Kaikkein terveellisimpiä asioita ovat yhdessä nauraminen, syöminen ja laulaminen sekä tietenkin toisen ihmisen kosketus ilman suojakäsineitä, kirjoittaa Minna Lindgren.

Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomella on yksi mielenkiintoinen jumbosija: missään OECD-maassa eivät perheet syö niin harvoin yhdessä kuin täällä.

Suomi on mikroaaltouunimaa. Me olemme tehokkaita työkeskeisiä ihmisiä, joiden lapset harrastavat kaiket illat, ja niin kukin hotkaisee milloin mitäkin.

Lasten kehitystä tutkineet psykologit ovat havainneet, että perheen yhteiset ateriat ovat keskeisiä ihmiseksi kasvamisessa. Ruokahetket kehittävät lapsen sosiaalisia ja kielellisiä taitoja ja edistävät oppimisessa tärkeitä ominaisuuksia, kuten keskittymiskykyä, abstraktia hahmottamista ja kuullun ymmärtämistä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tieteen tulokset ovat nykyään tällaisia: jokin ihmisen vanha tapa todetaan tärkeäksi terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmasta. Ihmisen on hyvä kulkea metsässä, syödä päivittäin yhdessä, laulaa ja tanssia, eikä ole haitaksi, että toisinaan ihminen kiipeä puuhun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiitos kovien tieteiden, joudumme ikään kuin palaamaan entiseen, pehmeiden arvojen äärelle.

Sosiaalisuus on henkisen hyvinvoinnin peruspilareita.

Mutta kun tiede on polvillaan pienen viruksen edessä, unohdamme kaikki vanhat hyvät tavat. Yhteiskunta alkaa toimia "terveys edellä". Koko maailma suljetaan ja kaikki yli 70-vuotiaat eristetään.

Tässä käsitys terveydestä on hirvittävän kapea ja nykytieteen valossa väärä. Henkinen hyvinvointi on edellytys sille, että sydän lyö ja keuhkot toimivat. Henkisen hyvinvoinnin peruspilareita on sosiaalisuus, se, että ihminen on tekemisissä lajitovereiden kanssa.

Todennäköisesti kaikkein terveellisimpiä asioita ovat yhdessä nauraminen, syöminen ja laulaminen sekä tietenkin toisen ihmisen kosketus ilman suojakäsineitä.

Voimakkain hyvänolontunne tulee ihokosketuksesta.

Sosiaalisuutta voi tuottaa myös keinotekoisesti, ilman muiden läsnäoloa. Parhaiten se toteutuu taiteen avulla. Musiikin kuunteleminen ja kirjan lukeminen saavat aivot uskomaan, että olemme sosiaalisia. Mutta ei taidekaan korvaa terveydelle tärkeintä tekijää, kohtaamista toisen ihmisen kanssa.

Voimakkain hyvänolontunne tulee ihokosketuksesta, ja tuntoaisti toimii vielä kuolemankin hetkellä.

Moni toivoo koronakaranteenin muuttavan yhteiskuntaa. Vaikka emme muistaisikaan vähentää lentämistä, risteilyjä, yksityisautoilua ja lihansyöntiä, voisimme edes ryhtyä sosiaalisiksi. Niin, ja lopettaa puheet siitä, ettei hyvään vanhustenhoitoon ja hoitajien palkkojen nostamiseen ole varaa.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 11/20.

Sisältö jatkuu mainoksen alla