Jos voisin antaa yhden neuvon -juttusarjassa tunnetut ihmiset kertovat minkä neuvon antaisivat nuoremmalle itselleen.
”Älä ole niin arka, rakenna itseluottamustasi”
Parikymppisenä olin epävarma kyvyistäni ja helposti lannistettavissa.
Lapsena piti olla hiljaa enkä saanut näyttää tunteitani. En uskaltanut astua esiin ja sanoa, että minäpä menen ja teen.
Jossain olkapäällä istui joku, joka sanoi, että sinusta ei ole mihinkään.
Hyvä palaute koulusta ohitti korvani kummallisesti. Jossain olkapäällä istui joku, joka sanoi, että sinusta ei ole mihinkään.
Kun vastaan tuli haasteita, joissa olisin saanut näyttää kykyni, aliarvioin itseni. En tarttunut tilaisuuksiin, vaikka olisin varmasti onnistunut, jos vain olisin rohkeasti yrittänyt.
Kun olin teini-ikäinen, pianonopettajani tarjosi mahdollisuutta osallistua Eero Heinosen mestarikurssille. Pidin itseäni niin huonona, että keksin sen seitsemät tekosyyt, ettei minun tarvinnut mennä sinne.
Pelkäsin, että yksi moka leimaisi persoonani loppuiäkseni.
Pelkäsin kovasti epäonnistumista: että ihmiset moittivat ja vähättelevät minua. Pelkäsin, että yksi moka leimaisi persoonani loppuiäkseni. Olisin ikuisesti kelvoton.
Itsensä vähättelyn vaihetta kesti teini-iästä kolmikymppiseksi asti.
Olen huomannut, että huijarisyndrooma vaivaa yhä monia nuoria fiksuja naisia. He eivät usko omaan pätevyyteensä. Kritiikin pelossa he tyytyvät liian vähään, ja mahdollisuudet jäävät käyttämättä.
Itsevarmuuteni rakentui vähitellen asioita tekemällä ja palkitsevien ihmissuhteiden avulla.
Edelleen vähän sävähdän kritiikkiä. Mutta en lannistu.
Kun syyttäjä, masentaja ja pahanpuhuja viimein lähti olaltani, niin tuntui, että vau, tämä maailma onkin ihan eri paikka kuin olin kuvitellut! Voimani vapautuivat työn tekemiseen.
Edelleen vähän sävähdän kritiikkiä. Mutta en lannistu. Jos joku sanoo, että suu kiinni, ajattelen, että hölynpölyä. Nollaajia löytyy. Joskus tuntui, että suorastaan etsin sellaisia ihmisiä. Nyt ohitan heidät.
Kenen neuvon sinä haluaisit lukea? Ehdota osoitteeseen et-lehti.fi@sanoma.com
Lue myös:
Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 1/2018.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
