.

Muistathan, että eläkettä leikkaa myös elinaikakerroin, joka määräytyy kunkin ikäluokan odotettavissa olevan eliniän perusteella. Tänä vuonna (2018) kerroin lasketaan vuonna 1956 syntyneille, ja se leikkaa heidän alkavia eläkkeitään nelisen prosenttia.


6. Miten veroni muuttuvat?

Kun eläke pienenee, veroprosentti laskee. Jos kuitenkin jatkat töissä, vero on sitä suurempi, mitä enemmän saat yhteenlaskettua palkka- ja eläketuloa.

Kun saat ilmoituksen ove-hakemuksesi hyväksymisestä, tilaa heti eläkeverokortti osoitteesta vero.fi/verokortti tai soittamalla numeroon 029 497 000. Ilman verokorttia eläkkeestä menee 40 prosentin vero. Erotus maksetaan takaisin, kun verokortti on tullut työeläkeyhtiöön.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke oli keskimäärin 900e/kk helmikuun 2017 loppuun mennessä 50 prosentin eläkettä hakeneilla. – Eläketurvakeskus

7. Minkä verran voin tehdä töitä , kun nostan osittaista varhennettua eläkettä?

Voit jatkaa töissä entiseen tapaan, vaikka kokoaikaisesti. Jos toivot lyhennettyä työaikaa, sovi siitä työnantajasi kanssa. Jos aiot lopettaa työnteon kokonaan, sinun pitää irtisanoutua työsopimuksesi määrittelemällä tavalla.

8. Kertyykö ove:n aikana tekemästäni työstä eläkettä?

Kyllä, aivan normaalisti. Vuoden 2017 alusta eläkettä ansaitaan 1,5 prosenttia vuositulosta läpi koko työuran. Vuoden 2025 loppuun jatkuva siirtymäaika takaa 53-62-vuotiaana suuremman kertymän eli 1,7 prosenttia.

9. Sopiiko ove työttömälle?

Voit saada samanaikaisesti ovea ja ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa ja sairauspäivärahaa.

10. Miten ja milloin haen osittaista varhennettua vanhuuseläkettä?

Omasta työeläkeyhtiöstäsi. Hakemuksen voi täyttää sähköisesti tai paperisena. Oikea ajankohta on 2-4 viikkoa ennen kuin haluat oven maksun alkavan. Hakemusta tehdessäsi tarvitset pankkitilin numerosi, sähköpostiosoitteesi ja verkossa verkkopankkitunnukset.

11. Milloin saan nostaa loput vanhuuseläkkeestäni?

Sitten kun saavutat vanhuuseläkeikäsi alarajan ja lopetat päätyösi kokonaan.

12. Entä jos päätän jatkaa töissä vielä eläkevuosina?

Jos lykkäät eläkkeesi loppuosan nostamista yli vanhuuseläkeikäsi alarajan, saat pysyvän lykkäyskorotuksen. Se on 0,4 prosenttia jokaista lykkäyskuukautta kohti.

Eva Ihalainen, 61, Joroinen:

"Sain elämääni väljyyttä"

"Minulle tuli täyteen 45 vuotta samassa työpaikassa vuonna 2017. Aloitin keskikoulun jälkeen asiatyttönä Ahlströmin Varkauden konepajalla. Pian siirryin palkanlaskentaan, joka sittemmin on ollut osa työtäni.

Pidän itsenäisestä työstäni. Silti, kun täytin viime syksynä 61, aloin kaivata elämään väljyyttäelämääni. Halusin aikaa ulkoilulle ja liikunnalle. Minusta on lisäksi tullut mummi.

Vuoden vanha pojanpoikani Nuutti asuu Varkaudessa ja on usein perheineen meillä Joroisissa. Voimme mieheni kanssa vastedes olla enemmän avuksi Nuutin hoidossa, jos tarvitaan.

Aloitin marraskuussa lyhennetyn, 80-prosenttisen työajan. Nyt helmikuussa alkoi osittainen varhennettu vanhuuseläkkeeni. Nostan 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestäni.

Ove alkoi, kun vanhuuseläkeikäni alarajaan oli aikaa 19 kuukautta. Eläkkeen varhennus vähentää käteen jääviä eläketulojani vajaat sata euroa kuukaudessa koko loppuelämäni ajan. Sen verran laskin kestäväni rahan menetystä. Onhan näitä työvuosia jo kertynyt, ja mistä sitä tietää, kuinka pitkään riittää voimia ja terveyttä.

Syksyllä 2018 siirryn kokonaan eläkkeelle. Nykyistä pienemmät tulot eivät pelota. Olen tottunut elämään säästeliäästi. Työssä käydessä syntyy kuluja esimerkiksi työmatkoista, siisteistä vaatteista ja kampaajakäynneistä.

Jatkossa saatan harkita vapaaehtoista vanhustyötä. Omia iäkkäitä vanhempiani hoidin itse loppuun asti."

Lähteet: Eläketurvakeskus ja ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto, Työeläkeyhtiö Elo ja Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara sekä Verohallinto.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Uusi osittainen varhennettu vanhuuseläke aiheutti alkuvuonna 2017 hakemustulvan työeläkeyhtiöihin. Viime vuoden helmikuun loppuun mennessä hakemuksia tuli 3 630.

Hakijoista joka toinen oli syntynyt vuonna 1955. Toinen puolikas oli pääosin vuosina 1954 ja -56 syntyneitä.

Kaksi kolmesta hakijasta oli miehiä. Syynä saattaa olla yli 60-vuotiaiden miesten korkea työttömyysaste.

Valtaosa haki maksuun 50:tä prosenttia kertyneestä eläkkeestään. Vain yksi kymmenestä valitsi 25 prosentin vaihtoehdon.

Alkuvuonna myönnetyt 50 prosentin eläkkeet ovat olleet suuruudeltaan keskimäärin 900 euroa kuukaudessa.

Työeläkeyhtiö Elo haastatteli maaliskuun alussa sataa asiakastaan, joille oli myönnetty ove. Peräti puolet heistä jatkoi töissä entiseen tapaan. Vain yksi kymmenestä lopetti työnteon kokonaan. Vajaa viidesosa lyhensi työaikaa.