"Naiset kokevat itsensä tarpeettomaksi"

Uuteen maahan muuttaminen on aina iso elämänmuutos. Erityisen suuri muutos on silloin, kun uuden kotimaan kulttuuri poikkeaa entisestä.

Afrikkalaisten maahanmuuttajien kanssa työskentelevä projektityöntekijä Hamdi Moalim kertoo, että etenkin iäkkäiden naisten elämä on mullistunut Suomeen muuttamisen jälkeen. Lähtömaassa vanhuksella on ollut oma tehtävänsä suvussa ja yhteisössä. Täällä yhteiskunta vie ison osan noista tehtävistä, ja vanhusten on rakennettava roolinsa uusiksi.  

Kantin pysäkin projektipäällikkö Hanna Rantala vahvistaa Moalimin näkemyksen.

– Naiset saattavat kokea itsensä tarpeettomaksi. Vanhassa kotimaassa heidän puoleensa käännyttiin silloin, kun tarvittiin neuvoja tai apua. Nyt he itse joutuvat turvautumaan toisten apuun, sillä monen iäkkäämmän maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikkoa, mikä on vaikeuttanut arkea, kertoo Rantala.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että hyvinvointivaltio huolehtii niistä asioista, joista muualla vastaa perhe tai suku. Toisaalta asia on myös toisin päin: kun yhteiskunnan turvaverkkoja ei ole, on sukulaisten myös pakko auttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lue myös: Ilmarisen Kiander: Maahanmuuttaja auttaa vanhus-Suomea

Ruisleipää pöytään

Kantin pysäkki on pyörittänyt parin vuoden ajan Jade-projektia, jonka tarkoituksena on edistää ikääntyvien afrikkalaistaustaisille kotoutumista ja tarjota edellytyksiä hyvään arkeen. Projektissa työskentelevä Moalim kertoo yllättyneensä siitä, miten vahvasti maahanmuuttajanaiset ovat jo suomalaistuneet.  

– He haluavat pöytään ruisleipää ja pitävät saunomisesta. Ylipäänsä he haluavat oppia maan tavoille.

Maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ei pitäisikään jäädä omien ennakkokäsitystensä vangiksi.

"He haluavat pöytään ruisleipää ja pitävät saunomisesta."

– Kysy ihmiseltä mitä hän haluaa. Älä anna ennakkoluulojesi ohjata tai tee omien odotuksiesi perusteella päätöksiä heidän puolestaan, toteaa Moalim.

Kovia keskustelijoita

Kielitaidon puute on useimpien kohdalla suurin elämää vaikeuttaa asia. Moalimin mukaan se aiheuttaa hankaluuksia tavoilla, joita ei äkkiseltään tule edes ajatelleeksi:

– Moni suomenkielinenkin valittaa, että lääkärillä ei ole aikaa kuunnella potilasta. Moalimin mukaan tilanne on maahanmuuttajien kohdalla vielä hankalampi: lyhyestä lääkäriajasta puolet kuluu siihen, että tulkki kääntää keskusteluja. Näin maahanmuuttajalle vielä vähemmän aikaa puhua tilanteestaan.

Maahanmuuttajanaisten toiveena onkin oppia suomea mahdollisimman nopeasti.

Kantin pysäkillä järjestetään luetaan yhdessä -kursseja. Niillä vapaaehtoistyöntekijät opettavat maahanmuuttajille suomea. Samalla vahvistetaan osallistujien lukutaitoa. Rantala kertoo, että kaikki vapaaehtoistyöntekijät ovat eläkeikäisiä naisia.

– Tällä hetkellä toiminta pyörii kolmen tai neljän vapaaehtoisen voimin. Enemmänkin mahtuisi mukaan, sillä osallistujia on yli 20. Se mahdollistaisi keskustelut pienemmissä ryhmissä.

Vapaaehtoistyöntekijöiltä ei vaadita suomenkielen opettajan pätevyyttä. Riittää, että on innostunut ja avoin uusien ihmisten kohtaamiselle.

"Somalimammat ovat kovia puhumaan. He haluavat päästä keskustelemaan."

Suomenkielen opetus onkin tärkeimpiä tapoja helpottaa yhteiskuntaan sopeutumista. Uuden kielen oppiminen ei välttämättä ole helppoa, mutta esimerkiksi naapurit voivat auttaa paljon.

– Maahanmuuttajalta voi ystävällisesti kysyä peruskysymyksiä: kuka olet ja mitä kuuluu. Pienetkin keskustelut auttavat oppimaan kieltä paremmin, toteaa Rantala.

– Somalimammat ovat kovia puhumaan. He haluavat päästä keskustelemaan naapureiden kanssa, nauraa Moalim.

Keskustele

Oletko jo tutustunut Mummot-keskustelupalstaan?

Sieltä löydät kaiken isovanhemmuudesta, vertaistuen ja vinkit.

Tule keskustelemaan www.etlehti.fi/mummot

Sisältö jatkuu mainoksen alla