Marita Suontausta menee miehensä Pekan kanssa yöpuulle lusikka-asennossa.

"Kun minä ja mieheni Pekka Suontausta, 57, aloitimme yhteiselämämme 35 vuotta sitten, nukuimme pitkään metrin levyisessä Muurame-sängyssä.

Siihen verrattuna nykyinen 140 senttiä leveä vuoteemme on luksusleveä. Mutta se riittää meille mainiosti, sillä olemme aina nukkuneet lusikka-asennossa tiiviisti toisissamme kiinni.

Tiukasti kiinni

Menemme yleensä nukkumaan kymmenen maissa. Minä luen vielä kirjaa ennen nukahtamista, ja Pekka asettuu taakseni ihan kiinni selkääni. Jos hän on jo nukahtanut, kun minä suljen kirjan, käännyn ihan liki häneen ja nostan käteni hänen kylkensä yli.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aloitamme matkan höyhensaarille aina lusikassa, vaikka usein heräämmekin jossain muussa asennossa, esimerkiksi selät vastakkain. Me molemmat nukahdamme näin paremmin, sillä toisen lähellä oleminen rentouttaa. Varsinkin jos toinen jo nukkuu, hänen unestaan saa jotenkin "tartunnan".

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pekka ja Marita Suontausta nukahtavat aina lusikassa, mutta saattavat herätä selät vastakkain.
Pekka ja Marita Suontausta nukahtavat aina lusikassa, mutta saattavat herätä selät vastakkain.

Mutta jos joskus olen levottomalla mielellä, en voi mennä Pekkaan kiinni, koska hän aistisi levottomuuteni ja saattaisi herätä.

En voi kuvitella, että nukkuisimme eri huoneissa. On ihana tietää, että vieressä on toinen ihminen. Se tuo levollisen ja hyvän olon.

Meillä on mökkipuoli ja kotipuoli.

Mökillä nukumme jostain syystä eri puolilla sänkyä kuin kotona. Hotellissa aina mietimme, nukutaanko tällä kertaa koti- vai mökkityylillä.

Vaikka hotellissa olisi hervottoman leveä kingsize-sänky, huomaamme silti aamulla olevamme joko toisessa laidassa tai keskellä sänkyä ihan vierekkäin.

Nukkumaan kun väsyttää

Jos en mene nukkumaan silloin, kun väsymys tulee, nukahtaminen voi olla vaikeaa. Heräilen joskus monta kertaa yössä ja saatan valvoakin pitkään. Mutta en enää ahdistu siitä. Olen päättänyt, että koska en voi asioille yöllä mitään, on turha hermostua.

Pekan tasainen hengitys tyynnyttää mieltäni. Joskus huomaan hänenkin olevan valveilla, mutta emme yleensä puhu, ettemme virkistyisi. Jos olemme hereillä jo viiden aikaan, saatamme nousta aamiaiselle. Hyvien yöunien jälkeen olen energinen ja avoin kaikille asioille.

Pekan tasainen hengitys rauhoittaa.

Pimeys ei ole unelleni välttämätöntä, ja pystyn nukkumaan vaikka keskiyön auringossa Lapissa. Mutta kylmästä tykkään paljon enemmän kuin lämpimästä. Usein tuuletamme huoneen viileäksi ennen yötä.

Haluan myös peiton päälleni, sillä se luo turvaa. Kotona meillä on omat täkit, mökillä nukumme tuplapeiton alla.

Täydellistä hiljaisuuttakaan en kaipaa. Saan unenpäästä kiinni, vaikka Pekka katsoisi telkkaria olohuoneessa.

Täkki tuo turvaa.

Yleensä menemme samaan aikaan sänkyyn, mutta minä nukun mielelläni aamulla pidempään, jos mahdollista. Pekka on aina ollut vähäunisempi.

Olemme olleet yhdessä teini-iästä lähtien. Tykkäämme olla lähellä toisiamme. Putkiremontin yhteydessä hankimme niin ison kylpyammeen, että mahdumme sinne molemmat.

Käymme yhdessä kylvyssä pari kolme kertaa viikossa. Sen jälkeen uni lusikassa tulee todella nopeasti."

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 10/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla