Rauhaa ja hiljaisuutta, taidetta ja elämyksiä. Kirkot ovat vastaus monen nykymatkaajan toiveisiin, toteaa ET:n päätoimittaja Katriina. Ne ovat myös siteitä meidän ja menneiden sukupolvien välillä.
Muistan lapsuudestani kesälomareissun, jolla suuntasimme täyteen pakatulla kuplavolkkarilla Pohjanmaalta kohti Kainuuta. Jokaisella paikkakunnalla vierailimme isäni sanojen mukaan ”kylän korkeimmassa rakennuksessa”, kirkossa.
Lapsena kirkkokäynnit tuntuivat ikävystyttäviltä, mutta sittemmin niistä on kehittynyt vakio-ohjelma matkoilleni. Olen elämäni aikana vieraillut kymmenissä kirkoissa eri kylissä ja kaupungeissa, maissa ja maanosissa.
Kirkot ovat konkreettisia siteitä meidän ja menneiden sukupolvien välillä.
Viimeksi kävin tutustumassa kolmeen kirkkoon Zaragozassa Pohjois-Espanjassa. Mahtavin niistä oli 1100–1600-luvuilla rakennettu La Seon katedraali. Loin katseeni sen korkeaan kattoon ja mietin, miten Aragonian kuningaskunnan asukkaat ovat aikanaan seisseet samoilla kivilaatoilla ja ihailleet samoja kattomaalauksia. Katsoin alabasterista veistettyä alttaritaulua, joka on ollut paikallaan yli viisisataa vuotta. Sen hienoa kaiverrustyötä myös Ebrojoen varren viljelijät ovat joskus ihmetelleet.
Kirkkojen arvo ei ole pelkästään upeasti restauroiduissa alttaritauluissa ja kattomaalauksissa. Arvo on myös siinä, että kiviset rakennukset ovat usein pysyneet pystyssä vuosisatoja. Ne ovat konkreettisia siteitä meidän ja menneiden sukupolvien välillä.
Ennen kaikkea kirkot antavat tilaa ajatuksille ja mahdollisuuden pysähtyä.
Käynnit vanhoissa kirkoissa maadoittavat minut tähän hetkeen ja maailmaan, joka muuttuu ympärillä kiihtyvällä vauhdilla. Kirkot ovat osa tarinaa, joka kertoo, miksi maailma on sitä, mitä se on nyt – ja miksi me ihmiset olemme sitä, mitä nyt olemme.
Tämän lehden sivuilla 63–73 kerrotaan matkailun tuoreimmista trendeistä. Jutun luettuani minusta tuntui, että kirkot ovat vastaus monen nykymatkaajan toiveisiin. Niistä voi löytää saman rauhan ja hiljaisuuden, jota luonnosta haetaan. Kirkoissa voi ihailla edullisesti maailmanluokan taidetta ja ennen kaikkea: ne antavat tilaa ajatuksille ja mahdollisuuden pysähtyä.
Mukavaa tammikuuta! Iloitaan lumesta ja lomaunelmista.
Teksti on julkaistu ET-lehden numerossa 2/2019.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
