Heljä Liukko-Sundströmiä, 81, ei pysäytä mikään. Taiteilija luo uutta yötä myöten ja viettää välillä Ole kiltti Heljälle -päivää.

Yönukkuja / Yökukkuja

Pärjäsin ennen vähemmällä, mutta nyt nukun kuusi tuntia yössä. Intensiivisen työvaiheen aikana saatan mennä nukkumaan vasta kahdelta tai sitten herään aamuyöstä, kun saan työhön liittyvän idean - mikään ei voita luovaa auvoa. Silloin nousen keittämään kahvit. Äiti sanoi aina, että kahvini on vahvaa kuin Mooseksen veri.

 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Auto / Julkiset

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajan 40 000 kilometriä vuodessa. Käytän vakionopeudensäädintä, niin voin ajatella rauhassa. Matkustan pari kertaa viikossa Helsingistä Humppilaan ja takaisin. Humppilasta käyn taidenäyttelyissä Turussa, Porissa ja Tampereella.

Viime vuonna jouduin kahteen vakavaan kolariin, joista selvisin kuin ihmeen kaupalla naarmuitta. Ensimmäisessä kolarissa auto meni lunastuskuntoon, ja jos 250-kiloinen hirvi olisi toisessa kolarissa tullut 30 senttiä lähemmäksi, minulla ei olisi päätä.

Maaseutu / kaupunki

Olen syntyjäni maalaistyttö. 15 vuotta sitten rakennutin Humppilaan edesmenneen mieheni lapsuudenkodin maille ateljeen. Minulla on puutarha ja pieni kasvimaa sekä laatikkoviljelmä. Mieheni kotitalon pihalla kukkivat omenapuut. En väsy kasvamisen katsomiseen, kasvattaminen antaa iloa. Pussiperunaa ainakin on nyt tulossa.

Yksin / yhdessä

Tykkään ottaa vastaan ryhmiä ja kertoa töistäni. Ihmiskeidas voi olla missä tahansa. Jos naapurini Olli Vasa ei ole Humppilassa, palaan äkkiä ihmisten pariin Helsinkiin. Tyttäreni ja minä olemme hyvin läheisiä, ja työyhteisö on minulle tärkeä. Työskentelen kollegoiden kanssa entisen Arabian tehtaan taideosastolla, ja Fiskars maksaa vuokramme. Siellä kerron kollegoille tarinoita Birger Kaipiaisesta, Rut Brykestä, Toini Muonasta ja muista edesmenneistä suuruuksista, jotka työskentelivät Arabian taideosastolla, kun menin sinne töihin vuonna 1967.

Työ / vapaa-aika

Olen aina töissä. Kun en ole ateljeessa, kypsyttelen tekeillä olevia töitä. Jos minua ei näy alkuviikosta ateljeessani, vietän Ole kiltti Heljälle -päivää ja ravitsen itseäni ajamalla esimerkiksi Puutarhakeskus Viherpajan japanilaiseen puutarhaan. Silloin olen sielu auki ja vastaanottavainen kaikelle.

Voimakastahtoinen / mukautuva

En ole koskaan ollut kenenkään vietävissä. Kun vuonna 1976 olin Intiassa, vietin yön vuorella gurun kanssa. Tämä kamalannäköinen partaukko halusi vahvan tahtoni. Tuijotimme toisiamme koko yön silmästä silmään, mutta hän ei saanut tahtoani. Minun tahtoani ei vie kukaan!

Kauneus / käytännöllisyys

Kauneus on maailman tärkein asia. Äitinikin etsi kaikessa kauneutta - muistan, kuinka hän laittoi perunankukkia mustaan maljakkoon.

Nuorena menin kerran elokuviin ruiskukkakori kädessä, koska ruiskukat olivat minusta niin kauniita. Olen varma, että kuoleman jälkeen on vain suurta kauneutta.

Rohkeus / pelko

Joku suuri voima johdattaa minua. Olen aina tuntenut olevani turvassa ja pelkoa vailla.

Meitä oli neljä sisarusta, ja äiti opetti, että oman mielipiteensä saa sanoa. Kyllä rohkeakin ihminen pelkää, mutta hän pitää pelon takanaan eikä päästä sitä valloilleen. Minua ei pelottanut puhua intuitiosta ja itsetunnosta 5 600 opettajalle Shanghaissa viime vuonna. Päinvastoin, se oli hauskaa. Tunsin olevani kuin rocktähti.

Intuitio / suunnitelmallisuus

Kun olin nuori ja töissä Arabian tehtaan taideosastolla, Armi Ratia sanoi aina: "Ilmassa on, kuka nappaa." Luotan intuitioon. Hiljaisuus ruokkii sitä. Sen takia en kuuntele musiikkia, kun teen töitä. Intuitio on alle kouluikäisen lapsen eläytymiskyvyn säilyttämistä läpi elämän. Se on voima, joka pitää vanhankin nuorena.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla