Suomen yrittäjien tuore toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kasvoi veljensä Antin kanssa lestadiolaisessa perheessä. Yhteiskunnallisissa vaikuttajatehtävissä työskentelevät miehet ovat kumpikin törmänneet totuuden peittelyyn.

Veljekset Antti ja Mikael Pentikäinen kasvoivat lestadiolaisessa, seitsenlapsisessa perheessä. Mikael on sisarussarjan vanhin, Antti kolmas. Mikael otti varhain vastuuta esikoisena, Antti oli mielikuvituksesta innostunut villikko.

Molemmat vaikuttavat merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Antti on virkavapaalla Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtajan työstä ja työskentelee New Yorkissa perinteisten ja uskonnollisten johtajien rauhanvälitysverkoston johtajana, päätoimittajana pitkän uran tehnyt Mikael aloittaa kohta Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana. Molemmat ovat törmänneet siihen, että tosiasioita on yritetty peitellä.

– Olen lestadiolaisuuden ulkolaidalla, Antti sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Otin raskaasti liikkeen hyväksikäyttötapaukset. On sääli, etteivät yhteisöt pysty käsittelemään tällaisia kysymyksiä avoimesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikael kertoo olevansa luonteeltaan suora totuudenpuhuja.

– Kaikki eivät tykkää, kun kipeitä asioita otetaan esille. Päätoimittajan työssä keskeistä on pyrkiä kertomaan totuus mutta tunnustaen, että sitä ei voi koskaan kertoa täydellisesti. Jos media menettää rohkeuttaan, hukka sen perii. Se syö toimituksen voiman ja moraalin.

– Ei meillä kummallakaan ole naamioita, Antti sanoo.

Kumpikin siteeraa mielellään Martin Luther Kingiä: ”Jos ei voi valita aikaa, mitä elää, niin voi valita, mitä tekee.”

– Tulevaisuuden näköalat ovat synkät, mutta eivät ne synkistelemällä parane. Toivo on tärkeää, mutta sen on rakennuttava todellisuuden päälle. ”Luottamusta on astua porrasaskelmille, vaikka ei tiedä, minne portaat vievät”, Mikael lainaa Kingiä.

Mikael on ollut mukana politiikassa, mutta ei mieli sinne enää. Anttia on useampikin puolue kosiskellut, mutta ainakaan toistaiseksi puoluepolitiikka ei ole häntä kiinnostanut.

– Minulla ei ole asemaan liittyvää kunnianhimoa, mutta palvelualttius minulla on, Antti sanoo. – Jos voimia riittää, ja jos kansainvälinen kriisi äityy pahemmaksi, haluan olla avuksi. Tunnen ääriliikkeet ja niiden toiminnan.

Rahaan liittyviä tavoitteita ei ole kummallakaan.

– Olen jopa pyytänyt omaa palkkaani pienemmäksi, Antti sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla