Taiteen voima on valtava.
Olen sitä ikäluokkaa, jonka lapsuuden harrastuksissa ratkaisi enemmän määrä kuin laatu. Harrastin voimistelua, pianon- ja viulunsoittoa, lauloin kuorossa ja kävin balettitunneilla.
Huippua minusta ei tullut missään lajissa, ja kovan harjoittelun sijaan pysyin tiukasti mukavuusalueellani. Pianoa pimputtelin mieluiten omaksi ilokseni, spagaattiin en venynyt koskaan. Tähtihetkeni oli rooli kiilto-madon päänä baletin kevätesityksessä.
Huippua minusta ei tullut missään lajissa.
Harrastuksista jäi kuitenkin hienoja muistoja, hyviä ystäviä ja kiinnostus kulttuuriin ja taiteeseen. Soittelen yhä silloin tällöin pianoa ja käyn mielelläni konserteissa.
Taide ja kulttuuri ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille, näin tutkimukset osoittavat. Terveysvaikutukset ovat niin isoja, että taiteen harrastamisen on todettu jopa voivan pidentää elinikää.
Laulaessaan kuorossa tai tanssiessaan ryhmässä ihminen kokee olevansa osa porukkaa, ja yksinäisyyden tunteet vähenevät. Uusia asioita oppiessa itseluottamus kasvaa.
Taideharrastus voi jopa pidentää elinikää.
Yleisössä istumisen parantava voima taas on siinä, että esitys tarjoaa mahdollisuuden kokea ja käsitellä suuria tunteita.
Lapsuuden harrastukset rohkaisevat harrastamaan aikuisenakin, mutta aiempaa kokemusta ei tarvita. Uuden harrastuksen voi aloittaa seuroissa tai yhdistyksissä koska tahansa.
Helpointa on istahtaa yleisöksi: tarvitsee vain avata silmät ja korvat ja nauttia radion musiikista tai kiinnostavasta kirjasta.
Pääkirjoitus on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2020.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
