Kirjailija Kjell Westö, 58, rakastaa Helsinkiä ja Tukholmaa, mutta viihtyy hyvin myös kesämökillään Nauvossa. Minun numeroni -juttusarjassa tuttu kasvo kertoo elämänsä tärkeistä numeroista.

16 kirjaa

Olen kirjoittanut 16 kirjaa, joista kahdeksan on romaaneja. Viime talvena minulla oli elämäni luovin kirjoitusvaihe. Psyyke kesti tällä kertaa hyvin paineen, vaikka kirjoitin romaanin lisäksi kirjeenvaihtokirjaa ja vuoden 1918 Suomeen keskittyvää esseetä.

Kirjoittaminen vaatii isoja henkisiä ponnistuksia, ja on fyysisestikin vaativaa istua kuukausien ajan aamusta iltaan kannettavan tietokoneen ylle kyyristyneenä. Minun on vaikea hyväksyä rajallisuutta, ja kuvittelen aina ehtiväni tekemään enemmän kuin on mahdollista.

9 sähkökitaraa

Minulla on ollut yhdeksän sähkökitaraa, yksi tai kaksi kerralla, ja olen soittanut nuoresta pitäen keikkailevissa harrastebändeissä. Lapsiperhearki toi soittamiseen 15 vuoden tauon, mutta nykyisin soitan taas kahdessa rokkibändissä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Havahdun keikkapäiviin usein liian myöhään ja joudun sitten istumaan pitkiä iltoja treenaamassa. En ole hyvä kitaristi, mutta yhdessä soittaminen tuottaa valtavasti iloa ja energiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

15 puuta

Ostin neljä vuotta sitten Nauvosta merenrantamökin, jossa kirjoitan toukokuusta syyskuuhun.

Olen raivauttanut tontilta kuusia ja mäntyjä ja toissa kesänä istutin sinne seitsemän omena- ja luumupuuta. Viime kesänä ne saivat seurakseen viisi kartiotuijaa, yhden syreenin, kanadalaisen sokerivaahteran ja terijoensalavan sekä yhden pensaan, rhododendronin. Perunoitakin viljelimme vaimoni kanssa.

Pidän myös veneilystä ja olen kalastanut 30 vuotta. Koen syvää onnea, kun soudan auringonlaskun jälkeisen sinisen tunnin aikana naapurin luota kotiin.

23 vuotta

Lapsena olin urheiluhullu, mutta sitten aloin elää boheemielämää. Olin aika rapakunnossa 35-vuotiaaksi. Sitten tajusin, että jos aion pystyä kirjoittamaan vanhanakin, minun on alettava pitää huolta terveydestäni. Lopetin tupakanpolton ja väkevien juomisen ja aloitin liikunnan.

Pyrin liikkumaan vähintään kahdesti viikossa. Pelaan jalkapalloa, juoksen metsässä tai käyn kuntosalilla. Oikea polveni on nyt kipeytynyt aika pahasti, mutta jos en enää pysty juoksemaan, alan pyöräillä, soutaa ja kävellä. Olen riippuvainen liikunnasta.

2 poikaa

Minulla ja pojillani Benjaminilla, 31, ja Callella, 27, on läheiset välit. Molemmat pojat asuvat nyt Amsterdamissa. Benjamin on kaupallisella alalla ja Calle opiskelee media-alaa ja informatiikkaa Amsterdamin yliopistossa. Emme ehdi tavata kovin usein, mutta viestittelemme Whatsapp-ryhmässämme.

Pojat suhtautuvat minuun hauskan ironisesti ja heittävät herjaa huonoista puolistani, kuten kärsimättömyydestäni. Läheisyytemme perustuu paljolti samantyyppiseen huumorin- ja ironiantajuun.

92 neliötä

Olen asunut Helsingissä 14 osoitteessa. Kun neljä vuotta sitten palasin tänne kolmen Tukholman-vuoden jälkeen, ostin Katajanokalta 92 neliön kolmion vanhasta kerrostalosta. Asun nyt ensimmäistä kertaa elämässäni tosi väljästi. Työhuonekin mahtuu kotiin.

Olohuoneeni on aika niukasti sisustettu ja sen värit ovat rauhallisia. Musiikkisysteemit olen sijoittanut käyttökiellossa olevaan takkaan. Huoneen nurkassa on lukulamppu ja musta kangaspäällysteinen nojatuoli, jossa luen ja kuuntelen musiikkia.

Olen yökukkuja ja menen harvoin nukkumaan ennen yhtä. Nukun yleensä vain kuusi tuntia yössä, ja se on liian vähän.

22 pysäkkiä

Vaimoni ja minä olemme olleet yhdessä noin kolme vuotta, ja meillä on omat kodit. Hän asuu Munkkiniemessä teini-ikäisine lapsineen, jotka ovat joka toinen viikko isänsä luona.

Vitsailemme joskus, että raitiovaunu numero neljä on pitkä vihreä eteisemme. Linjan toinen päätepysäkki on lähellä vaimoni kotia ja toinen lähellä minun kotiani. Linjalla on 22 pysäkkiä. Asuin lapsena Munkkivuoressa ja -niemessä ja tuntuu hyvältä liikkua taas siellä.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2019.

Kjell Westö

  • Syntynyt 1961 Helsingissä, jossa nytkin asuu.
  • Kirjailija. Kirjoittanut romaaneja, runoja, novelleja, esseitä ja kolumneja.
  • Finlandia-palkinto 2006, Pro Finlandia -mitali 2008 ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 2014.
  • Vaimo ja kaksi aikuista poikaa edellisestä avioliitosta.
  • Harrastukset: musiikki, jalkapallo, juoksu, kalastus ja puutarhanhoito.
  • Ajankohtaista: Juha Itkosen kanssa kirjoitettu kirjeenvaihtokirja 7 + 7 (Otava) ilmestyi syyskuussa. Romaanista Rikinkeltainen taivas (2017) dramatisoitu näytelmä sai kantaesityksensä Kansallisteatterissa 4.12.
Vierailija

Mä olisin mallia U väärinpäin jos en olisi koko ikääni kirjoittanut maaten. Onneksi olen alkanut kirjoituspuuhiin vasta kun tietokoneet tuli. Sylissä oli siis alkuvuosina näppäimistö ja nykyisin koko kone.

Kun on huonoselkäinen, niin on alun perin oppinut säästelemään itseään. Epämukavia asentoja en viitsi sietää yhtään, koska se kostautuu viimeistään seuraavana päivänä. Työpöytä on papereita varten.

En ole lukenut kuin Leijat Helsingin yllä, siitä tykkäsin. Voi kamala miten elämä menee nopeasti, tämäkin kirjailija oli äsken poikiensa ikäinen. Onko kaikilta sukupolvilta aika muka mennyt näin nopeasti, joku on kyllä nopeuttanut kelloja. Eihän tässä ole muidenkaan romaaneja ehtinyt lukemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla