Lähihoitaja Nafra Jusuf työskentelee Kustaankartanon vanhustenkodissa. Tässä hän syöttää Pekka Flikmania.
Lähihoitaja Nafra Jusuf työskentelee Kustaankartanon vanhustenkodissa. Tässä hän syöttää Pekka Flikmania.

Murheellinen Lähi-idän pakolaistilanne sisältää myös toivon kipinän, jos esimerkiksi Suomeen tulijat pääsevät kotoutumaan ja kiinni työelämään.

Pakolaisten virta Eurooppaan voi kasvattaa Suomen väestömäärää jo lähivuosina jopa 100 000 hengellä. Heidän avullaan Suomi saisi pysäytettyä työikäisten joukon kutistumisen. Näin arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

Jos tämä maahanmuuttajajoukko pääsee kiinni työelämään samalla tavalla kuin nykyiset suomalaiset, se tarkoittaisi Kianderin mukaan, että meillä olisi työikäisiä vuonna 2030 suurin piirtein yhtä paljon kuin nyt. Ilman maahanmuuttajia työikäisiä olisi tuolloin 100 000 vähemmän.

– Sopeutuminen suomalaisiin oloihin ja pääsy työmarkkinoille vaatii sitä, että tulijoiden kotouttaminen onnistuu, Kiander huomauttaa.

Kotoutuminen voi teettää töitä erityisesti maahanmuuttajien ensimmäisellä sukupolvella, mutta jo heidän jälkeläisensä ovat osa suomalaista yhteiskuntaa jo pienestä pitäen. Facebookin enennolinpakolainen-sivulle on kerätty heidän tarinoitaan.

– Työikäisen väestön määrä voi tulevaisuudessa jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen, Kiander kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

"Työikäisen väestön määrä voi tulevaisuudessa jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria."

Vanhushuoltosuhde esitetään prosentteina. Nykyinen 30 prosentin huoltosuhde tarkoittaa sitä, että 65-vuotta täyttäneitä on 30 jokaista 100:a työikäistä kohti. Vuonna 2030 huoltosuhde on nykyarvion mukaan melkein 44 prosenttia.

Lue myös: Hän on suomalaisen työelämän voittaja

Enemmän työssä käyviä työikäisiä ja kevyempi vanhushuoltosuhde auttaisi Kianderin mukaan Suomea saamaan julkisen talouden tasapainoon.

 – Jos huoltosuhde olisi 15 vuoden päästä vaikkapa 40 prosenttia, voimme elää sen kanssa; saamme lääkittyä sairaat ja turvattua hoidon. Verotus saattaa jonkin verran kiristyä ja hieman enemmän tulevaisuudessa varmaankin joutuu maksamaan itse hoidostaan.

Suomi on nopeimmin ikääntyneiden maiden joukossa. Vanhushuoltosuhteen heikkeneminen on jatkunut jo jonkin aikaa.

– Vielä se ei ole merkittävästi rasittanut julkista taloutta. Esimerkiksi jo pääosin eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat vielä varsin hyväkuntoisia. Lisäksi heillä on keskimäärin hyvät eläkkeet, Kiander huomauttaa.

Tärkeää tietää: Näitä taitoja työelämä arvostaa

Mitä mieltä olet: Hyödyttääkö maahanmuutto Suomea? Kerro mielipiteesi ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Pitääkö Suomeen ottaa lisää turvapaikanhakijoita?

Ei
Ei
84.6%
Kyllä
Kyllä
15.3%
Ääniä yhteensä: 26

Liisa Tavi laulaa nykyään tulevien äitien kanssa ja tekee hidasta musiikkia lapsille. 

Liisa Tavi, 61, tuli tunnetuksi laulajana vuonna 1979 kappaleella Lasta ei saa tukuttaa, joka voitti Ylen Levyraadin. Vuonna 1980 hän osallistui euroviisukarsintoihin kappaleella Nopea talven valo. Hänen äänensä kuuluu myös Rauli Baddingin Tähdet Tähdet -kappaleen kertosäkeessä.

Nykyään Tavi työskentelee äänihoitajana ja asuu Joensuussa lähellä Pyhäselän rantoja. 

– Euroviisut ja yleisölle laulaminen olivat kiinnostava matka, mutta en kaipaa lavoille enää. Lopetin laulamisen kokonaan kymmenisen vuotta sitten. Olin tehnyt laulajana paljon töitä entisen mieheni muusikko Pekka Tegelmanin kanssa ja avioeromme ero muutti ammatillista minäkuvaani.

Tavi alkoi pohtia uutta suuntaa uralleen.

– Aloitin ohjaamalla äänirentoutusryhmiä Helsingin asukastaloissa asukkaille, jotka olivat pääosin eläkeikäisiä. Rentoutushoidossa avattiin kehoa liikkeen kautta ja tutkittiin äänen resonoimista oman kehon sisällä.

Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.
Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.

Ääni apuna synnytyksissä

Vähitellen Tavi erikoistui ohjaamaan äänirentoutusta raskaana oleville naisille.

– Äänenkäyttö muuttaa synnytyskokemusta. Osa asiakkaistani on kertonut, että he eivät ole tarvinneet synnytyksessä lainkaan kipulääkitystä. Heidän oman äänensä resonointi heidän kehossaan ja hengitysharjoitukset ovat kantaneet heidät läpi synnytyksen. Musiikilla on valtava vaikutus kehon rentoutumisessa ja rauhoittamisessa. Yleensä äänihoitoa käytetään synnytyksessä kuitenkin kipulääkityksen ohella.

Vielä 1980-luvulla äänihoito ei ollut osana synnytysvalmennusta. Tavin oma esikoinen syntyi Tuula Amberlan Lulun tahtiin, sillä joku oli kääntänyt synnytyssalissa radion päälle.

Tämän vuoden syyskuussa Tavi opiskeli doulaksi.

– Omien lasteni syntymästä on jo kolmisenkymmentä vuotta, joten halusin ammattini puolesta virkistää muistiani synnytyskokemuksesta. En ollut mukana oman lapsenlapseni synnytyksessä, mutta olin kyllä poikaani jatkuvasti puhelinyhteydessä ihmeen tapahtuessa.

Hidasta musiikkia lapsille

Liisa Tavi kertoo kasanneensa useamman vuoden lapsille ja vanhemmille suunnattua levyä.

– Tuota levyä on tehty kuin Iisakin kirkkoa, sillä rahoitamme tuotannon omasta kukkarostamme, laulaja puuskahtaa.

Tavin, muusikko Safka Pekkosen ja säveltäjä Aija Leinosen tavoitteena on tarjota pirteiden renkutuksien sijaan rauhallista musiikkia vanhemmille ja lapsille.

– Matalan pulssin kappaleiden tarkoituksena on rauhoittaa lapsia ja heidän vanhempiaan, Tavi kertoo.

Liisa Tavi, 61.
Liisa Tavi, 61.

Liisa Tavin omat kappaleet käsittelivät aikanaan inhimillisyyttä. Julkisuuteen Tavi nousi vuoden 1979 kappaleellaan Lasta ei saa tukuttaa. Pelle Miljoonan kirjoittama sanoitus otti kantaa lasten kaltoin kohteluun ja kasvatukseen.

– Oma näkemykseni on aina ollut se, että elämän ensimmäiset askeleet ovat äärimmäisen tärkeitä. Varhaislapsuus saattaa olla jopa elämämme tärkeintä aikaa, sillä lapset saavat jo hyvin nuorina eväät itsensä hyväksymiseen.

Tavi seuraa tällä hetkellä oman kolmivuotiaan lapsenlapsensa elämää ja kehitystä.

– Kouluissa ja tarhoissa meininki voi olla aika levotonta rauhallisillekin lapsille. Tämä levy tuo toivottavasti rauhaa hektisten tilanteiden keskelle. Kaiken lastenmusiikin ei tarvitse olla reipasta ja hauskaa irrottelua, sen vuoksi olemme tehneet tietoisesti hitaita kappaleita.

Pirkko Pitkäpaasi sai idoliltaan yllättävän huomionosoituksen vuonna 1978.

Pirkko Pitkäpaasi, 62, Helsinki:

"Tauno Palo on suuri idolini. Olen katsonut Kulkurin valssin ja Rosvo-Roopen varmaan kymmeniä kertoja. Hän oli lahjakas näyttelijä, mutta kyllähän se charmin ydin oli jumalainen ulkomuoto. Pehmeä, naisiin sortuva heikko mies tietysti, mutta se palava katse! Suomen Clark Gable ilman muuta.

Helsingissä kaikki tiesivät, että Tauno Suuren kantapaikka oli Elite-ravintola Töölössä. Ei sinne hänen takiaan monikaan mennyt, se oli ja on yhä suosittu ravintola muutenkin. Mutta siellä hänet saattoi nähdä kantapöydässään. 1970-luvulla hän oli jo vanha mies, mutta se sytyttävä katse hänellä oli elämänsä loppuun asti. Sen voi nähdä hänestä kertovissa dokumenteissakin.

"Ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän oli polvillaan edessäni ja lauloi minulle serenadin."

Talvella 1978 olin Elitessä isomman seurueen kanssa, meitä oli monta pariskuntaa. Ravintola oli täynnä, puheensorina melkoinen. Yhtäkkiä kuulen, että takana joku mies kysyy jotain poikaystävältäni, tulevalta mieheltäni. Käännyn. Se on Tauno Palo. Ja ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän on polvillaan edessäni ja laulaa minulle  serenadin.

Olin niin häkeltynyt, ettei mieleeni jäänyt, mitä hän lauloi, eikä sekään, miten ympärilläni siihen reagoitiin.

Olin tietysti otettu, että suuri idolini on siinä polvillaan edessäni, mutta vähän kiusaantunutkin tästä odottamattomasta huomiosta. Miksi minä? No, olihan minulla silloin pitkä vaalea tukka...

Nyt muistelen tapahtumaa tietysti suurella lämmöllä. Hauskinta on, että 89-vuotias äitini pyytää vieläkin aina silloin tällöin, että kerro taas se, kun Tauno Palo lauloi sinulle."


Muisto on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2014.