Puhemiehen kaimat, neljä kirjainta. Ristisanojen ystävä on voinut huomata, että usein sivun laidassa lukee Erkki Vuokila. Tuhansia ristikoita laatinut mies nappaa sanoja niin politiikasta kuin ruokakaupan hyllyltä.

Etätyöapatia, mikä upea sana! Monella se vetää hartiat kyyryyn: eristäytymistä on ollut tänä vuonna paljon, ja se alkaisi jo riittää.

Mutta Erkki Vuokila kokee toisin. Hänelle tuo poikkeuskevään uudissana on mitä ihanin. Käsi alkaa hapuilla lyijykynänpätkää ja ruutupaperia, suu makustella sanan rakennetta ja rytmiä.

– Se on täydellinen sana, joka tyydyttää kaikkia hermoja. Ääkköset ja a-kirjaimet yhdistyvät siinä hienosti. Sille voi keksiä monia hämääviä vihjeitä ja saada ratkojan kivasti epäröimään, Erkki sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hyvässä ristikossa sanat ja vihjeet ovat ajan hermolla.

Suomen suurimman sanaristikkoyrityksen perustaja ja tuhansien sanaristikkojen laatija tietää, mistä puhuu. 62-vuotias sanataituri on pallotellut mielenkiintoisia sanoja ristikoiksi, kryptoiksi ja piilosanoiksi jo kuudella vuosikymmenellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erkillä on jatkuvasti antennit auki sanojen maailmaan. Oikein ihanaan sanaan voi melkein rakastua, ja mehevä ja ristikkokelpoinen sana voi iskeä vaikkapa ruokakaupan hyllyllä, kuten "lasagnelevy" tai "cappuccinojauhe".

Sanojen maailma aukeaa

Isä on tullut töistä kotiin ja heittäytynyt sängylle loikoilemaan ristikkolehti kädessään. Kuuluu suhinaa, kun lyijykynä vipeltää ruudusta toiseen. Kahdeksanvuotias Erkki on kömpinyt isän kainaloon.

Ei ole kiire mihinkään, tuntuu kotoisalta. Isästäkin on mukavaa, kun perheen ainoa lapsi Erkki on vieressä. Hän ei koskaan sano, että menepäs nyt siitä, kun isä haluaa ratkoa ristikoita rauhassa. Eletään kuusikymmenlukua Helsingin Itä-Pakilassa.

Jos tämä tuntuisi työltä, en olisi enää hengissä.

Ei kestä kauaakaan, kun Erkillä on oma punakantinen vihko, johon hän alkaa hahmotella mystisiltä tuntuvia sanojen verkkoja. Nuoren ristikkomaakarin aarrearkku on kodin kirjahyllystä löytyvä Facta-tietosanakirjasarja, josta voi etsiä harvinaisia sanoja.

Metsätieteilijäisä on kirjoittanut sarjaan oman alansa artikkeleita, ja palkkiona kotiin on tullut hyllymetrillinen puna- ja kultakantisia tiedon jättiläisiä.

Kun sopiva flow iskee, ristikko syntyy missä vain.
Kun sopiva flow iskee, ristikko syntyy missä vain.

Erkki kantaa kirjastoautolta kotiin kassikaupalla myös Poikien sinisen sarjan seikkailuromaaneja. Niitä hän ahmii joskus niin vauhdilla, ettei aina muista, mitä tarinassa tapahtuu edes samalla sivulla.

Parasta on kuitenkin huomata, kuinka sanaristikot alkavat rakentua punakantisen vihkon sivuille yhä helpommin.

Tienestit levykauppaan

Kolmetoistavuotiaana Erkki lähestyy nuoren miehen kursailemattomuudella Iisakin Ristikot -lehden julkaisijoita. "Ostatteko hyvin laadittuja ristikoita?" kuuluu myyntipuhe kirjeessä.

Lehdessä ei arvata, että asialla on koulupoika, se selviää heille vasta myöhemmin. Hyvin laaditut ristikot kelpaavat, ja lisää tilataan heti.

Ristikonratkonnan ensimmäisessä SM-kilpailussa 1974 Erkki lyö nopeudessa matematiikanopettajansakin. Ristikkoneron maine tekee vaikutuksen myös luokkatoverin kauniiseen isosiskoon, vaikka ujouttaan Erkki ei olisi sitä uskonut. Molemminpuolinen ihastus syvenee seurusteluksi.

Lukion läpi Erkki seilaa vähänpuoleisella lukemisella, silti erinomaisin arvosanoin. Pänttäämistä enemmän kiinnostaa ristisanojen sommittelu. Niistä maksetaankin aika muhkeasti.

Hollantilaisen taiteilijan Jos Reniersin teoksen ruutusymboliikka viittaa Vuokilan elämäntyöhön.
Hollantilaisen taiteilijan Jos Reniersin teoksen ruutusymboliikka viittaa Vuokilan elämäntyöhön.

Erityisen upealta tuntuu, kun legendaarinen nuorison musalehti Suosikki haluaa julkaista Erkin ristikon. Siitä maksetaan nelinkertainen hinta muihin lehtiin verrattuna, vaikka nuori musiikkifani tekisi Suosikkiin ristikon vaikka ilmaiseksi.

Erkistä on mahtavaa kiikuttaa palkaksi tupsahtanut 150 markan suuruinen postiosoitus postitoimistoon ja katsella, kuinka virkailija latoo setelitukkoa tiskiin.

Ison osan tienesteistään Erkki kantoi siihen aikaan suoraan levykauppaan. Isä katseli touhua aikansa ja tuumasi, että kannattaako niitä levyjä ihan noin paljon ostaa.

Isän neuvosta Erkki hankki yksiön ja laittoi sen vuokralle. Armeijan jälkeen Erkki vei Eevansa vihille, ja pesämunan ensimmäiseen kotiinsa he saivat ristikkorahoilla ostetun asunnon myynnistä.

Isänsä jalanjäljissä Erkki luki metsänhoitajaksi. Alan töitä hän ei ehtinyt tehdä päivääkään, sillä ristikkobisnes vei mukanaan. 

Vuokiloiden ristikkoalan yritys Sanaris Oy työllistää nykyään Erkin ja Eevan lisäksi heidän Sakari-poikansa sekä neljä palkattua työntekijää. Avustajia on kolmisenkymmentä, pääosin laatijoita ja piirtäjiä. 

Jutun voi lukea loppuun ET-lehden numerosta 14/2020.

Erkki Vuokila

  • Syntynyt 1957 Helsingissä, jossa asuu edelleen.
  • Toimitusjohtaja ja sanaristikonlaatija.
  • Vaimo, kaksi lasta, neljä lastenlasta.
  • Harrastaa musiikkia, elokuvia, matkailua ja valokuvausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla