Lähihoitaja Nafra Jusuf työskentelee Kustaankartanon vanhustenkodissa. Tässä hän syöttää Pekka Flikmania.
Lähihoitaja Nafra Jusuf työskentelee Kustaankartanon vanhustenkodissa. Tässä hän syöttää Pekka Flikmania.

Murheellinen Lähi-idän pakolaistilanne sisältää myös toivon kipinän, jos esimerkiksi Suomeen tulijat pääsevät kotoutumaan ja kiinni työelämään.

Pakolaisten virta Eurooppaan voi kasvattaa Suomen väestömäärää jo lähivuosina jopa 100 000 hengellä. Heidän avullaan Suomi saisi pysäytettyä työikäisten joukon kutistumisen. Näin arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

Jos tämä maahanmuuttajajoukko pääsee kiinni työelämään samalla tavalla kuin nykyiset suomalaiset, se tarkoittaisi Kianderin mukaan, että meillä olisi työikäisiä vuonna 2030 suurin piirtein yhtä paljon kuin nyt. Ilman maahanmuuttajia työikäisiä olisi tuolloin 100 000 vähemmän.

– Sopeutuminen suomalaisiin oloihin ja pääsy työmarkkinoille vaatii sitä, että tulijoiden kotouttaminen onnistuu, Kiander huomauttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kotoutuminen voi teettää töitä erityisesti maahanmuuttajien ensimmäisellä sukupolvella, mutta jo heidän jälkeläisensä ovat osa suomalaista yhteiskuntaa jo pienestä pitäen. Facebookin enennolinpakolainen-sivulle on kerätty heidän tarinoitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Työikäisen väestön määrä voi tulevaisuudessa jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen, Kiander kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

"Työikäisen väestön määrä voi tulevaisuudessa jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria."

Vanhushuoltosuhde esitetään prosentteina. Nykyinen 30 prosentin huoltosuhde tarkoittaa sitä, että 65-vuotta täyttäneitä on 30 jokaista 100:a työikäistä kohti. Vuonna 2030 huoltosuhde on nykyarvion mukaan melkein 44 prosenttia.

Lue myös: Hän on suomalaisen työelämän voittaja

Enemmän työssä käyviä työikäisiä ja kevyempi vanhushuoltosuhde auttaisi Kianderin mukaan Suomea saamaan julkisen talouden tasapainoon.

 – Jos huoltosuhde olisi 15 vuoden päästä vaikkapa 40 prosenttia, voimme elää sen kanssa; saamme lääkittyä sairaat ja turvattua hoidon. Verotus saattaa jonkin verran kiristyä ja hieman enemmän tulevaisuudessa varmaankin joutuu maksamaan itse hoidostaan.

Suomi on nopeimmin ikääntyneiden maiden joukossa. Vanhushuoltosuhteen heikkeneminen on jatkunut jo jonkin aikaa.

– Vielä se ei ole merkittävästi rasittanut julkista taloutta. Esimerkiksi jo pääosin eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat vielä varsin hyväkuntoisia. Lisäksi heillä on keskimäärin hyvät eläkkeet, Kiander huomauttaa.

Tärkeää tietää: Näitä taitoja työelämä arvostaa

Mitä mieltä olet: Hyödyttääkö maahanmuutto Suomea? Kerro mielipiteesi ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Pitääkö Suomeen ottaa lisää turvapaikanhakijoita?

Ei
Ei
84.6%
Kyllä
Kyllä
15.3%
Ääniä yhteensä: 26
Sisältö jatkuu mainoksen alla