Jos työt loppuvat, ansiopäiväraha turvaa elannon, mutta tuleva eläke pienenee.

Karttuneeseen eläkkeeseen eivät alkava työttömyys ja lomautukset vaikuta, se on tallessa eläkevuosia odottamassa.

Työttömyyskassan maksamista ansiopäivärahoistakin karttuu eläkettä. Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta eläkettä ei sen sijaan kerry.

Mitä pitempään on työssä, sitä paremman eläkkeen saa. Työssä olevien alle 53-vuotiaiden karttumisprosentti on 1,5 työvuotta kohti. 53 - 62-vuotiaille eläkettä karttuu 1,9 prosenttia ja 63 - 67-vuotiaille 4,5 prosenttia vuodessa.

Kuntien palveluksessa oleville ennen vuotta 1950 syntyneille karttuu 2,0 prosenttia siihen asti, kun he täyttävät 63 vuotta.

Jos alle 68-vuotias eläkeläinen käy töissä, hänelle karttuu työansioista uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Eläketurvakeskus on laskenut, että 53 vuotta täyttäneelle karttuu eläkettä työttömyysvuotena runsas kolmannes vähemmän kuin vastaavasta työstä karttuisi.

Työttömyys kaventaa tulevaa eläkettä myös siksi, että työttömyysaikana eläkkeen laskemisperusteena ovat palkkatuloja pienemmät päivärahat.
Työttömyyspäiväraha on laskettu työttömyyttä edeltäneestä vuosiansiosta, josta on otettu huomioon vain 75 prosenttia päivärahan perusteeksi.

Lisäpäivät avuksi

Jos työttömyys jatkuu lähellä varsinaista eläkeikää, voi päivärahakauteen saada niin sanottuja lisäpäiviä. Puhutaan "työttömyysputkesta".

Työttömyyspäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä jos olet täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

Vuonna 1955-1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta.

Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

Työttömyyseläke vastaa suuruudeltaan siihenastista eläkekertymää työstä ja päiväraha-ajalta.

Lisäpäivien saanti edellyttää, että on ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. Työttömänä ei ole saanut olla kahta vuotta kauempaa. Vain palkansaajalla on oikeus lisäpäiviin, yrittäjällä ei.

– Jos lisäpäiville pääsy on pienestä kiinni, silloin viidensadan työttömyyspäivän täyttymistä kannattaa yrittää siirtää keinolla millä hyvänsä. Sen voi tehdä esimerkiksi ottamalla vastaan lyhytaikainen työ, neuvoo Eläketurvakeskuksen tiedottaja Taina Hedman.

Leskeneläke saattaa nousta

Yleensä työttömyys kaventaa eläkettä, mutta leskeneläkettä se saattaa jopa nostaa. Leskeneläke lasketaan näet uudelleen, jos sen saajan tulot työttömyyden vuoksi oleellisesti pienenevät. Tämä pätee vuoden 1990 jälkeen myönnettyihin leskeneläkkeisiin.

Työttömyyden yllättäessä leskeneläkkeen saajan kannattaakin olla yhteydessä eläkettä maksavaan eläkeyhtiöön.

Vuotta 1990 vanhempiin leskeneläkkeisiin saajan tulot eivät vaikuta. Vanhoissa leskeneläkkeissä leski saa puolet kuolleen puolison eläkkeestä.
Lähtöpaketin kääntöpuoli

Monilla työpaikoilla ikääntyviä ohjataan irtisanomisen sijaan eläkkeelle myös eläkejärjestelyiden avulla. Työnantajat ovat tarjonneet erilaisia lähtöpaketteja. Usein ne vastaavat suuruudeltaan noin 2–6 kuukauden palkkaa.

Lähtöpaketti ei vaikuta tulevan eläkkeen määrään, jos siihen ei sisälly työvelvoitteita. Jos paketin ottaa, päivärahan maksuun tulee yleensä vähintään kolmen kuukauden karenssi. Kannattaakin laskea, että paketti on isompi kuin päiväraha olisi.

Lähtöpaketin ottajan kannattaa myös miettiä, onko vielä työhaluja, ja jos on, millaiset ovat mahdollisuudet löytää sopivaa työtä. Vanhalla työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa lähtöpaketin hyväksynyttä takaisin töihin.

Myös lähtöpaketin ottajalle lisäpäivät voivat tulla avuksi.

Hyödyllisiä nettiosoitteita:
www.etk.fi
www.kela.fi
www.mol.fi

Hae päivärahaa

  • Työttömäksi jääneen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, jotta hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa
  • Oman ammattiliittonsa työttömyyskassan jäsen voi hakea palkan mukaan määräytyvää ansiopäivärahaa. Ansiopäiväraha on tavallisesti 40–60 prosenttia palkasta.
  • Kassaan kuulumattomille maksetaan Kelan peruspäivärahaa. Se on 32,46 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa.
  • Jos työttömyys jatkuu yli kaksi vuotta, työtön putoaa Kelan maksamalle työmarkkinatuelle.

Näin lomautus vaikuttaa

Pitkät lomautukset heikentävät eläkekertymää. Lomautusajalta voi hakea päivärahaa, ja siten eläkettä kertyy kuten työttömyysjaksolla.
Lomautus voi päättää osa-aikaeläkkeen, jos lomautus kestää yli kuusi viikkoa. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaeläkettä ei makseta, jos työntekoon tulee yli kuuden viikon tauko.

Jos työt jatkuvat kuuden viikon jälkeen, eläkettä pitää hakea uudelleen. Katkennut eläke myönnetään entisin ehdoin.

Jos lomautus kestää yli puoli vuotta, eläkettä ei välttämättä saa enää uusituksi, sillä niin pitkä lomautus vaikuttaa osa-aikaeläkkeen myöntämisen ehtoihin. Sitä voi hakea uudelleen vasta, kun osa-aikaeläkkeen edellytykset taas täyttyvät.

Ehtoihin kuuluu, että hakijan on täytynyt tehdä kokoaikatyötä vähintään 12 kuukautta viimeisen puolentoista vuoden aikana.
Jos osa-aikatyö loppuu, lakkaa myös osa-aikaeläke.

Asiantuntijana Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Juha Knuuti

Vierailija

Työttömyys alentaa eläkettä

Niin kauan kuin olet työnhakijana TE-toimistossa kassasi on maksettava sinulle päivärahaa siis siihen pakolliseen eläkeikään asti. Et enää tipu työmarkkinatuelle. Käsittääkseni voit jäädä eläkkeelle heti kun 500 pv + 1 lisäpäivä sen päälle on toteutnut. Ei muuten kannata tuijottaa pelkkään bruttotuloon. Työtön, jos ei käy missään töissä, joutuu maksamaan veroa vähintään 20 %. Eläkeläisen verotus on paljon pienemipi. Eli kannattaa tarkistaa omasta kassasta nyt jo ansaittu eläketulo ja...
Lue kommentti
Vierailija

Työttömyys alentaa eläkettä

Lainaus: Lainaus: Eikös se vähennä eläkeellä ollessa mieletön työntekokin eläkettä. Jos vanhuuseläkkeellä ollessaan tekee lisäksi palkkatyötä, se ei vähennä maksettavaa eläkettä. Sen sijaan palkasta kertyy uutta eläkettä, tosin vain 1,5 % ja senkin saa vasta täytettyään 68 vuotta. Sen sijaan työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeläisen palkkatulot pienentävät heille samanaikaisesti maksettavaa eläkettä. Jos tienaa tarpeeksi paljon, eläke lakkaa kokonaan. Työkyvyttömyyseläkkeen saaja...
Lue kommentti

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti

Eläkeläiset Maritta Osada ja Eila Hopeamaa pitivät viikon ajan kirjaa kuluistaan. Molemmat säästävät arkimenoissa ja tuhlaavat pieniin matkoihin.

Suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke kuukaudessa on 1531 euroa. Lähde Eläketurvakeskus

Maritta Osada, 66, Helsinki:

Maritta ihmettelee, miten sinkku pärjää eläkkeellä.
Maritta ihmettelee, miten sinkku pärjää eläkkeellä.

Yhdessä selviämme 

"Oli mielenkiintoista pitää kirjaa omista menoista. Näin tarkkaan, mihin rahani vilahtivat.

Kirjausviikolla oli minun ja aviomieheni tapaamisen 47. vuosipäivä. Halusimme juhlistaa sitä jotenkin, ja lähdimme matkalle Tallinnaan suunnittelematta sitä kovin pitkään. Meillä oli etukupongit, joten laivamatka maksoi vain kymmenen euroa henkilöä kohden.

Sähkölaskun maksan joka kuukausi. Mies maksaa automme kulut ja vakuutukset. Hänellä on parempi eläke kuin minulla, joten hänellä on minua enemmän vastuuta yhteisestä taloudestamme.

Meillä on molemmilla omat tilit, mutta maksamme myös toistemme ostoksia jakäymme vuorotellen kaupassa. Viron-matkan maksoimme puoliksi.
puskuri tuo turvallisuutta

Meillä on omistusasunto Helsingin Hermannissa. Maksamme kuukausittain asuntomme taloyhtiölainan hoito- ja rahoitusvastiketta. Ne tekevät yhteensä 800 euroa, jonka maksamme puoliksi.

Rahojen riittämisen kannalta merkitsee paljon, että meitä on kaksi jakamassa kuluja. Yksin elävän ihmisen elämä pienellä eläkkeellä voisi olla todella niukkaa.

Eläkkeeni on niin pieni, että kuukausittaisia menoja on mietittävä etukäteen. Ulkona syöminen on meille harvinaista. Säästöjä on oltava jo perusturvallisuuden tunteen luomiseksi. Säästin työelämäni aikana puskurirahaston sen varalta, että tulee yllättäviä menoja eläkkeellä. Eläkkeestäni en pysty säästämään lainkaan.

Mieheni on kotoisin Japanista. Tapasimme Tampereella, kun hän oli täällä reissaamassa. Käymme Aasiassa vähintään kerran kahdessa vuodessa. Yritämme metsästää tarjoushintaisia lentolippuja.

Viivymme matkalla yleensä muutaman viikon, jotta ehdimme viettää aikaa sukulaisten kanssa. Asumme aina hotellissa, joten matkan kokonaiskustannukset ovat melko suuret. Seuraavan kerran suunnittelemme matkaa vuodenvaihteen jälkeen.

Niukka lapsuus

Olen tottunut niukkuuteen jo lapsuudessani. Kasvoin suuressa perheessä, eikä meillä koskaan ollut mahdollisuutta törsätä rahaa. Emme myöskään koskaan ostaneet mitään velaksi.

Myös mieheni on kasvanut suuressa perheessä, joten jaamme saman ajatusmaailman. Ihailemme säästeliästä elämäntapaa jaolemme tyytyväisiä vähään. Omasta mielestäni olemme kuitenkin saaneet hyvän elämän, olemme voineet matkustella riittävästi ja elää tarpeeksi mukavasti.

Emme ole liittomme aikana koskaan riidelleet rahasta, mikä liittyy varmasti samankaltaiseen perhetaustaamme. Meillä on samanlainen asenne rahankäyttöön.

Lapsemme, kaksi tytärtä ja poika, ovat jo aikuisia ja elävät omillaan. Olen yrittänyt siirtää heille arvojani rahankäyttöön liittyen. Mutta ehkä tämän päivän nuoret suhtautuvat rahaan aikuisia kevyemmin javasta vanhempana vakavammin.

Mielestäni eläkkeet tulisi sitoa indeksikorotuksiin. Muuten meitä eläkeläisiä kohtaa valtava kurjistuminen, kun elämisen hinta nousee ja eläkeläisten ostovoima hupenee.

On ikävää, että meitä työelämän jättäneitä rohkaistaan koko ajan kuluttamaan enemmän. Pienellä eläkkeellä kulutusjuhlaan osallistuminen on mahdotonta."

Marjatan kulut: Juhlamatkaan kului rahaa

Marittan eläke on 1450 euroa kuukaudessa. Hän on eläkkeellä valtion virkamiehen tehtävistä.

Viikon menot

  • Sähkölasku 10,50 e
  • Bussimatkat 4,10 e
  • Ruokakauppa 54 e
  • Laivamatka ja hotellimajoitus Tallinnassa 43,50 e
  • Ruokailu Tallinnassa 31 e
  • Ratikka ja junat Tallinnassa 15,50 e
  • Museo Tallinnassa 8 e
  • Tuliaiset laivalta 30 e

Yhteensä 196,60 e.

 

Eila Hopeamaa, 68, Askola

Eila säästää ruuanlaitossa.
Eila säästää ruuanlaitossa.

Itse tekemällä säästän 

"Tämän ikäisenä ja alle 1300 euron eläkkeellä elävänä rahatilanteen on oltava kontrollissa. Pidän tarkasti kirjaa kaikista vuoden mittaan toistuvista maksuista, ettei mikään tule yllätyksenä.

Asun synnyinkodissani, isäni rakentamassa omakotitalossa Askolan Monninkylässä. Auton omistaminen on täällä välttämätöntä.

Pihan kanssa on kesäisin paljon työtä. Kerään aina kehäkukkien ja krassien siemenet talteen ja istutan ne taas ensi vuodeksi. Viime kesänä ruoho kasvoi niin kovasti, että nurmikon leikkuuseen kului tavallista enemmän bensaa.

Säilömisaikana tuli ostettua paljon hillosokeria. Poimin sieniä ja marjoja, säilön ruokaa vanhaan maakellariin ja leivon. Tuvassani on leivinuuni, siinä paistan maukasta hiivaleipää.

Sähkö vie eläkkeestäni 100 euroa vuodessa, jätemaksu 62 euroa ja vesimaksu 40 euroa. Lääkkeisiin käytän vuodessa 240 euroa ja nettiin 299 euroa.

Avomieheni on töissä Kotkassa. Käyn siellä viikonloppuisin, joten bensaan menee rahaa. Olemme seurustelleet kaksikymmentä vuotta. Asumme molemmat omakotitaloissa. Tämän ikäisenä erikseen asuminen toimii mukavasti. Saatamme muuttaa yhteen joskus tulevaisuudessa. Meillä on molemmilla omat taloudet, mutta tarjoamme toisillemme asioita ja ostamme lahjoja.

Mieheni teki ison työn, kun hän remontoi minun taloni.

Siivosin, jotta selvisimme

Elämäni on helpottunut kovasti lapsiperheen arjen jälkeen. Tiukkoja paikkoja on ollut niin monia, että tiedän selviäväni. Poikani ovat nyt 38-, 44- ja 46-vuotiaita. Kaikki ovat menneet töihin jo kouluikäisinä. He ovat pärjänneet omillaan, minun ei ole tarvinnut tukea heitä taloudellisesti. Raha ei kasva puissa, niin meidän perheessämme on sanottu.

Erosin, kun nuorimmaiseni oli 15-vuotias. Entisen mieheni alkoholinkäyttö tuhosi perheemme. Eron jälkeen tein lisätöinä siivouskeikkoja, jotta pärjäsimme.

Käyn kerran viikossa töissä Askolan päiväkeskuksessa. Aina työpäivän päätteeksi teen viikon ostokset ja käyn apteekissa, sillä se käy helposti työpaikkani lähellä.

Teen vapaaehtoistöitä seurakunnassa, ikäihmisten kerhoissa ja diakoniatyön keräyksissä. Lisäksi istun ensimmäistä kauttani Eläkeliiton paikallisosaston hallituksessa.

Kolme pankkitiliä

Säästän saunaremonttiin, koska sauna täytyy uusia vuoden kuluessa. Minulla on eri tilit säästämistä, hätävaraa ja käyttöä varten. Aina on oltava rahaa yllätysten varalta, sillä kodinkone saattaa hajota tai onnettomuus voi sattua milloin vain.

Vuosi sitten putosin keittiön tikkailta. Sen jälkeen liikkuminen on todella vaikeaa. Kolmen kuukauden ajan minun täytyi pitää tiukkaa liiviä, joka tuki lannenikamaani. Onneksi poikani, sisareni ja mieheni olivat auttamassa. Säästöjeni avulla selvisin taloudellisesti.

Olen menossa keväällä käymään vanhan työkaverini luona Ylivieskassa. Tällaisia matkoja varten vahdin tarjouksia etukäteen. Ostin liput 60 päivää ennen matkaa, niin sain 30 euroa halvemmat säästöliput.

Yleensä rahaa menee hyvin vähän vapaa-ajanviettoon. Reissuihin otan mukaan pienet eväät ja vesipullon.

Unelmani olisi nähdä Euroopan kaupunkeja, kuten Rooma ja Pariisi."

Eilan kulut: Auto lohkaisi eniten euroja

Eilan eläke on 1267 euroa kuukaudessa. Hän on eläkkeellä lähihoitajan työstä.

Viikon menot

Liikennevakuutus ja kasko 403,70 e
Kiinteistövero 99,80 e
Puhelinmaksu 29,70 e
Bensa 39,80 e
Ruokaostokset 33 e
Junamatkat Ylivieskaan 53,20 e

Yhteensä 659,20 e

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 1/2017.